Minilex - Lakipuhelin

Naapurin räjäytystyö vaurioitti taloa: miten vaurioiden syy ja korvaus selvitetään?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos naapuritontin räjäytys- tai louhintatyö halkaisee talosi seinän tai perustuksen, voit vaatia korvausta, vaikka työ olisi tehty huolellisesti. Tärinästä aiheutunut vähäistä suurempi esinevahinko korvataan yleensä ympäristövahinkolain perusteella ilman, että sinun tarvitsee osoittaa kenenkään toimineen huolimattomasti. Sinun on kuitenkin näytettävä, että vauriot ovat todennäköisesti räjäytysten aiheuttamia. Vaatimus kannattaa esittää sekä työn tehneelle urakoitsijalle että työn teettäjälle ja heidän vakuutusyhtiöilleen.
 

Miksi virhettä ei tarvitse näyttää?

Ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on aiheutunut ympäristössä muun muassa melusta tai tärinästä (ympäristövahinkolain 1 §). Myös tilapäinen, esimerkiksi muutaman viikon kestävä louhinta- tai räjäytystyö voi kuulua lain soveltamisalaan. Työn keston sijaan ratkaisevaa on, onko siitä aiheutunut laissa tarkoitettu ympäristövahinko. Laki ei koske sopimukseen perustuvaa vastuuta, mutta naapurilla ei yleensä olekaan sopimusta urakoitsijan kanssa.

Korvausvelvollisuus syntyy "silloinkin kun vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta" (7 §). Urakoitsija ei siis vapaudu sillä, että räjäytykset oli suunniteltu oikein ja panokset mitoitettu ohjeiden mukaan. Tällaista vastuuta kutsutaan ankaraksi vastuuksi.

Pelkkää häiriötä, kuten melua, on siedettävä kohtuulliseen rajaan asti. Sietämisvelvollisuus ei kuitenkaan koske vähäistä suurempaa esinevahinkoa (4 §:n 2 momentti). Halkeillut perustus tai seinä on yleensä tällainen vahinko, joten sitä ei tarvitse sietää.

Naapuruussuhteista annetun lain 9 §:n mukaan maata ei saa kaivaa tai kuormittaa siten, että naapurikiinteistöllä oleva rakennus menettää tukensa. Säännöksessä säädetään myös korvausvastuusta, jos rakennus vahingoittuu muulla tavalla, sekä puutteellisen perustamisen merkityksestä. Lain 10 ja 11 §:ssä säädetään lisäksi naapurin rakennuksen suojaamiseksi tarpeellisista järjestelyistä kaivu- ja vastaavissa töissä. Ympäristövahinkolain 2 §:ssä säädetään lain suhteesta muuhun lainsäädäntöön, myös naapuruussuhdelakiin. Louhinnasta aiheutuneen vahingon korvausvastuuta arvioitaessa on siksi otettava huomioon, minkä lain säännöksiä vahinkoon sovelletaan. Jos ympäristövahinkolaki ei sovellu, korvausvastuu voi perustua naapuruussuhdelakiin tai vahingonkorvauslakiin. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukainen vastuu edellyttää lähtökohtaisesti tahallisuutta tai huolimattomuutta. Työnantaja vastaa työntekijänsä työssä aiheuttamasta vahingosta 3 luvun 1 §:n mukaisesti.
 

Miten syy-yhteys näytetään?

Korvaus edellyttää, että räjäytysten ja vaurion välinen syy-yhteys on todennäköinen. Arvioinnissa katsotaan toiminnan ja vahingon laatua sekä vahingon muita mahdollisia syitä (3 §). Täyttä varmuutta ei vaadita, mutta pelkkä epäily ei riitä.

Vastapuoli väittää tavallisesti, että halkeamat ovat vanhoja tai johtuvat talon omasta painumisesta, kuivumisesta tai routaliikkeistä. Siksi ennen töitä tehty katselmus on erityisen tärkeä todiste talon aiemmasta kunnosta. Jos katselmusta ei tehty, ennen töitä otetut päivätyt valokuvat voivat auttaa osoittamaan, missä kunnossa talo oli.

Kokoa ainakin nämä:

  • katselmuspöytäkirja tai omat kuvat talosta ennen töiden alkua
  • päivätyt kuvat uusista halkeamista ja muistiinpano siitä, milloin ne huomattiin
  • urakoitsijan tärinämittausten tulokset ja räjäytyspäiväkirja, joista näkyvät räjäytysten ajankohdat
  • riippumattoman rakennusalan asiantuntijan lausunto vaurioiden syystä
  • tiedot talon iästä, perustamistavasta ja aiemmista korjauksista.

Ajallinen yhteys räjäytyksiin ja tärinälle tyypillinen vauriokuva vahvistavat näyttöä. Asiantuntijan tehtävä on arvioida, selittävätkö muut syyt vauriot paremmin.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Keneltä korvausta vaaditaan?

Ympäristövahinkolain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan korvausvelvollinen on se, jonka harjoittamasta toiminnasta ympäristövahinko johtuu, esimerkiksi räjäytystyön suorittanut urakoitsija. Saman momentin 2 kohdan mukaan vastuussa voi olla myös toiminnan harjoittajaan rinnastettava taho. Rinnastamista arvioidaan henkilön määräysvallan, toiminnan harjoittajaan liittyvien taloudellisten suhteiden ja toiminnasta tavoitellun taloudellisen edun perusteella. Myös työn teettäjä, kuten rakennuttaja tai yksityinen omakotitalon rakentaja, voi siten joutua korvausvastuuseen, vaikka räjäytykset olisi tehnyt huolellisesti valittu urakoitsija. Pelkkä työn teettäminen tai tontin omistaminen ei kuitenkaan automaattisesti merkitse korvausvastuuta. Käytännössä korvausvaatimus kannattaa esittää sekä urakoitsijalle että työn teettäjälle ja selvittää kummankin vastuun perusteet. Jos useampi taho on korvausvastuussa samasta vahingosta, vastuu voi olla yhteisvastuullista (ympäristövahinkolain 8 § ja vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §).

Ympäristövahinkolain 8 §:n mukaan korvausvelvolliset vastaavat yhteisvastuullisesti ympäristövahingosta, jonka heidän toimintansa ovat todennäköisesti yhdessä aiheuttaneet. Yhteisvastuussa olevalta voidaan lähtökohtaisesti vaatia koko korvausta. Jos jonkun osuus vahingon syntymiseen on ilmeisen vähäinen, hänet voidaan kuitenkin velvoittaa maksamaan vain omaa osuuttaan vastaava korvaus (ympäristövahinkolain 8 §:n 3 momentti). Urakoitsijan ja toiminnan harjoittajaan rinnastettavan rakennuttajan vastuun perusteet on arvioitava erikseen ympäristövahinkolain 7 §:n nojalla.

Urakoitsijalla on yleensä vastuuvakuutus. Ilmoita vahingosta myös sen vakuutusyhtiölle ja pyydä urakoitsijaa tekemään vahinkoilmoitus. Oma kotivakuutuksesi voi kattaa osan vahingosta ehtojensa mukaan, ja vakuutusyhtiö voi periä maksamansa vastuulliselta. Selvitä oman vakuutuksen ehdot ennen kuin sovit mitään vastapuolen kanssa. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, keneltä ja miten korvausta kannattaa vaatia.
 

Mitä korvataan?

Esinevahinkona korvataan "esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus" (vahingonkorvauslain 5 luvun 5 § ja ympäristövahinkolain 5 §). Asiantuntijalausunnon kulut voivat olla vahingosta aiheutuneita muita kuluja.

Korvausta voidaan sovitella, jos olet itse myötävaikuttanut vahinkoon tai jos muu räjäytyksiin kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä (vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §). Jos talon perustukset olivat puutteelliset ja niiden kunto vaikutti vahingon syntymiseen tai laajuuteen, tämä voidaan ottaa huomioon korvausvastuuta arvioitaessa. Pelkkä perustuksen heikkous ei kuitenkaan automaattisesti vähennä korvausta tai poista korvausvastuuta.

Esimerkki 1: Naapuritontilla louhitaan kalliota kerrostalon pohjaksi kolmen viikon ajan. Toisella viikolla omakotitalon kellarin seinään ilmestyy kaksi halkeamaa, vaikka ennen töitä tehdyssä katselmuksessa seinät olivat ehjät. Korjausarvio on 18 000 euroa. Omistaja voi vaatia korvausta urakoitsijalta näyttämättä työssä tapahtunutta virhettä, jos louhinnan ja vaurioiden välinen syy-yhteys on todennäköinen. Korvausta voidaan vaatia myös rakennuttajalta, jos tämä on ympäristövahinkolain 7 §:n perusteella rinnastettavissa toiminnan harjoittajaan.

Esimerkki 2: Katselmusta ei tehty, ja talon rappauksessa oli jo ennestään hiushalkeamia. Räjäytysten jälkeen halkeamat levenevät, ja uusia ilmestyy. Omistaja voi vaatia korvausta pahenemisesta, mutta näyttö on heikompi, joten omat vanhat valokuvat ja asiantuntijan arvio siitä, mikä osa vaurioista on uutta, ratkaisevat paljon.

 

Toimi näin

  1. Kun naapuritontilla aloitetaan louhinta, kysy, tehdäänkö lähitaloihin katselmus, ja kuvaa talosi itse joka tapauksessa.
  2. Ilmoita havaitsemistasi vaurioista heti kirjallisesti urakoitsijalle ja työn teettäjälle.
  3. Pyydä tärinämittausten tulokset ja räjäytyspäiväkirja.
  4. Teetä riippumaton asiantuntija-arvio vaurioista ja niiden syystä.
  5. Esitä yksilöity korvausvaatimus euromäärineen urakoitsijalle, teettäjälle ja heidän vakuutusyhtiöilleen.
  6. Jos korvausta ei makseta, harkitse kannetta.
     

Määräajat ja oikeuspaikka

Korvausvaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Yleinen kymmenen vuoden takaraja ei rajoita oikeutta vaatia korvausta ympäristövahingosta (velan vanhentumisesta annetun lain 7 §). Vanhentumisen voi katkaista esittämällä korvausvaatimuksen, josta käyvät ilmi vaatimuksen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla (10 §). Korvauksen tarkkaa euromäärää ei siis tarvitse vielä tietää, jos vahingon laajuus on selvittämättä. Älä silti odota, koska näyttö heikkenee nopeasti. Jos haluat juristin laativan korvausvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Kanteen voi nostaa vastaajan kotipaikan käräjäoikeudessa, mutta myös siinä käräjäoikeudessa, jonka alueella talo sijaitsee tai vahinko ilmeni (oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 7 ja 8 §).
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä, kun vastapuoli kiistää syy-yhteyden, vauriot ovat laajoja tai urakoitsija, teettäjä ja vakuutusyhtiöt siirtävät vastuuta toisilleen. Juristi käy läpi katselmus- ja mittausaineiston, auttaa valitsemaan asiantuntijan ja kohdistaa vaatimuksen oikeille tahoille. Hän laatii eritellyn vaatimuskirjeen, neuvottelee vakuutusyhtiöiden kanssa ja arvioi ennen kannetta kuluriskin.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Kannattaako urakoitsijan tarjoama korvaus ottaa vastaan heti?

Vasta kun tiedät vahingon laajuuden. Jos hyväksyt korvauksen sovintona kaikista vaatimuksista, et yleensä voi myöhemmin vaatia lisää, vaikka uusia halkeamia ilmenisi. Pyydä siksi ensin asiantuntija-arvio ja rajaa sovinto tarvittaessa koskemaan vain tiedossa olevia vaurioita. Jos et ole varma, kannattaako tarjous hyväksyä, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Saako korvausta, jos talo ei vaurioitunut mutta tärinä ja melu häiritsivät?

Pelkästä häiriöstä korvausta saa vain, jos sen sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa paikalliset olosuhteet ja se, kuinka yleistä vastaava häiriö on (ympäristövahinkolain 4 §:n 1 momentti).

Mitä jos urakoitsija menee konkurssiin?

Voit vaatia korvausta suoraan urakoitsijan vastuuvakuutuksen antaneelta vakuutusyhtiöltä, jos urakoitsija on asetettu konkurssiin tai on muuten maksukyvytön (vakuutussopimuslain 67 §). Vaatimus kannattaa esittää myös työn teettäjälle.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa