Minilex - Lakipuhelin

Voiko myyjä vedota ostajan selonottovelvollisuuteen?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Myyjä voi vedota siihen, että ostaja tiesi viasta tai että vika olisi pitänyt havaita tarkastuksessa, mutta vain kauppalain 20 §:n rajoissa. Ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja on tarkastanut tavaran tai jättänyt ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei saa vedota siihen, mikä tarkastuksessa olisi pitänyt havaita. Tämä ei koske tilannetta, jossa myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti (kauppalain 20 §). Tarkastus ei myöskään yleensä vapauta myyjää vastuusta antamistaan virheellisistä tiedoista.

Sääntö koskee kauppaa, jossa kauppalakia sovelletaan, kuten yksityisten välistä kauppaa ja yritysten välistä kauppaa. Kun myyjä on yritys ja ostaja kuluttaja, kauppalain 20 §:ää ei sovelleta, vaan asiaa arvioidaan kuluttajansuojalain mukaan.
 

Ei yleistä tarkastusvelvollisuutta

Kauppalaki ei yleisesti velvoita ostajaa tarkastamaan tavaraa oma-aloitteisesti ennen kauppaa. Tarkastusvelvollisuus voi kuitenkin perustua sopimukseen tai kauppatapaan. Muuten ostajan mahdollisuutta vedota virheeseen rajoittavat erityisesti kolme tilannetta:

  • Ostaja tiesi viasta tai hänen täytyy olettaa tienneen siitä. Tällainen seikka voi olla esimerkiksi myyjän kertoma vika.
  • Ostaja tarkasti tavaran. Hän ei yleensä voi vedota seikkoihin, jotka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita.
  • Myyjä kehotti ostajaa tarkastamaan tavaran, mutta ostaja jätti sen ilman hyväksyttävää syytä tekemättä.

Pelkkä tieto viasta ei aina riitä. Ostajan täytyy olettaa ymmärtäneen myös, mitä vika merkitsee. Jos myyjä mainitsee esimerkiksi "pientä öljyvuotoa", maallikko ei välttämättä ymmärrä, että kyse on moottorin kalliista korjauksesta. Arvioinnissa voi olla merkitystä myös osapuolten asiantuntemuksella.

Sama periaate koskee näytettä: jos ostaja on saanut tilaisuuden tarkastaa näytteen, hän ei yleensä voi vedota seikkoihin, jotka siitä olisi pitänyt havaita (kauppalain 20 §:n 3 momentti). Myyjän kunnianvastainen ja arvoton menettely muodostaa kuitenkin poikkeuksen tarkastusta koskeviin rajoituksiin.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Mitä "olisi pitänyt havaita" tarkoittaa

Arvioinnissa ratkaisee, mitä ostajan olisi pitänyt havaita tavanomaisessa tarkastuksessa. Ammattilaiselta voidaan odottaa enemmän kuin maallikolta, eikä yksityisen ostajan yleensä edellytetä käyttävän asiantuntijaa. Piilevä vika, jonka havaitseminen vaatisi tavaran purkamista tai erityisiä mittauksia, ei tavallisesti kuulu tarkastusvastuun piiriin.

Hyväksyttävä syy jättää tarkastus tekemättä voi olla esimerkiksi tavaran sijainti kaukana tai tarkastuksen kohtuuttomat kustannukset tai vaiva. Arviointi on tapauskohtaista. Myös myyjän tarkastuskehotuksen on oltava riittävän selvä: pelkkä maininta siitä, että ”tavaraa saa tulla katsomaan”, ei välttämättä riitä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, voitko vedota ostajan laiminlyömään tarkastukseen.
 

Kun myyjä ei voi vedota selonottoon

Myyjä ei yleensä vapaudu vastuusta, jos tavara ei vastaa hänen antamiaan tietoja. Tavarassa on virhe, jos se poikkeaa ennen kauppaa annetuista tiedoista, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (kauppalain 18 §). Ostaja saa luottaa myös myyjän suullisiin tietoihin, vaikka niiden todistaminen voi olla kirjallisia tietoja vaikeampaa.

Jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti, hän ei voi vedota siihen, että ostajan olisi pitänyt havaita vika tarkastuksessa (kauppalain 20 §). Tällaista voi olla esimerkiksi tietoisesti salattu tai peitelty olennainen vika.

Kun tavara on myyty "sellaisena kuin se on", myyjä vastaa silti antamistaan tiedoista, salaamastaan olennaisesta seikasta ja siitä, ettei tavara ole olennaisesti huonommassa kunnossa kuin hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen oli syytä odottaa (kauppalain 19 §).
 

Kuluttajankauppa on eri asia

Kuluttajankaupassa poikkeama yleisistä laatuvaatimuksista sitoo ostajaa vain, jos hänelle on sopimusta tehtäessä nimenomaisesti kerrottu siitä ja hän on erikseen ja nimenomaisesti hyväksynyt sen (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohta). Pelkkä tarkastuskehotus ei siis suojaa yritystä samalla tavalla kuin yksityistä myyjää.
 

Kaksi esimerkkiä

Esimerkki 1: Yksityinen myyjä myy 3 000 euron käytetyn veneen ja kirjoittaa kauppakirjaan: "Ostajaa on kehotettu tarkastamaan vene, myös pohja." Ostaja ei tarkasta, vaikka vene on nostettu maalle. Myöhemmin pohjassa havaitaan selvä halkeama, joka näkyy ilman työkaluja. Ostaja ei voi lähtökohtaisesti vedota halkeamaan (kauppalain 20 §).

Esimerkki 2: Myyjä myy saman veneen ja vakuuttaa, ettei siinä ole vuotoja, vaikka tietää pohjan vuotavan. Myyjä ei voi vedota tarkastuskehotukseen, sillä hän on antanut virheellistä tietoa ja salannut tietämänsä vian. Menettelyä voidaan pitää kunnianvastaisena ja arvottomana.

 

Mitä myyjän kannattaa tehdä

Kerro tunnetut viat ja kirjaa ne kauppakirjaan niin, että ostaja ymmärtää niiden merkityksen. Kehota ostajaa tarkastamaan tavara ja kirjaa kehotus. Säilytä myynti-ilmoitus ja viestit. Selonotto ennen kauppaa on eri asia kuin ostajan velvollisuus ilmoittaa virheestä kaupan jälkeen kohtuullisessa ajassa (kauppalain 32 §). Jos haluat juristin laativan kauppakirjan, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Jos ostaja vaatii hyvitystä, juristi voi käydä läpi kauppakirjan, myynti-ilmoituksen ja viestit sekä arvioida, voidaanko vaatimusta vastustaa ostajan ennakkotarkastuksen tai myöhästyneen virheilmoituksen perusteella. Juristi voi myös laatia vastineen ostajan vaatimukseen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa