» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pelkkä väärinkäytös ei tee tilintarkastajasta korvausvelvollista. Korvausta vaativan on osoitettava, mitä huolellinen tilintarkastus olisi paljastanut, mitä tilintarkastaja jätti tekemättä ja kuinka paljon rahaa menetettiin. Lisäksi hänen on osoitettava, että ajoissa tehty huomautus olisi estänyt vahingon tai pienentänyt sitä. Keskeistä näyttöä on usein toisen, riippumattoman tilintarkastajan lausunto. Osakeyhtiössä tilintarkastajaa vastaan nostettavan, muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuvan vahingonkorvauskanteen määräaika on viisi vuotta kanteen perusteena olevan tilintarkastuskertomuksen, lausunnon tai todistuksen esittämisestä (osakeyhtiölain 22 luvun 8 §).
Vastuun peruste lyhyesti
Tilintarkastaja korvaa vahingon, jonka hän on tilintarkastustehtävää suorittaessaan aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhteisölle tai säätiölle. Hän vastaa myös apulaisensa aiheuttamasta vahingosta. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastuussa ovat yhteisö ja päävastuullinen tilintarkastaja (tilintarkastuslain 10 luvun 9 §). Tämä artikkeli keskittyy siihen, miten vaatimus näytetään toteen.
Neljä asiaa, jotka vaatijan on näytettävä
Riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa perustuu (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Tilintarkastajaa vastaan tämä tarkoittaa käytännössä neljää kysymystä:
1. Mitä tilintarkastajan olisi pitänyt tehdä ja havaita?
2. Mitä hän jätti tekemättä tai mihin hän ei puuttunut?
3. Paljonko yhtiö, yhdistys tai säätiö menetti?
4. Miksi menetys johtuu juuri tilintarkastajan laiminlyönnistä?
Mitä tilintarkastajan olisi pitänyt havaita?
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksen (tilintarkastuslain 3 luvun 1 §). Tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa (4 luvun 3 §). Tilintarkastuslain 3 luvun 3 §:ssä säädetään lisäksi EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattamisesta. Pienyrityksen tilintarkastuksessa standardeja voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa hyvää tilintarkastustapaa noudattaen (3 luvun 3 §). Lisäksi tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä kohtaan (3 luvun 5 §:n 5 momentti).
Tilintarkastus ei ole jokaisen tositteen läpikäyntiä. Ratkaisevaa ei siis ole se, olisiko väärinkäytös voitu löytää, vaan se, olisiko huolellinen tilintarkastus paljastanut sen. Tämä näytetään tavallisesti riippumattoman tilintarkastajan lausunnolla. Lausunnossa kerrotaan, mitkä riskit tilikaudella olivat tunnistettavissa, mitä tarkastustoimia hyvä tilintarkastustapa olisi edellyttänyt ja olisivatko ne paljastaneet väärinkäytöksen. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi pankkitilien täsmäytys, suurten maksujen tositteiden tarkastus ja lähipiirin kanssa tehtyjen kauppojen selvittäminen.
Huolimattomuutta tukee erityisesti se, että poikkeama oli selvästi nähtävissä, se toistui useana vuonna tai tilintarkastaja tyytyi johdon selitykseen tarkistamatta sitä tositteista.
Mitä jäi tekemättä?
Aloita tilintarkastuskertomuksista. Niistä selviää, olivatko kertomukset vakiomuotoisia ja huomauttiko tilintarkastaja johdon menettelystä. Tilintarkastaja voi esittää huomautuksia myös tilintarkastuspöytäkirjassa, joka annetaan hallitukselle. Hallituksen on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se (3 luvun 7 §). Etsi siis pöytäkirjat yhtiön omasta arkistosta.
Tilintarkastajan omat työpaperit auttavat selvittämään, mitä tarkastuksessa todella tehtiin. Tilintarkastajan on koottava tehtävää koskevat merkitykselliset tiedot ja asiakirjat tilintarkastuskansioon (tilintarkastuslain 4 luvun 10 §) ja säilytettävä toimeksiantoa koskevat asiakirjat vähintään kuusi vuotta (4 luvun 4 §). Aineistoa voi siis olla saatavilla myös tarkastuksen päättymisen jälkeen.
Jos tilintarkastaja ei luovuta työpapereita vapaaehtoisesti, niiden esittämistä voidaan pyytää tuomioistuimelta. Pyynnössä on yksilöitävä tarvittavat asiakirjat riittävän tarkasti ja perusteltava niiden merkitys näyttönä. Tuomioistuin voi määrätä asiakirjan esitettäväksi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n nojalla. Asiakirjan on oltava määräyksen kohteena olevan henkilön hallussa. Hallinnaksi katsotaan myös fyysiseen hallussapitoon rinnastuva määräysvalta asiakirjaan, mutta pelkkä mahdollisuus hankkia asiakirja kolmannelta ei riitä (KKO 2019:7). Tilintarkastajan salassapitovelvollisuus ei sellaisenaan estä lainmukaista esittämismääräystä, mutta asiakirjojen sisältämät salassa pidettävät tiedot ja todistelua koskevat rajoitukset on huomioitava (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 38 § ja tilintarkastuslain 4 luvun 8 §). Myös työpapereista puuttuvat merkinnät tarkastustoimista voivat olla merkityksellisiä arvioitaessa tilintarkastajan huolellisuutta.
Paljonko menetettiin?
Väärinkäytöksestä aiheutunut taloudellinen vahinko voi muodostua esimerkiksi yhtiöstä oikeudettomasti siirretyistä varoista, joita ei ole saatu takaisin. Tilintarkastajan korvausvastuu koskee kuitenkin vain sitä vahinkoa, jonka voidaan osoittaa johtuneen hänen tahallisesta tai huolimattomasta toiminnastaan. Näyttönä käytetään kirjanpitoa, tiliotteita, tositteita sekä erityistarkastuksen tai asiantuntijan laskelmaa. Vähennä vaatimuksesta kaikki, mitä tekijältä tai muualta on jo saatu takaisin, ja liitä mukaan selvitys perintätoimista. Jos vahingon määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä tai näytön hankkiminen olisi kohtuuttoman vaikeaa, tuomioistuin voi arvioida vahingon määrän (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentti). Vahinko pitää silti pystyä osoittamaan, ja arvioinnin tueksi kannattaa esittää tilikausittain eritelty laskelma.
Syy-yhteys: mitä olisi tapahtunut?
Syy-yhteys on usein koko riidan vaikein kohta. Vaatijan on osoitettava, että tilintarkastajan asianmukainen toiminta olisi estänyt vahingon syntymisen tai pienentänyt sitä. Arvioinnissa on merkitystä esimerkiksi sillä, milloin huolellinen tarkastus olisi paljastanut väärinkäytöksen ja olisiko hallitus tai muu vastuullinen taho voinut silloin estää uusia menetyksiä tai periä jo menetettyjä varoja takaisin.
Tilintarkastajan korvausvastuu voi siten koskea erityisesti vahinkoja, jotka olisi voitu estää, jos väärinkäytös olisi havaittu ajoissa. Vastuu voi kuitenkin ulottua myös aikaisemmin syntyneeseen vahinkoon, jos tilintarkastajan laiminlyönti on estänyt sen rajoittamisen tai menetettyjen varojen takaisinperinnän. Korvattavan vahingon määrä ratkaistaan tapauskohtaisesti syy-yhteyden perusteella. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko tilintarkastajaa vastaan riittävät perusteet.
Mitä tilintarkastaja yleensä vastaa?
Valmistaudu näihin väitteisiin jo ennen vaatimusta:
- Johto salasi asian ja väärensi tositteita, joten huolellinenkaan tarkastus ei olisi paljastanut sitä.
