Avioero ei siirrä puolison velkoja sinulle, mutta se ei myöskään vapauta sinua yhteisistä lainoista. Pankki voi periä yhteisen lainan kummalta tahansa myös eron jälkeen, ja vain pankki voi vapauttaa toisen velallisen. Osituksessa velat vähennetään kummankin omasta omaisuudesta, joten puolison velat voivat pienentää tasinkoa eli tasausmaksua, jonka saisit, tai kasvattaa tasinkoa, jonka maksat (avioliittolain 52, 53 ja 99 §). Ositus tai avioehto ratkaisee vain puolisoiden välit, ei velkasuhdetta pankkiin.

Avioeron yhteydessä voivat aviovarallisuusjärjestelmän yksityiskohdat ja esimerkiksi se, kenelle velka yhteiseksi tarkoitetusta asunnosta kuuluu, tuntua vaikealta hahmottaa. Entä voiko puolison pikavippivelkojen maksamiseen joutua itse osalliseksi kun olisi tarkoitus jakaa yhteinen omaisuus? Tärkeimpänä yksittäisenä lainojen maksajaa määräävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että myöskin avioliiton aikana tehdyt velat ovat henkilökohtaisia ja niistä vastataan itse, jos ne on omiin nimiin otettu.

Olipa henkilökohtainen laina otettu sitten ennen tai jälkeen avioliiton, tulisi siitä myös avioeron jälkeen vastata itse. Yhteisiin nimiin otetusta lainasta taas molemmat vastaavat velkojalle yhteisesti ja toistensa puolesta.

Poikkeuksena perheen elatusta varten tehty velka voidaan mieltää yhteiseksi velaksi, jolloin siitä on molempien osapuolten vastattava velkojalle, vaikka velka olisikin vain toisen nimissä (52 §:n 2 momentti). Yhteistalouden elatusta varten tehty velka voi siis olla esimerkiksi laskulla tai osamaksulla ostettu uusi uuni tai ruokapöytä. Yhteiseksi velaksi ei kuitenkaan katsota toisen puolison ottamaa rahalainaa, kuten kulutusluottoa tai pikavippiä (52 §:n 3 momentti).

Myöskään kuvatun kaltaista velkaa, jonka velkoja on tiennyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään, ei katsota yhteiseksi velaksi. Jos puoliso käyttää väärin oikeuttaan tehdä velkaa, josta toinenkin vastaa, tuomioistuin voi julistaa hänet menettäneeksi tämän oikeuden (56 §).

Kuitenkaan henkilökohtaiset velat eivät ole täysin mitättömiä toisen osapuolen näkökulmasta kun ero tulee vireille ja omaisuuden ositusta aletaan toteuttaa. Osituksen seurauksena avioparin avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö jaetaan tasan, minkä yhteydessä otetaan huomioon sekä yhteiset, että henkilökohtaiset velat. Henkilökohtaiset velat vaikuttavat toisen osapuolen kannalta mahdolliseen tasingon määrään ja siihen, millainen summa jää velkojen vähentämisen jälkeen jaettavaksi tasan.

Omaisuuttaan voi kuitenkin suojata avioeron varalta avioehdolla. Avioehto tulee kuitenkin olla jätettynä rekisteröitäväksi ennen avioeron vireilletuloa (44 §:n 2 momentti).

Yhteisistä lainoista vastataan siis yhteisesti, myös eron jälkeen. Henkilökohtaisiksi tarkoitetut lainat voivat ’’kostautua’’ toiselle osapuolelle siinä vaiheessa kun ositusta tehdään, sillä avioparin sekä omat että yhteiset velat ja omaisuus suhteutetaan toisiinsa ja se omaisuus, mikä jää jäljelle sen jälkeen, kun kummankin velat on laskettu hänen omaisuudestaan pois, jaetaan puoliksi avioparin kesken. Mutta kuten edellä olikin mainittu, avioehdolla voi rajata jopa koko omaisuutensa avio-oikeuden ulkopuolelle, millä voi varmistaa sen, että henkilökohtainen omaisuus säilyy omana myöskin avioeron jälkeen.
 

Kaksi eri kysymystä: kuka maksaa pankille ja miten velat jaetaan

Avioerossa velkoja kannattaa tarkastella kahdelta kantilta. Ensimmäinen kysymys on, keneltä pankki, kauppias tai muu velkoja voi periä velan. Siihen vastaavat yllä selitetyt avioliittolain säännökset ja se, mitä olet velkojan kanssa sopinut.

Toinen kysymys on, miten velat vaikuttavat omaisuuden jakoon puolisoiden kesken. Siihen vastaavat osituksen säännöt. Kysymykset tulee erottaa toisistaan.

