» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos ositus jäi avioeron jälkeen tekemättä, sitä voi vielä vaatia, mutta ei loputtomiin. Avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun avioero tuli lainvoimaiseksi, ja vanhentumisen katkaisee vain pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudesta. Ennen 1.6.2026 lainvoimaiseksi tulleissa eroissa avio-oikeus kuitenkin vanhentuu aikaisintaan 1.6.2031, jos puolisot eivät ole sopineet toisin. Vanhentumisen jälkeen kumpikin pitää oman omaisuutensa.
Aviopuolisoilla on mahdollisuus hakemuksella hakea avioeroa. Molemmilla puolisoilla on oikeus vaatia avioeron tultua vireille tai avioliiton purkauduttua omaisuuden ositusta. Avioerossa omaisuuden ositus olisi hyvä toimittaa mahdollisimman varhain ositusperusteen synnyttyä, vaikka osituksen suorittaminen ei ole pakollista. Avio-oikeus kuitenkin vanhentuu, jos ositusta ei tehdä tai pesänjakajaa haeta ajoissa, ja viivyttäminen voi vaikuttaa muun muassa omaisuuden määrään tai vaikeuttaa perinnönjakoa.
Ositus tehdään puolisoiden ositussopimuksella tai, jos sopua ei synny, käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittamana. Ositussopimuksen tekeminen olisi hyvä tehdä ajoissa. Tilanteessa, jossa toinen osapuoli ei vapaaehtoisesti suostu toimimaan ositussopimuksessa sovittujen sääntöjen mukaisesti, osituksen pakkotäytäntöönpanoa ei voi hakea ennen osituksen toimittamista. Osituskirja ei myöskään itsessään ole ulosottoperuste: jos toinen ei maksa tasinkoa tai luovuta omaisuutta, tarvitaan yleensä tuomio.
Joutuisa toimittaminen tukee molempien puolisoiden intressejä. Mahdollisimman nopealla osittamisella vältytään ylimääräisiltä ongelmilta omaisuuden arvon muutoksiin liittyen, sillä osituksessa omaisuuden arvo määrittyy ositushetken eikä ositusperusteen syntymisen mukaan. Siten omaisuuden arvo on saattanut muuttua ositusperusteen syntyhetken jälkeen. Osituksen toimittaminen myöhemmin voi vaikuttaa omaisuuden arvoon suuresti: esimerkiksi puolison vuokra-asunnosta saamat vuokratulot ositusperusteen ja ositussopimuksen välisenä aikana voivat kuulua ositettavaan varallisuuteen.
Yksi konkreettinen ongelma osituksen tekemättömyydestä voi muodostua perinnönjaon yhteydessä. Vainajan ja hänen entisen aviopuolisonsa osittamatta jäänyt omaisuus vaikeuttaa kuolinpesään kuuluvan omaisuuden määrittelemistä. Siksi onkin ensimmäiseksi määriteltävä, mikä omaisuus kuuluu avio-oikeuden nojalla vainajan entiselle puolisolle.
Miten avio-oikeuden vanhentuminen toimii?
Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada osituksessa tasinkoa toisen omaisuudesta. Kymmenen vuoden aika alkaa siitä, kun lainvoimainen päätös avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on annettu. Se ei ala avioeron vireilletulosta eikä harkinta-ajan päättymisestä (103 c §:n 1 momentti).
Vanhentuminen katkeaa vain, kun puoliso tai hänen kuolinpesänsä hakee käräjäoikeudelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi (103 c §:n 2 momentti). Kirje entiselle puolisolle, sähköposti tai neuvottelut eivät riitä. Määräaika on keskeytyksissä niin kauan kuin pesänjakaja-asia on vireillä. Jos asia raukeaa, aika jatkaa kulumistaan siitä, mihin se jäi (3 momentti).
Kun avio-oikeus on vanhentunut, kumpikaan ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan toiselle avio-oikeuden perusteella. Vanhentuneeksi todettua avio-oikeutta ei voi palauttaa myöskään vetoamalla osituksen kohtuuttomuuteen, koska tällaista ositusta ei voi sovitella (4 momentti).
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Vanhat erot ja siirtymäaika
Säännös tuli voimaan 1.6.2026, ja sitä sovelletaan myös avioeroihin, jotka olivat lainvoimaisia jo ennen sitä. Näissä avio-oikeus vanhentuu kuitenkin aikaisintaan 1.6.2031, jos entiset puolisot eivät ole sopineet toisin. Siksi myös vuosikymmeniä sitten eronneilla on vielä aikaa hakea pesänjakajaa.
Esimerkki: Ero tuli lainvoimaiseksi vuonna 2015, eikä ositusta tehty. Kymmenen vuotta on jo kulunut, mutta siirtymäsäännöksen vuoksi avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan 1.6.2031. Jos ero tulee lainvoimaiseksi vuonna 2027, avio-oikeus vanhentuu vuonna 2037.
Voiko määräaikaa pidentää?