- Tarkastus tehtiin otantana, eikä hyvä tilintarkastustapa edellyttänyt juuri näiden maksujen tarkastamista.
- Tilintarkastaja huomautti asiasta pöytäkirjassa, mutta hallitus ei reagoinut.
- Rahoja ei olisi saatu takaisin, vaikka asia olisi huomattu aiemmin.
Väitteisiin voidaan vastata esimerkiksi riippumattoman tilintarkastajan arviolla, työpapereilla ja tapahtumien aikajärjestykseen kootulla selvityksellä.
Tekijä, johto ja tilintarkastaja voivat vastata yhdessä
Väärinkäytöksen tekijä on lähtökohtaisesti vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Myös tilintarkastaja ja valvontavelvollisuutensa laiminlyöneet hallituksen jäsenet voivat joutua korvausvastuuseen, jos heidän vastuunsa edellytykset täyttyvät. Jos usea vastaa samasta vahingosta, he vastaavat yhteisvastuullisesti, ja keskinäinen jako tehdään syyllisyyden, saadun edun ja muiden seikkojen mukaan (vahingonkorvauslain 6 luvun 2 ja 3 §; tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:n 4 momentti). Korvausta voidaan myös sovitella.
Ennen vaatimusta: päätös ja kanneaika
Osakeyhtiössä korvausasiasta päättää hallitus, ja siitä voidaan päättää myös yhtiökokouksessa (osakeyhtiölain 22 luvun 6 §). Kanne tilintarkastajaa vastaan on nostettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, lausunto tai todistus esitettiin (22 luvun 8 §:n 2 kohta). Jos korvausvaatimus perustuu useisiin eri aikoina esitettyihin tilintarkastuskertomuksiin, lausuntoihin tai todistuksiin, kanneaika on laskettava erikseen kunkin asiakirjan esittämisestä. Siksi vanhimpaan asiakirjaan perustuvan vaatimuksen määräaika voi päättyä ensimmäisenä. Asunto-osakeyhtiössä muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuva kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Kanne tilintarkastajaa vastaan on kuitenkin nostettava viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, lausunto tai todistus esitettiin. Lisäksi vahingonkorvausvelan vanhentuminen on katkaistava velan vanhentumisesta annetun lain mukaisesti (asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 10 §). Säätiön ja yhdistyksen päätöksenteko ja kanneajat on tarkistettava säätiölaista tai yhdistyslaista. Jos haluat juristin selvittävän kanneajat ja laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Nykyistä tilintarkastuslakia sovelletaan 1.1.2016 alkaen. Jos vaatimus koskee sitä vanhempaa tilintarkastusta, sovellettava laki on tarkistettava erikseen.
Valvonta-asia ei ole korvausasia
Tilintarkastajan menettelystä voi tehdä ilmoituksen Tilintarkastusvalvonnalle. Tilintarkastuslautakunta voi antaa tilintarkastajalle huomautuksen tai varoituksen. Ratkaisu voi tukea näyttöä huolimattomuudesta, mutta se ei tuo yhtiölle rahaa eikä estä kanneajan kulumista. Korvaus vaaditaan tilintarkastajalta tai tilintarkastusyhteisöltä ja riidassa käräjäoikeudessa. Jos et ole varma, kannattaako tehdä ilmoitus vai vaatia korvausta, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Kaksi esimerkkiä
Esimerkki 1: Toimitusjohtaja maksaa kolmen vuoden aikana itselleen 150 000 euroa ja kirjaa maksut ostolaskuiksi. Tilintarkastaja ei pyydä tositteita suurista maksuista. Riippumaton tilintarkastaja arvioi, että tositteiden tarkastaminen olisi kuulunut hyvään tilintarkastustapaan ja paljastanut väärinkäytöksen jo ensimmäisessä tarkastuksessa. Siihen mennessä maksuja oli tehty 40 000 euroa. Yhtiö vaatii tilintarkastajalta tämän jälkeen menetettyjä 110 000 euroa sillä perusteella, että vahinko olisi voitu estää asianmukaisella tarkastuksella. Lisäksi arvioidaan, olisiko aikaisemmin menetettyjä varoja voitu saada takaisin, jos väärinkäytös olisi havaittu ajoissa. Korvausvastuun määrä riippuu siitä, mikä vahinko osoitetaan tilintarkastajan laiminlyönnin seuraukseksi.
Esimerkki 2: Tilintarkastaja on kirjoittanut pöytäkirjaan, että kassan täsmäytys puuttuu, mutta hallitus ei ole käsitellyt pöytäkirjaa. Kassanhoitaja jatkaa rahojen ottamista. Tilintarkastajan vastuuta arvioitaessa on merkitystä sillä, että hän huomautti puutteesta mutta hallitus ei ryhtynyt toimenpiteisiin. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti vapauta tilintarkastajaa vastuusta. Jos puute oli niin vakava, että siitä olisi pitänyt huomauttaa myös tilintarkastuskertomuksessa, tilintarkastaja voi joutua korvausvastuuseen siltä osin kuin hänen laiminlyöntinsä osoitetaan aiheuttaneen vahinkoa. Myös väärinkäytöksen tekijän ja hallituksen mahdollinen vastuu on arvioitava.
Asiakirjat, jotka kannattaa koota
- tilintarkastuskertomukset ja niiden esittämispäivät
- tilintarkastuspöytäkirjat ja muut tilintarkastajan muistiot hallitukselle
- tilinpäätökset, pääkirja, tositteet ja pankkitiliotteet
- hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat
- erityistarkastuksen tai riippumattoman tilintarkastajan lausunto
- tilikausittain eritelty laskelma vahingosta ja selvitys takaisin saaduista varoista
- tilintarkastuksen toimeksiantosopimus ja palkkiolaskut.
Milloin juristista on apua?
Tilintarkastajariidat ratkeavat asiantuntijanäytöllä, ja kuluriski on suuri. Juristi selvittää ensin kanneajat jokaisen tilikauden osalta ja varmistaa, ettei vanhin kertomus vanhene selvittelyn aikana. Hän laatii riippumattomalle tilintarkastajalle täsmälliset kysymykset ja vaatii tilintarkastajan työpaperit. Hän selvittää, miltä osin vahinko voidaan osoittaa tilintarkastajan laiminlyönnin seuraukseksi, ja arvioi väärinkäytöksen tekijän, johdon ja tilintarkastajan mahdollista korvausvastuuta. Lopuksi hän esittää vaatimuksen tilintarkastajalle ja tämän vastuuvakuutusyhtiölle ja neuvottelee sovinnosta ennen kannetta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kannattaako odottaa, että väärinkäytöksen tekijän rikosasia ratkeaa?
Ei kannata odottaa kanneajan kustannuksella. Osakeyhtiölain 22 luvun 8 §:n viiden vuoden määräaika koskee tilintarkastajaa vastaan nostettavaa kannetta, joka ei perustu rangaistavaan tekoon. Jos väärinkäytöksen on tehnyt yhtiön johto ja tilintarkastajalta vaaditaan korvausta hänen huolimattoman tarkastuksensa perusteella, johdon rikos ei yleensä vaikuta tilintarkastajaa koskevaan kanneaikaan. Tilanne voi olla toinen, jos tilintarkastajaa vastaan esitetty vaatimus perustuu hänen omaan rangaistavaan tekoonsa. Rikosasian aineisto, kuten esitutkinnassa laaditut laskelmat, voi kuitenkin olla hyödyllistä näyttöä vahingon määrästä.
Voiko yhtiö käyttää samaa tilintarkastajaa selvittämään asiaa?
Se ei ole järkevää. Tilintarkastajan oma työ on riidan kohteena, joten lausunto on hankittava toiselta, riippumattomalta tilintarkastajalta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