Osituskirjan maininta, että toinen hoitaa yhteisen asuntolainan yksin, sitoo vain teitä kahta. Sama koskee takausta: jos olet taannut puolisosi lainan, vastaat takaajana erosta riippumatta.
 

Kun velkoja vaatii perheen elatusvelkaa toiselta puolisolta

Perheen elatusta varten tehdyn velan yhteisvastuulla on määräaika. Jos velkoja haluaa periä velan siltä puolisolta, joka ei itse tehnyt sitä, sen on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa velan erääntymisestä.

Jos velka on maksettava vaadittaessa, aika lasketaan velan syntymisestä. Muuten oikeus vaatia toista puolisoa menetetään (54 §). Pelkkä maksumuistutus ei riitä, vaan velkojan on vietävä asia tuomioistuimeen.

Esimerkki: Puoliso ostaa perheelle 800 euron pesukoneen laskulla omiin nimiinsä, ja lasku jää maksamatta. Kauppias voi vaatia maksua myös toiselta puolisolta, jos hankinta oli perheen tarpeeseen eikä kauppias tiennyt puolisoiden asuvan riidan vuoksi erillään. Jos puoliso olisi ottanut pankista kulutusluoton ja ostanut koneen sillä, vain hän vastaisi luotosta pankille.

Miten velat lasketaan osituksessa?

Osituksessa kummankin avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään hänen omat velkansa ja hänen osuutensa yhteisistä veloista. Jäljelle jäävät säästöt lasketaan yhteen, ja kumpikin saa puolet. Varakkaampi maksaa erotuksen tasinkona (avioliittolain 99, 100 ja 103 §).

Vähennettäviä ovat velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin avioeroasia tuli vireille käräjäoikeudessa. Sen jälkeen otetut uudet lainat jäävät ottajansa omiksi (99 §:n 1 momentti).

Esimerkki: Mika ottaa kuukausi avioerohakemuksen jättämisen jälkeen 10 000 euron autolainan. Lainaa ei vähennetä hänen omaisuudestaan osituksessa, joten se ei vaikuta tasingon laskemiseen. Mika vastaa lainasta pankille yksin.

Velat eivät voi viedä säästöä miinukselle. Jos puolisolla on enemmän velkaa kuin omaisuutta, hänen säästönsä on nolla, eikä hänen ylimääräistä velkaansa siirretä toisen maksettavaksi.

Esimerkki: Sinulla on omaisuutta 100 000 euroa eikä velkoja. Puolisollasi on omaisuutta 40 000 euroa ja omaa velkaa saman verran, joten hänen säästönsä on nolla. Maksat hänelle tasinkoa 50 000 euroa. Ilman hänen velkaansa tasinko olisi ollut 30 000 euroa.

Kaikkia velkoja ei vähennetä samalla tavalla. Jos velka on otettu avio-oikeudesta vapaan omaisuuden hankkimiseen, esimerkiksi avioehdolla erotetun kesämökin ostoon, se katetaan ensin siitä omaisuudesta (99 §:n 2 momentti). Jos velka on syntynyt siitä, että puoliso on hoitanut raha-asioitaan huolimattomasti, esimerkiksi holtittomasta kulutuksesta, se katetaan ensin hänen avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan (99 §:n 3 momentti).
 

Yhteinen laina osituksessa

Jos teillä on yhteistä velkaa, kumpikin voi osituksessa vaatia, että toinen maksaa osuutensa velasta ennen ositusta tai antaa sen maksamisesta vakuuden (88 §). Jos näin ei tapahdu ja vaatinut puoliso ottaa vastatakseen koko velasta ja antaa siitä vakuuden, hän saa osituksessa toisen omaisuudesta toisen osuutta velasta vastaavan määrän (101 §). Perheen elatusta varten tehdystä yhteisestä velasta puolisot vastaavat keskenään siinä suhteessa, kuin kummankin olisi pitänyt osallistua elatukseen (88 §:n 2 momentti).
 

Mitä yhteiselle asuntolainalle tehdään?

Asuntolaina on usein eron suurin raha-asia. Vaihtoehtoja on yleensä kolme.

Asunto myydään, laina maksetaan kauppahinnalla ja loppu otetaan huomioon osituksessa. Toinen lunastaa asunnon ja ottaa lainan nimiinsä, jolloin pankin on hyväksyttävä hänen maksukykynsä ja vapautettava toinen. Tai asunto ja laina jäävät vielä yhteisiksi, jolloin on sovittava kirjallisesti, kuka maksaa lainaerät ja vastikkeet ja miten ne otetaan huomioon. Kolmas vaihtoehto on riskialttein, koska yhteisvastuu pankille jatkuu.

Esimerkki: Anna haluaa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon ja ottaa 200 000 euron yhteisen lainan nimiinsä. Pankki arvioi, riittävätkö Annan tulot ja vakuudet yksin. Jos riittävät, pankki vapauttaa Mikan, ja asunto siirretään osituksessa Annalle. Jos eivät riitä, Mika jää lainan velalliseksi, vaikka asunto siirtyisi Annalle.

Jos pankki ei suostu vapauttamaan toista, vaihtoehtoja on vielä muutama. Lunastaja voi tarjota lisävakuutta tai takaajaa, laina voidaan järjestellä pidemmäksi tai asunto myydään.

Jos laina jää yhteiseksi, osituskirjaan kannattaa kirjoittaa, kuka maksaa erät, mihin asti ja mitä tapahtuu, jos hän laiminlyö maksut. Tällainen ehto voi olla esimerkiksi velvollisuus myydä asunto, jos erät jäävät maksamatta. Ehdot eivät sido pankkia, mutta ne antavat maksaneelle selvän perusteen periä maksamansa toiselta.

Jos maksat eron aikana tai sen jälkeen yksin yhteistä lainaa, myös toisen osuutta, säilytä tositteet ja vaadi maksujen huomioon ottamista osituksessa tai sopimuksessa. Puolisoiden keskinäinen sopimus lainaosuuksista voi ratkaista, kuka lopulta maksaa.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2026:15 puolisoilla oli avioehto, ja he ostivat asunnon puoliksi niin, että toinen vastasi yhtiölainaosuudesta. Hän maksoi siitä vain pienen osan mutta sai silti puolet myyntihinnasta, kun asunto myytiin ennen avioeroasian vireilletuloa, ja hänet velvoitettiin palauttamaan liikaa saamansa. Ratkaisu koski avioehdon vuoksi tehtyä erottelua, joten siitä ei voi päätellä jokaisen asuntolainariidan lopputulosta.
 

Verovelat, takaukset ja velkojan suoja

Unohtunut velka voi kaataa jo tehdyn osituksen. Ratkaisussa KKO 2025:6 puolisot tekivät osituksen ottamatta huomioon toisen verovelkaa, joka perustui avioeroa edeltäneisiin vuosiin mutta määrättiin maksettavaksi vasta myöhemmin. Osituskirjaa ei ollut rekisteröity, ja ositus peräytyi Verohallinnon vaatimuksesta. Sinulle tämä tarkoittaa, että myös tulossa olevat verot ja takaukset kannattaa selvittää ennen allekirjoitusta.

Jotta osituksessa omaisuutta saanut olisi suojassa toisen puolison velkojien takaisinsaantivaatimuksilta, osituskirja on jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon (104 §). Rekisteröinti ei suojaa kaikissa tilanteissa. Velkojen selvittämiseksi voi hakea myös julkista haastetta, kun avioeroasia on vireillä (88 a §).

Jos puolisosi omaisuus on luovutettu konkurssiin, voit poistaa kummankin avio-oikeuden ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta (35 §:n 4 momentti).
 

Avioehto ei suojaa velkojilta

Avioehto vaikuttaa vain ositukseen. Jos avio-oikeus on suljettu pois molemmilta kokonaan, osituksen sijasta tehdään erottelu, jossa kumpikin pitää omansa ja vastaa omista veloistaan (85 §:n 2 momentti). Velkojaa kohtaan avioehto ei muuta mitään: vastaat edelleen omista ja yhteisistä veloistasi. Avioehto tulee voimaan vasta rekisteröinnistä, eikä se tule voimaan, jos se on jätetty rekisteröitäväksi avioeroasian vireilletulon jälkeen.
 

Mistä velkojen kohdalla tavallisesti kiistellään?

Puolisoiden väliset velkariidat ovat usein samanlaisia. Toinen väittää, että hänen nimissään oleva velka oli yhteinen, koska rahat käytettiin perheen menoihin. Velkojaa kohtaan tämä ei auta, jos kyse oli rahalainasta.

Osituksessa velka vähennetään joka tapauksessa velallisen omasta omaisuudesta, ja se pienentää hänen avio-oikeuden alaista omaisuuttaan. Velan käyttötarkoitus ratkaisee lähinnä silloin, kun velka on otettu avio-oikeudesta vapaan omaisuuden hankintaan tai syntynyt huolimattomuudesta.

Toinen kiista koskee sitä, onko velka syntynyt ennen vai jälkeen vireilletulon. Kolmas koskee eron aikana maksettuja lainaeriä: kumpi maksoi ja kenen rahoilla.

Asemaasi vahvistavat tiliotteet, lainasopimukset, pankin saldotodistus vireilletulopäivältä ja kirjallinen sopimus siitä, kuka maksaa mitäkin eron aikana. Asemaasi heikentää, jos maksut on tehty käteisellä tai sovittu vain suullisesti.
 

Toimi näin

1. Hanki luottotietosi ja tiedot kaikista lainoista, luottokorteista, osamaksuista, takauksista ja vakuuksista. Pyydä pankilta saldotodistus avioeron vireilletulopäivältä.
2. Luokittele velat: omat, yhteiset ja mahdolliset perheen elatusta varten tehdyt velat. Merkitse, milloin kukin velka on syntynyt.
3. Sopikaa heti kirjallisesti, kuka maksaa yhteisten lainojen erät eron aikana, ja säilyttäkää tositteet.
4. Neuvottele tarvittaessa pankin kanssa ennen osituskirjan allekirjoittamista: voiko toinen jatkaa lainaa yksin ja vapautetaanko toinen?
5. Kirjoita osituskirjaan, kuka vastaa mistäkin velasta, mitä tapahtuu, jos hän ei maksa, ja mitä vakuuksia annetaan.
6. Jätä osituskirja tarvittaessa rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon.
7. Jos pankki perii sinulta velan, josta puolisosi otti osituksessa vastatakseen, maksa pankille ja vaadi maksamasi määrä puolisolta osituskirjan perusteella. Säilytä pankin perintäkirjeet ja maksukuitit. Jos puoliso ei maksa vapaaehtoisesti, saatava peritään kirjallisella vaatimuksella ja tarvittaessa käräjäoikeudessa.

Tavallisia virheitä ovat takausten ja tulossa olevien verojen unohtaminen sekä toisen osuuden maksaminen lainasta ilman kirjallista sopimusta.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristin apu maksaa itsensä takaisin, kun velkaa on paljon, laina on yhteinen tai toisen velkojen luonteesta ollaan eri mieltä. Juristi selvittää, mitkä velat ovat yhteisiä, mitkä omia ja mitkä perheen elatusta varten tehtyjä. Hän laskee ositusvaihtoehdot velkoineen ja näyttää, mitä kukin vaihtoehto tarkoittaa tasinkona.

Hän neuvottelee pankin kanssa vastuunjaosta ja vapautuksesta ja kirjoittaa osituskirjaan velkojen hoidon, maksuajat ja vakuudet. Hän arvioi myös, tarvitaanko julkinen haaste tai rekisteröinti velkojasuojaa varten. Jos sopua ei synny, juristi hakee pesänjakajaa.
 

Usein kysyttyä

Mitä velkojen huomioon ottamiselle käy, jos ositusta ei tehdä lainkaan?

Velat lasketaan vasta, kun ositus tehdään. Ositusta ei kuitenkaan voi lykätä loputtomiin: avio-oikeus vanhentuu, kun kymmenen vuotta on kulunut avioeropäätöksen lainvoimaisuudesta, jos kumpikaan ei ole sitä ennen hakenut pesänjakajaa. Ennen 1.6.2026 lainvoimaisiksi tulleissa eroissa avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan 1.6.2031, jos ei ole toisin sovittu (103 c §).

Vastaanko puolisoni yrityksen veloista?

Et, ellet ole itse sitoutunut niihin esimerkiksi takaajana tai yhteisvelallisena. Takaus ei pääty avioeroon, ja siitä vapautuminen edellyttää velkojan suostumusta. Osituksessa yrityksen arvo ja yrittäjän omat velat kuitenkin vaikuttavat hänen säästöönsä.

Voinko jättää yhteisen lainan maksamatta, jos puoliso asuu asunnossa yksin?

Pankkia kohtaan et voi, jos olet lainan velallinen. Maksamatta jääneet erät voivat johtaa maksuhäiriömerkintään teille molemmille. Keskinäisistä maksuista ja asumisesta kannattaa sopia kirjallisesti ja ottaa ne huomioon osituksessa.

Entä opintolaina ja luottokorttivelka?

Ne ovat ottajansa omia velkoja. Vastaat niistä itse velkojalle, ja osituksessa ne vähennetään sinun omaisuudestasi, jos ne ovat syntyneet ennen avioeroasian vireilletuloa. Puolison opintolaina tai luottokortti ei siirry sinulle, ellet ole itse sitoutunut velkaan.

Osituksesta jäi pois velka. Voiko asiaa vielä korjata?

Voi. Puolisoiden kesken ositusta voidaan täydentää. Pesänjakajan toimittamaa ositusta voi moittia käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (avioliittolain 106 §, perintökaaren 23 luvun 10 §). Velkojaa kohtaan pois jäänyt velka voi johtaa jopa osituksen peräytymiseen, kuten KKO 2025:6 osoittaa.