» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioero etenee, vaikka puoliso ei vastaa hakemukseen. Kun haet eroa yksin, käräjäoikeus antaa hakemuksen puolisollesi tiedoksi ja varaa hänelle oikeuden tulla kuulluksi (avioliittolain 28 §). Jos hän ei vastaa, käräjäoikeus voi ratkaista asian ilman hänen lausumaansa (oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 7 §). Puolison hiljaisuus hidastaa eroa lähinnä tiedoksiannon kohdalla, koska kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa vasta, kun hakemus on annettu hänelle tiedoksi (26 §).
Puoliso ei voi estää avioeroa
Puolisolla on oikeus avioeroon harkinta-ajan jälkeen ja ilman harkinta-aikaa, jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta (25 §). Toisen suostumusta ei tarvita. Eron syitä ei tarvitse kertoa, eikä tuomioistuin tutki niitä. Puoliso ei voi estää eroa vastustamalla sitä, jättämällä vastaamatta tai kieltäytymällä sopimasta lapsista tai omaisuudesta. Hiljaisuus ei siis jumita eroa, mutta se voi tehdä aikataulusta pidemmän ja jättää lapsia ja omaisuutta koskevat asiat tuomioistuimen ratkaistaviksi.
Mitä käräjäoikeus tekee, kun puoliso on hiljaa?
Käräjäoikeus kehottaa puolisoa antamaan kirjallisen lausuman. Siinä häntä pyydetään kertomaan, hyväksyykö hän hakemuksen, millä perusteella hän mahdollisesti vastustaa sitä ja vaatiiko hän kulujaan korvattavaksi (oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 5 ja 6 §). Jos puoliso ei anna lausumaa tai jää pois istunnosta, asia voidaan käsitellä ja ratkaista hänen laiminlyönnistään huolimatta (7 §:n 2 momentti). Avioeron osalta lausumalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska ero ei edellytä suostumusta.
Laiminlyönti koskee eri tavalla hakijaa. Jos sinä hakijana et noudata käräjäoikeuden kehotusta tai jäät pois istunnosta, asia jätetään sillensä eli se päättyy ilman ratkaisua (7 §:n 1 momentti).
Näin ero etenee vaihe vaiheelta
- Jätät hakemuksen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla teistä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Asia tulee vireille, kun hakemus saapuu kansliaan.
- Käräjäoikeus antaa hakemuksen ja kehotuksen lausuman antamiseen puolisollesi tiedoksi samoin kuin haasteen (28 §:n 2 momentti).
- Harkinta-aika alkaa tiedoksiantopäivästä. Käräjäoikeus lykkää asiaa ja kertoo, miten se saatetaan jatkokäsittelyyn.
- Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, voit yksin vaatia avioeroa jatkokäsittelyhakemuksella. Puolison allekirjoitusta tai suostumusta ei tarvita (26 §:n 2 momentti ja 30 §).
- Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Muuten asia raukeaa, ja eron hakeminen on aloitettava alusta.
- Jatkokäsittelyhakemuskin annetaan puolisolle tiedoksi. Jos hän on edelleen hiljaa, käräjäoikeus tuomitsee teidät avioeroon. Avioliitto purkautuu, kun päätös on lainvoimainen.
Tiedoksianto on avainkohta
Käräjäoikeus huolehtii tiedoksiannosta. Se lähettää asiakirjat ensin todisteellisena sähköisenä tiedoksiantona, kirjeellä, jonka vastaanottaja kuittaa, tai postitse saantitodistusta vastaan (oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §). Jos puoliso ei kuittaa kirjettä eikä nouda sitä, haastemies toimittaa tiedoksiannon henkilökohtaisesti (4 §). Jos puoliso välttelee haastemiestä, vaikka hänen osoitteensa Suomessa tiedetään, haastemies voi antaa asiakirjat samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttäneelle tai, jos ketään tällaista ei tavata, jättää ne poliisille tai käräjäoikeuden kansliaan. Tiedoksianto katsotaan tällöin tapahtuneeksi, kun haastemies on lähettänyt puolisolle siitä ilmoituksen postitse ja tämän tiedossa oleviin sähköisiin osoitteisiin (7 §, sanamuoto 14.4.2026 alkaen).
Jos puolison olinpaikkaa ei saada selville, tiedoksianto tehdään kuuluttamalla.
Kirjoita hakemukseen kaikki tiedossasi olevat puolisosi yhteystiedot: osoite, puhelinnumero, sähköposti ja tarvittaessa työpaikka. Se nopeuttaa tiedoksiantoa.
Esimerkki: Jätät hakemuksen tammikuussa. Puoliso ei nouda kirjettä, ja haastemies tavoittaa hänet vasta maaliskuussa. Harkinta-aika alkaa maaliskuusta, joten avioeroa voi vaatia aikaisintaan syyskuussa. Vaatimus on tehtävä ennen kuin maaliskuun tiedoksiannosta on kulunut vuosi.
Jos puoliso herää myöhemmin
Puoliso voi ottaa kantaa vielä asian aikana. Hänen vastustuksensa ei estä avioeroa. Jos hän sen sijaan riitauttaa esimerkiksi lapsen huoltoa, tapaamisia tai elatusapua koskevat vaatimuksesi, asiaa jatketaan riita-asian järjestyksessä (oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 4 §). Se tarkoittaa yleensä valmisteluistuntoa, todisteita ja pidempää käsittelyä. Riita liitännäisasioista ei poista oikeuttasi avioeroon.
Lapset, elatus ja asunto
Tuomioistuimen on otettava lasten huolto ja tapaamisoikeus käsiteltäväksi omasta aloitteestaan (avioliittolain 32 §). Jos toinen vanhempi ei osallistu, tuomioistuin voi pyytää hyvinvointialueelta selvityksen perheen tilanteesta ja lapsen olosuhteista (lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §). Ratkaisu tehdään lapsen edun mukaan.
Jos lapsen asuminen, tapaamiset tai elatus on järjestettävä heti, voit pyytää väliaikaista määräystä (17 § ja avioliittolain 31 §). Väliaikainen määräys voidaan kiireellisessä tilanteessa antaa kuulematta toista vanhempaa, ja se on voimassa, kunnes asia ratkaistaan. Siihen ei saa hakea muutosta. Jos haluat juristin laativan väliaikaista määräystä koskevan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Samassa asiassa voit vaatia myös lapsen elatusapua, puolison elatusapua tai päätöstä siitä, kumpi saa jäädä yhteiseen kotiin. Puolison vastaamatta jättäminen ei estä niiden käsittelyä. Vaatimukset kannattaa perustella ja liittää niihin tositteet, koska tuomioistuin ratkaisee ne sen aineiston perusteella, joka sillä on.
Esimerkki: Puoliso muuttaa pois eikä vastaa viesteihin, ja lapset jäävät sinun luoksesi. Haet avioeroa ja vaadit samalla, että lapset asuvat luonasi ja että puoliso maksaa elatusapua. Pyydät heti väliaikaista määräystä, jotta arki on järjestyksessä harkinta-ajan aikana.
Entä omaisuus?
Avioerotuomio ei jaa omaisuutta. Ositusta voi vaatia heti, kun avioeroasia on vireillä. Jos puoliso ei suostu sopimaan osituksesta tai ei vastaa, voit hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan, joka toimittaa osituksen ja ratkaisee tarvittaessa riitakysymykset. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako pesänjakajaa hakea.
Odottaminen ei kannata. Kun avioero on lainvoimainen, avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua, jollei pesänjakajaa haeta ennen sitä (103 c §, voimaan 1.6.2026). Silloin kumpikaan ei ole enää velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan toiselle avio-oikeuden perusteella.
Huolehdi myös siitä, ettei avioeroasia raukea. Jos asia raukeaa, avio-oikeus ulottuu myös siihen omaisuuteen, jonka puolisot ovat ansainneet tai saaneet vireilletulon jälkeen (90 §:n 2 momentti).
Kulut
Avioeron käsittelymaksun maksaa hakija (tuomioistuinmaksulain 6 §). Jos hakemusasia siirretään riitaisena istuntokäsittelyyn, maksu peritään kuten riita-asiassa (3 §).
Mitä kannattaa tehdä?
- Pyydä käräjäoikeudelta tieto tiedoksiantopäivästä ja merkitse se muistiin.
- Laske harkinta-ajan alku tiedoksiannosta, ei hakemuksen jättämisestä.
- Tee avioerovaatimus kuuden kuukauden ja vuoden välillä.
- Jos lapsiasiat tai asuminen ovat kiireellisiä, pyydä väliaikaista määräystä.
- Kokoa tiedot omaisuudesta ja veloista vireilletulopäivältä ositusta varten.
Milloin juristista on hyötyä?
Passiivisen puolison kanssa tuomioistuin ratkaisee asiat sen aineiston perusteella, jonka sinä annat. Siksi vaatimusten pitää olla valmiiksi perusteltuja. Juristi laatii hakemuksen ja liitännäisvaatimukset niin, että ne voidaan ratkaista ilman puolison lausumaa, seuraa tiedoksiantoa ja määräaikoja, hakee väliaikaiset määräykset ja pesänjakajan. Jos puoliso välttelee tiedoksiantoa, juristi selvittää hänen yhteystietonsa ja kertoo käräjäoikeudelle, mitä keinoja on jo yritetty. Asianajaja tai julkinen oikeusavustaja voi myös antaa asiakirjat puolisolle henkilökohtaisesti, jos käräjäoikeus antaa tiedoksiannon hakijan hoidettavaksi ja puoliso kuittaa vastaanoton (oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 2 ja 4 §).
Usein kysyttyä
Voinko itse lähettää hakemuksen puolisolleni?
Pelkkä oma postitus tai viesti ei riitä tiedoksiannoksi, eikä harkinta-aika ala siitä. Käräjäoikeus voi suostumuksellasi antaa tiedoksiannon sinun hoidettavaksesi, mutta silloinkin se on toimitettava laissa säädetyllä tavalla ja todistus on toimitettava käräjäoikeudelle määräajassa (11 luvun 2 §). Jos et ole varma, milloin harkinta-aikasi alkaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Entä jos puoliso asuu ulkomailla?
Jos osoite tiedetään, käräjäoikeus lähettää asiakirjat kansainvälisten tiedoksiantosääntöjen mukaan (11 luvun 8 §). Tämä voi kestää kuukausia, joten harkinta-aikakin alkaa myöhemmin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
