» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Laki suojaa puolison asumista avioerossa kolmella tavalla. Ensinnäkin tuomioistuin voi päättää, että enemmän asunnon tarpeessa oleva puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja toisen on muutettava pois. Päätös on väliaikainen ja voimassa enintään kaksi vuotta. Toiseksi omistajapuoliso ei saa myydä tai vuokrata yhteistä kotia ilman toisen suostumusta. Tämä suoja jatkuu avioeron jälkeen siihen asti, kun ositus on toimitettu, kuitenkin lähtökohtaisesti enintään 10 vuotta lainvoimaisesta avioeropäätöksestä. Kolmanneksi vuokra- ja asumisoikeusasunnoista on omat säännöksensä. Asumissuoja ei ratkaise, kuka asunnon omistaa, eikä asuminen toisen omistamassa asunnossa ole avioeron jälkeen välttämättä ilmaista.
Yhteiselämän lopettaminen voi turvata asumisen väliaikaisesti
Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta (avioliittolain 24 §):
- päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin
- velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista
- oikeuttaa puolison käyttämään toiselle kuuluvaa yhteistä asuntoirtaimistoa, työvälineitä sekä puolison tai lasten henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta
Tämä asumissuoja on tarkoitettu tilanteeseen, jossa yhteiselämä on päättymässä tai päättynyt, mutta omaisuuden lopullista jakoa ei ole vielä ratkaistu. Hakemus tehdään käräjäoikeudelle. Sen voi tehdä esimerkiksi samalla, kun avioeroa haetaan. Laissa ei ole hakemukselle määräaikaa, mutta se kannattaa tehdä heti, kun asumisesta syntyy riita. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako hakemus tehdä sinun tilanteessasi.
Kumpi saa jäädä asuntoon?
Ratkaiseva peruste on se, kumpi puolisoista on enemmän asunnon tarpeessa. Laissa ei ole tarkkaa luetteloa arviointiperusteista, joten tuomioistuin tekee kokonaisarvion. Käytännössä arvioon voivat vaikuttaa esimerkiksi se, kumman luona lapset asuvat, kummalla on paremmat mahdollisuudet saada muu asunto ja muut henkilökohtaiset olosuhteet.
Asunnon omistus ei ratkaise asiaa. Tuomioistuin voi antaa asumisoikeuden myös sille puolisolle, joka ei omista asuntoa.
Päätös on väliaikainen eikä ratkaise omistusta
- Päätös voidaan panna täytäntöön heti, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä toisin määrätä.
- Päätös on voimassa toistaiseksi. Sitä voidaan puolison vaatimuksesta muuttaa tai se voidaan peruuttaa, jos olosuhteet ovat päätöksen jälkeen muuttuneet.
- Päätös raukeaa, kun ositus tai erottelu on toimitettu ja saanut lainvoiman.
- Päätös raukeaa joka tapauksessa kahden vuoden kuluttua sen antamisesta, vaikka ositusta tai erottelua ei olisi toimitettu.
Päätös koskee myös asunto-osakkeella hallittua asuntoa. Se ei kuitenkaan muuta osakkeen omistusta. Omistus, mahdollinen tasinko ja muu varallisuuden jako ratkaistaan vasta osituksessa tai erottelussa.
Omistaja ei saa myydä yhteistä kotia ilman suostumustasi
Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa osakkeita, vuokraoikeutta tai muuta oikeutta, joka oikeuttaa hallitsemaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettävää asuntoa. Sama koskee yhteistä asuntoirtaimistoa (avioliittolain 39 §). Jos yhteinen koti on kiinteistö, kuten omakotitalo omalla tontilla, sen luovuttamiseen tarvitaan toisen puolison kirjallinen suostumus. Myös kiinteistön vuokralle antaminen rinnastetaan luovutukseen (avioliittolain 38 §).
Suoja on voimassa, vaikka asunto olisi vain toisen puolison nimissä ja vaikka avio-oikeus olisi suljettu pois avioehdolla.
Jos puoliso myy yhteisen kodin ilman suostumusta, toinen puoliso voi nostaa kanteen kaupan pätemättömäksi julistamiseksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon kaupasta. Kauppa voi kuitenkin jäädä voimaan, jos ostaja oli vilpittömässä mielessä, eli hänellä oli perusteltua aihetta olettaa, että suostumus oli annettu (avioliittolain 38 ja 39 §). Jos suostumusta ei saada, omistaja voi hakea tuomioistuimelta lupaa kauppaan (avioliittolain 40 §). Jos et ole varma, onko kanneaika vielä kulumassa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Suoja jatkuu avioeron jälkeen: Kun avioliitto on purettu, kumpikin hallitsee omaisuuttaan osituksen toimittamiseen asti niin kuin avioliitto vielä jatkuisi (avioliittolain 86 §:n 3 momentti). Suostumusta ei kuitenkaan enää tarvita, jos lainvoimaisen avioeropäätöksen antamisesta on kulunut yli 10 vuotta (avioliittolain 86 §:n 4 momentti, voimassa 1.6.2026 alkaen). Jos avioliitto on purkautunut ennen 1.6.2026, suostumus tarvitaan kuitenkin vähintään siihen asti, kun lain voimaantulosta on kulunut viisi vuotta, eli 1.6.2031 asti.
Vuokra- ja asumisoikeusasunto
Vuokra-asunto: Tuomioistuin voi määrätessään yhteiselämän lopetettavaksi tai tuomitessaan avioeroon samalla määrätä enemmän asunnon tarpeessa olevan puolison jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen siitä tai vapauttaa molemmat. Vuokranantajaa on kuultava, eikä määräystä saa antaa, jos vuokranantaja saattaa todennäköiseksi kärsivänsä siitä vahinkoa (asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 48 §). Puoliso ei myöskään saa irtisanoa yhteisenä kotina käytettävän vuokra-asunnon vuokrasopimusta ilman toisen suostumusta (saman lain 53 §).
Asumisoikeusasunto: Puoliso, joka on osituksessa oikeutettu tasinkoon, voi vaatia tasinkona itselleen toisen puolison tai puolisoiden yhteisen asumisoikeuden, jos asunto oli puolisoiden yhteinen koti ja hän on suuremmassa asunnon tarpeessa. Jos asumisoikeuden arvo on tasinkoa suurempi, hän voi lunastaa asumisoikeuden maksamalla erotuksen rahana. Sama koskee omaisuuden erottelua. Oikeutta ei ole, jos siirto olisi asumisoikeuden haltijalle kohtuuton avioliiton kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen (asumisoikeusasunnoista annetun lain 65 §).
Asuminen toisen omistamassa asunnossa ei ole välttämättä ilmaista
Jos jäät asumaan entisen puolison omistamaan asuntoon, voit joutua maksamaan hänelle kohtuullista korvausta asunnon käytöstä avioeron jälkeiseltä ajalta. Ratkaisussa KKO 1996:54 vaimo oli saanut tuomioistuimen määräyksellä jäädä asumaan miehen omistamaan rivitaloasuntoon. Korkein oikeus katsoi, että hänen oli maksettava kohtuullinen korvaus avioeron jälkeiseltä ajalta osituspäivään asti, ja hänen maksamansa vastikkeet vähennettiin korvauksesta.
Asunnon lopullinen kohtalo ratkaistaan osituksessa tai erottelussa
Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, toimitetaan ositus. Avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen, velat vähennetään ja enemmän omistava maksaa toiselle tasinkoa. Jos avio-oikeutta ei ole, esimerkiksi täyden avioehdon vuoksi, toimitetaan erottelu, jossa kumpikin pitää oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan (avioliittolain 85 §). Asuntoa voi siis tarvita tasinkoa maksaakseen tai sen voi saada tasinkona.
Avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, jollei vanhentumista katkaista hakemalla pesänjakajaa (avioliittolain 103 c §, voimassa 1.6.2026 alkaen). Ennen lain voimaantuloa purkautuneissa avioliitoissa avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.6.2031.
Esimerkkejä
Esimerkit ovat havainnollistavia. Lopputulos riippuu aina tapauksen kaikista seikoista.
Esimerkki 1, lapset jäävät kotiin: Kaisa ja Petri eroavat. Asunto on Petrin nimissä, mutta lapset jäävät asumaan Kaisan luo. Kaisa hakee käräjäoikeudelta päätöstä, että hän saa jäädä lasten kanssa kotiin. Jos tuomioistuin katsoo Kaisan olevan enemmän asunnon tarpeessa, Petri velvoitetaan muuttamaan. Päätös raukeaa viimeistään kahden vuoden kuluttua tai kun ositus on lainvoimainen. Avioeron jälkeiseltä ajalta Petri voi vaatia Kaisalta kohtuullista käyttökorvausta.
Esimerkki 2, myynti ilman suostumusta: Petri myy yhteisenä kotina käytetyn asunto-osakkeen kysymättä Kaisalta. Kaisa saa tiedon kaupasta 1.5. Hänen on nostettava kanne viimeistään kolmen kuukauden kuluessa eli 1.8. mennessä. Kauppa voi silti jäädä voimaan, jos ostajalla oli perusteltua aihetta olettaa, että Kaisa oli suostunut.
Esimerkki 3, vuokra-asunto: Puolisoiden vuokra-asunto on vuokrattu vain toisen nimiin. Avioeron yhteydessä tuomioistuin voi määrätä, että lasten kanssa jäävä puoliso jatkaa vuokrasuhdetta ja toinen vapautuu siitä, jos vuokranantaja ei saata todennäköiseksi kärsivänsä vahinkoa.
Näin etenet
- Selvitä, kenen nimissä asunto on ja onko se omistus-, vuokra- vai asumisoikeusasunto.
- Jos asumisesta on riita, hae käräjäoikeudelta päätöstä yhteiselämän lopettamisesta.
- Älä anna suostumusta yhteisen kodin myyntiin tai vuokraamiseen, jos et halua sitä.
- Sopikaa kirjallisesti asumisesta, kuluista ja mahdollisesta käyttökorvauksesta.
- Hakekaa ositusta tai erottelua ajoissa, koska asumispäätös raukeaa viimeistään kahden vuoden kuluttua.
- Jos sopu ei synny, hakekaa käräjäoikeudelta pesänjakajaa.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, kun puolisot riitelevät siitä, kumpi saa jäädä asuntoon, tai kun toinen on myynyt tai aikoo myydä yhteisen kodin ilman suostumusta. Silloin kolmen kuukauden kanneaika on lyhyt. Apua kannattaa hakea myös, kun kyse on vuokra- tai asumisoikeusasunnosta, kun käyttökorvauksesta syntyy riita tai kun kahden vuoden raukeamisaika lähestyy eikä ositusta ole tehty. Jos haluat juristin laativan hakemuksen tai kanteen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko minut häätää yhteisestä kodista, jos asunto on puolisoni nimissä?
Puolisosi ei voi yksin päättää, että sinun on muutettava. Jos asumisesta on riita, tuomioistuin voi päättää, että enemmän asunnon tarpeessa oleva saa jäädä, vaikka hän ei omistaisi asuntoa. Omistus ratkaistaan erikseen osituksessa tai erottelussa.
Kauanko saan asua yhteisessä kodissa tuomioistuimen päätöksen perusteella?
Päätös on voimassa toistaiseksi, mutta enintään kaksi vuotta sen antamisesta. Se raukeaa aiemmin, jos ositus tai erottelu saa lainvoiman.
Saako puolisoni myydä asunnon eron jälkeen ilman lupaani?
Ei, jos kyse on yhteisenä kotina käytetystä asunnosta ja ositus on vielä toimittamatta. Suostumusta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarvita, jos lainvoimaisesta avioeropäätöksestä on kulunut yli 10 vuotta.
Pitääkö minun maksaa vuokraa, jos saan jäädä puolisoni omistamaan asuntoon?
Korkeimman oikeuden ratkaisuissa korvaus määrättiin vasta avioeron jälkeiseltä ajalta. Avioeron jälkeen voit joutua maksamaan kohtuullista käyttökorvausta osituspäivään asti. Maksamasi vastikkeet vähennetään korvauksesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