Voi. Entiset puolisot voivat sopia kymmentä vuotta pidemmästä ajasta (103 d §). Sopimus on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja allekirjoitettava, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi (66 §). Se on jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon, ja se tulee voimaan vasta rekisteröinnistä. Sopimuksen voi rekisteröidä vasta, kun avioero on lainvoimainen. Se ei tule voimaan, jos se on jätetty rekisteröitäväksi vasta avio-oikeuden vanhennuttua. Sopimuksen voivat tehdä myös puolisoiden kuolinpesät.
Mikä ei vanhene?
Säännös koskee vain avio-oikeutta. Yhteisesti omistetun omaisuuden, kuten puoliksi omistetun asunnon, jakoa voi vaatia vanhentumisesta riippumatta (85 §:n 3 momentti). Jos ositus on jo tehty ja tasinko on jäänyt maksamatta, tasinkosaatava vanhenee velan vanhentumista koskevan lain mukaan, yleensä kolmessa vuodessa eräpäivästä.
Samaan aikaan tuli voimaan kaksi muuta kymmenen vuoden rajaa. Kun lainvoimaisesta avioerosta on kulunut yli kymmenen vuotta, entinen puoliso ei enää tarvitse toisen suostumusta esimerkiksi yhteisenä kotina olleen asuntonsa myyntiin (86 §:n 4 momentti). Lisäksi irtaimen esineen ei enää oleteta olevan yhteistä (89 §:n 2 momentti).
Jos entinen puoliso kuolee ennen ositusta
Ennen kuin vainajan perintö voidaan jakaa, on toimitettava ositus (perintökaaren 23 luvun 1 §:n 2 momentti). Kuolinpesä voi hakea pesänjakajaa, ja sitä koskee sama vanhentumisaika.
Eloonjäänyt entinen puoliso voi olla tässä tilanteessa vahvoilla. Tapauksessa KKO 2017:87 toinen entisistä puolisoista kuoli kesken avioeron jälkeisen osituksen. Korkein oikeus katsoi, että eloonjäänyt sai kieltäytyä luovuttamasta omaa omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille, ja oikeus säilyi myös hänen omalle kuolinpesälleen. Eloonjäänyt ei siis tällaisessa tilanteessa joudu luovuttamaan omaa omaisuuttaan vainajan perillisille, mutta voi saada tasinkoa vainajan omaisuudesta, jos hänen säästönsä on pienempi ja ositus toimitetaan ennen vanhentumista.
Toimi näin
- Tarkista avioeropäätöksestä, milloin se tuli lainvoimaiseksi, ja laske vanhentumispäivä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, voitko vielä vaatia ositusta.
- Kokoa tiedot omaisuudesta ja veloista avioeron vireilletulopäivältä: tiliotteet, lainasaldot, osakkeet sekä asuntojen ja kiinteistöjen tiedot.
- Ehdota ositusta kirjallisesti. Jos sopu syntyy, laatikaa osituskirja. Jos haluat juristin laativan osituskirjan, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
- Jos sopua ei synny tai määräpäivä lähestyy, hae pesänjakajaa käräjäoikeudesta.
- Jos haluatte lisäaikaa, tehkää vanhentumissopimus oikeassa muodossa ja rekisteröikää se.
Milloin juristista on hyötyä?
Vanhassa erossa voi olla pelissä paljon rahaa, koska omaisuuden arvo määräytyy vasta osituspäivän mukaan. Juristi laskee vanhentumispäivän siirtymäsäännös huomioon ottaen ja arvioi, kannattaako ositusta vaatia vai onko oma asema parempi ilman sitä. Hän selvittää vireilletulopäivän omaisuuden ja velat vanhoista asiakirjoista ja laatii pesänjakajahakemuksen ennen määräpäivää. Lisäksi hän neuvottelee osituskirjan tai vanhentumissopimuksen ja hoitaa tilanteet, joissa toinen entisistä puolisoista on kuollut. Juristi voi hoitaa riitaisen osituksen puolestasi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Mitä jos entinen puoliso ei vastaa ositusehdotukseen?
Passiivisuus ei estä ositusta. Voit hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa, joka toimittaa osituksen, vaikka entinen puoliso ei osallistuisi. Hakemus katkaisee samalla avio-oikeuden vanhentumisen.
Koskeeko vanhentuminen myös lesken ja perillisten välistä ositusta?
Ei. Kymmenen vuoden sääntö koskee avioeroa ja avioliiton kumoamista. Jos puoliso kuolee avioliiton aikana, lesken ja perillisten välistä ositusta se ei koske.
Kannattaako ositusta vaatia, jos oma omaisuuteni on suurempi?
Ei välttämättä. Osituksessa varakkaampi maksaa tasinkoa vähemmän varakkaalle. Jos sinulla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, avio-oikeuden vanhentuminen voi olla sinulle eduksi. Arvioi tilanne ennen kuin vaadit ositusta tai sovit pidemmästä määräajasta. Jos et ole varma, onko määräaika umpeutumassa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa