Minilex - Lakipuhelin

Avioero ja yhteinen vuokrasopimus: miten pääsen irti vuokravastuusta?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Pelkkä pois muuttaminen ei vapauta sinua vuokrasopimuksesta. Jos olet allekirjoittanut vuokrasopimuksen, vastaat vuokrasta niin kauan kuin sopimus on voimassa tai kunnes sinut vapautetaan siitä. Yhteisenä kotina käytetyn asunnon vuokrasopimusta et saa irtisanoa ilman puolisosi suostumusta, jos asutte yhdessä (asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 53 §). Vastuusta pääsee irti neljällä tavalla: irtisanomalla sopimuksen puolison suostumuksella, sopimalla vuokranantajan kanssa, siirtämällä vuokraoikeuden asuntoon jäävälle puolisolle tai tuomioistuimen määräyksellä avioeron yhteydessä (48 §).
 

Kuka vastaa vuokrasta?

Aviopuolisot ja avoliitossa elävät vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksen velvoitteista, kun he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen vuokraamassa asunnossa (11 §). Vuokranantaja voi periä koko vuokran kummalta tahansa.

Poismuutto vaikuttaa eri tavoin sen mukaan, kuka on vuokrasopimuksen osapuoli:

  • Jos olet allekirjoittanut sopimuksen yksin tai yhdessä puolisosi kanssa, vastaat vuokrasta sopimuksen perusteella myös muuton jälkeen, kunnes sopimus päättyy tai sinut vapautetaan.
  • Jos puolisosi on allekirjoittanut sopimuksen yksin ja hän muuttaa pois, sinä vastaat vuokrasta niin kauan kuin asut asunnossa (11 §). Puoliso vastaa edelleen sopimuksen perusteella.
  • Jos sinä et ole allekirjoittanut sopimusta ja muutat pois, vastuusi muuton jälkeiseltä ajalta päättyy yleensä, koska yhteisvastuu perustuu yhdessä asumiseen.

Esimerkki: Puolisot ovat vuokranneet asunnon yhdessä. Toinen muuttaa pois syyskuussa, mutta sopimusta ei irtisanota. Jos asuntoon jäänyt jättää lokakuun vuokran maksamatta, vuokranantaja voi periä sen myös poismuuttaneelta.

Vuokralaisen on ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti muut huoneistossa asuvat ja viipymättä myös se, kun ilmoitettu asukas muuttaa pois (17 a §). Ilmoitus on samalla hyvä todiste siitä, milloin yhteinen asuminen päättyi.
 

Irtisanominen puolison suostumuksella

Niin kauan kuin puolisot asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen vuokraamassa yhteisessä kodissa, puoliso ei saa irtisanoa vuokrasopimusta ilman toisen suostumusta (53 §:n 1 momentti). Suostumusta ei tarvita, jos sitä ei voida hankaluudetta saada, esimerkiksi jos toista ei tavoiteta. Jos puoliso kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä, tuomioistuin voi antaa luvan irtisanomiseen (2 momentti). Suostumus kannattaa pyytää kirjallisena ja irtisanoa sopimus ennen kuin muutatte erilleen.

Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Se alkaa sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen tehtiin (52 §). Ehto, jolla vuokralaisen irtisanomisaikaa pidennetään, on mitätön. Irtisanominen tehdään kirjallisesti, ja ilmoitus on annettava vuokranantajalle tiedoksi todisteellisesti eli niin, että vastaanotosta jää näyttö. Myös vuokrasopimuksessa erikseen sovittu sähköinen tiedoksianto voi riittää, jos lisäksi lähetetään toisessa sovitussa kanavassa heräteviesti. Muuten irtisanominen on tehoton (54 § ja 13 a §).

Esimerkki: Irtisanot toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen puolison suostumuksella 10. maaliskuuta. Irtisanomisaika alkaa 31. maaliskuuta, ja vuokrasuhde päättyy 30. huhtikuuta.

 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Määräaikainen sopimus

Määräaikaista vuokrasopimusta ei lähtökohtaisesti voi irtisanoa kesken kauden. Tuomioistuin voi kuitenkin antaa vuokralaiselle luvan irtisanoa sopimuksen erityisestä syystä, esimerkiksi jos sopimuksessa pysyminen olisi vuokralaisen kannalta ilmeisen kohtuutonta (55 §). Pelkkä avioero ei automaattisesti ole tällainen syy, vaan tilanne arvioidaan kokonaisuutena. Vuokranantajalla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen vahingosta, joka sille aiheutuu sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä. Usein helpompaa on sopia vuokranantajan kanssa sopimuksen päättämisestä tai uudesta vuokralaisesta. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko sinulla peruste päästä määräaikaisesta sopimuksesta.
 

Vuokraoikeuden siirto asuntoon jäävälle puolisolle

Vuokralainen saa siirtää vuokraoikeuden asunnossa asuvalle puolisolleen ilman vuokranantajan lupaa, jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa siirtoa (45 §). Siirrosta on ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti heti. Siirtäjä vapautuu vuokralaisen velvollisuuksista siitä lähtien, kun hän on ilmoittanut siirrosta (44 §:n 2 momentti). Jos vuokranantaja haluaa vastustaa siirtoa, sen on saatettava asia tuomioistuimeen kuukauden kuluessa siitä, kun se sai tiedon siirrosta. Oikeudenkäynnin ajan vuokrasuhde jatkuu entisin ehdoin.

Kun vuokraoikeus siirretään 1.10.2026 tai myöhemmin, puolison on täytynyt asua asunnossa keskeytyksettä vähintään vuoden juuri ennen siirtoa (45 §). Ehto koskee myös ennen 1.10.2026 tehtyjä vuokrasopimuksia. Jos puoliso on asunut asunnossa alle vuoden, siirto vaatii vuokranantajan luvan.

Jos sopimus on tehty yhdessä, kannattaa sopia vuokranantajan kanssa kirjallisesti, että poismuuttava vapautetaan ja asuntoon jäävä jatkaa yksin.
 

Tuomioistuimen määräys avioeron yhteydessä

Jos aviopuolisot ovat vuokranneet yhteisen kodin yhdessä tai toinen heistä on vuokrannut sen, tuomioistuin voi tuomitessaan heidät avioeroon tai määrätessään yhteiselämän lopetettavaksi määrätä enemmän asunnon tarpeessa olevan jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen. Se voi myös vapauttaa molemmat (48 §:n 1 momentti). Avopuolisoiden kohdalla tuomioistuin voi tehdä vastaavan ratkaisun, kun yhteinen asuminen on päättynyt (2 momentti).

Vuokranantajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Määräystä vuokrasuhteen jatkamisesta ei saa antaa, jos vuokranantaja saattaa todennäköiseksi, että se kärsisi siitä vahinkoa (3 momentti). Ratkaisu voidaan panna täytäntöön heti, vaikka se ei ole lainvoimainen.

Asunnon tarvetta arvioidaan tapauskohtaisesti. Merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, kumman luona lapset asuvat ja kummalla on paremmat mahdollisuudet järjestää muu asunto. Vaatimus kannattaa esittää avioerohakemuksessa tai asian ollessa vireillä (avioliittolain 31 §). Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Esimerkki: Puolisot ovat vuokranneet kolmion yhdessä. Lapset jäävät äidin luo, ja isä muuttaa pois. Isä ei saa vuokranantajalta vapautusta, joten äiti vaatii avioeroasiassa, että hän jatkaa vuokrasuhdetta yksin ja isä vapautetaan. Tuomioistuin kuulee vuokranantajaa ja voi määrätä näin, jos vuokranantaja ei saata todennäköiseksi kärsivänsä vahinkoa.

Avioliittolain mukainen päätös yhteiseen kotiin jäämisestä (24 §) on eri asia. Se ratkaisee, kumpi saa asua kodissa eron aikana, ja se raukeaa, kun ositus on lainvoimainen, tai viimeistään kahden vuoden kuluttua. Se ei vapauta ketään vuokravastuusta.
 

Mitä lakia sovelletaan?

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki muuttui 1.10.2026 (L 531/2026). Uutta lakia sovelletaan myös ennen sitä tehtyihin vuokrasopimuksiin, joten esimerkiksi vuoden asumisedellytys siirrossa koskee kaikkia 1.10.2026 tai myöhemmin tehtyjä siirtoja. Vuokralaisen yhden kuukauden irtisanomisaika ei muuttunut. Ennen 1.10.2026 annettuun tai lähetettyyn irtisanomisilmoitukseen ja silloin vireillä olleeseen tuomioistuinasiaan sovelletaan vanhaa lakia. Jos et ole varma, kumpaa lakia tilanteeseesi sovelletaan, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Vakuus ja vuokrarästit

Jos vuokraoikeus siirretään tai toinen jatkaa, sopikaa kirjallisesti, kenelle vakuus kuuluu ja kuka vastaa mahdollisista rästeistä tai vahingoista ennen muuttoa. Ositus tai avioehto ei muuta sitä, keneltä vuokranantaja voi periä.
 

Toimi näin

  1. Tarkista vuokrasopimuksesta, kuka on allekirjoittanut ja onko sopimus toistaiseksi voimassa vai määräaikainen.
  2. Jos asunto jää puolisolle, sopikaa vuokraoikeuden siirrosta tai vuokranantajan kanssa poismuuttavan vapauttamisesta. Tee siirtoilmoitus kirjallisesti.
  3. Jos kumpikaan ei jää yhteiseen asuntoon, irtisanokaa sopimus yhdessä tai puolison kirjallisella suostumuksella, mieluiten ennen kuin muutatte erilleen.
  4. Jos puolisosi kieltäytyy, hae tuomioistuimelta lupa irtisanomiseen tai esitä avioeroasiassa vaatimus vuokrasuhteen järjestämisestä.
  5. Säilytä tositteet vuokranmaksuista, ilmoituksista ja niiden lähettämisestä.
     

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä, kun puoliso ei suostu irtisanomiseen eikä siirtoon, kun määräaikainen sopimus sitoo vielä pitkään tai kun vuokranantaja vaatii poismuuttaneelta rästejä. Juristi neuvottelee vuokranantajan kanssa vapautuksesta, laatii avioeroasiaan vaatimuksen vuokrasuhteen jatkamisesta tai vapauttamisesta ja hakee tarvittaessa tuomioistuimen luvan irtisanomiseen. Hän myös laatii puolisoiden välisen sopimuksen siitä, kuka vastaa vuokrasta ja rästeistä siihen asti, kun vastuu vuokranantajaan nähden on saatu järjestettyä.
 

Usein kysyttyä

Entä jos entinen puoliso jää asuntoon eikä maksa vuokraa?

Jos olet edelleen sopimuksen osapuoli, vuokranantaja voi periä vuokran sinulta. Jos olette sopineet keskenänne, että puoliso vastaa vuokrasta, voit vaatia häneltä maksamasi määrän takaisin. Sopimus puolisoiden välillä ei kuitenkaan sido vuokranantajaa, joten vastuusta irtautuminen kannattaa hoitaa jollakin edellä kuvatuista tavoista.

Voiko vuokranantaja kieltäytyä vapauttamasta minua vuokravastuusta?

Voi. Vapautus sopimalla edellyttää vuokranantajan suostumusta. Silloin keinoja ovat irtisanominen, vuokraoikeuden siirto, jos sen edellytykset täyttyvät, tai tuomioistuimen määräys avioeron yhteydessä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa