» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioerossa ei ole yhtä ainoaa osituksen päivämäärää, vaan useita päiviä, joilla on eri merkitys. Avioeroasian vireilletulopäivä ratkaisee, mikä omaisuus ja mitkä velat osituksessa otetaan huomioon. Osituksen toimittamisen ajankohta ratkaisee, minkä arvoisena omaisuus jaetaan. Avioeron lainvoimaisuudesta alkaa avio-oikeuden kymmenen vuoden vanhentumisaika, ja tasingon eräpäivästä tasinkosaatavan vanhentumisaika.
Ositus voidaan toimittaa sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille tai avioliitto päättynyt toisen puolison kuolemaan, ja se on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii (avioliittolain 85 §). Laki ei aseta tarkkaa päivämäärää, jona ositus on viimeistään toimitettava esimerkiksi avioeron tultua vireille.
Osituksen päivämäärä tarkoittaa yleensä sitä päivää, jolle varsinainen osituskirja päivätään. Osituskirjaan merkitään se päivämäärä, jona osapuolet allekirjoituksillaan hyväksyvät dokumentin.
Oikeus vaatia ositusta ei vanhene velan vanhentumista koskevien sääntöjen mukaan. Kummallakin puolisoista, tai kuolemantapauksessa kuolinpesän osakkailla, on oikeus panna ositusta koskeva asia vireille haluamanaan ajankohtana, avioerossa kuitenkin ennen kuin avio-oikeus vanhentuu. Ositusvaateen tekemiseen ei siis sovelleta normaaleja sääntöjä velan vanhentumisesta.
Vanhentumissäännökset koskevat kuitenkin esimerkiksi velvollisuutta tasingon maksamiseen. Kun tasinkovelvoite on vahvistettu osituskirjassa, oikeus vaatia tasinkoa vanhenee kolmessa vuodessa sovitusta eräpäivästä. Tasinkoon oikeutetun puolison on mahdollista katkaista vanhentuminen omalla aktiivisuudellaan, jolloin katkaisusta alkaa kulua uusi kolmen vuoden aika (velan vanhentumisesta annetun lain 13 §).
Sellainenkin tilanne on periaatteessa mahdollinen, että kumpikaan puolisoista ei vaadi osituksen suorittamista. Tällöin avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua avioeron lainvoimaisuudesta, jollei kumpikaan ole sitä ennen hakenut pesänjakajaa (103 c §).
Ennen 1.6.2026 lainvoimaiseksi tulleissa eroissa avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan 1.6.2031. Vanhentumisen jälkeen kumpikin pitää oman omaisuutensa.
Vireilletulopäivä ratkaisee, mitä jaetaan
Avioeroasia tulee vireille, kun hakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan (oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 1 §). Tämä koskee myös hakemusta, jonka toinen puoliso on tehnyt yksin. Yksin tehdyssä hakemuksessa harkinta-aika alkaa vasta tiedoksiannosta, mutta osituksen kannalta ratkaisee jo hakemuksen saapumispäivä. Jos et ole varma päivästä, pyydä se käräjäoikeudesta.
Omaisuus, jonka puoliso ansaitsee tai saa perintönä, lahjana tai testamentilla vireilletulon jälkeen, on avio-oikeudesta vapaata (90 §:n 1 momentin 2 kohta). Vastaavasti osituksessa vähennetään vain velat, jotka ovat syntyneet ennen vireilletuloa (99 §). Vireilletulon jälkeen otettu laina jää ottajansa omaksi asiaksi.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Ratkaisevaa on velan syntyperuste eikä laskun päivä. Tapauksessa KKO 2025:6 puolisolle määrättiin osituksen jälkeen jäännösveroa, joka oli syntynyt ennen avioeron vireilletuloa. Korkein oikeus katsoi, että vero olisi pitänyt vähentää osituksessa, joten verotuspäätökset kannattaa selvittää ennen osituskirjan allekirjoittamista.
Esimerkki: Haet eroa yksin. Hakemus saapuu käräjäoikeuteen maaliskuussa, mutta puolisosi saa sen tiedoksi vasta kesäkuussa. Harkinta-aika alkaa kesäkuussa, mutta osituksen raja on maaliskuu. Jos puolisosi saa huhtikuussa 20 000 euron perinnön, se on hänen omaansa eikä kuulu jaettavaan omaisuuteen.
Jos avioeroasia raukeaa muusta syystä kuin puolison kuoleman vuoksi, avio-oikeus ulottuu myös vireilletulon jälkeen saatuun omaisuuteen (90 §:n 2 momentti). Jos ositus on kuitenkin jo tehty asian ollessa vireillä, se jää voimaan, vaikka ero raukeaa ja avioliitto jatkuu.
Tapauksessa KKO 2010:92 puolisot tekivät osituksen avioeron ollessa vireillä, mutta jatkoivat avioliittoa vielä lähes 17 vuotta. Kun he lopulta erosivat, vanha ositus sitoi heitä edelleen, ja pesänjakaja määrättiin toimittamaan enää omaisuuden erottelu (107 a §).
Erillään asuminen tai myöhäinen avioehto ei siirrä rajaa
Raja on vireilletulopäivä, vaikka olisitte asuneet erillään jo vuosia. Erillään asumisen aikana ansaittu tai saatu omaisuus on siis lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista. Jos tasajako johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen, ositusta voidaan kuitenkin sovitella, ja silloin erillään asuessa ansaittu tai saatu omaisuus voidaan jättää kokonaan tai osaksi jaon ulkopuolelle (avioliittolain 103 b §).
Rajaa ei voi siirtää myöskään avioehdolla eron jo alettua. Avioehto ei tule voimaan, jos se on jätetty rekisteröitäväksi vasta avioeroasian vireilletulon jälkeen (44 §).
Osituspäivä ratkaisee, minkä arvoista omaisuus on
Omaisuuden arvo määritetään osituksen toimittamisen ajankohdan mukaan, ei vireilletulopäivän mukaan. Jos asunnon tai osakkeiden arvo nousee tai laskee eron aikana, muutos vaikuttaa tasinkoon. Pitkä väli vireilletulon ja osituksen välillä voi siksi muuttaa lopputulosta paljon.
Esimerkki: Avioero tulee vireille, kun puolisoiden yhteisen asunnon arvo on 300 000 euroa. Ositus tehdään kaksi vuotta myöhemmin, kun asunnon arvo on 330 000 euroa. Osituksessa käytetään 330 000 euron arvoa.
Jos omaisuutta myydään ennen ositusta, otetaan huomioon myyntihinta. Tapauksessa KKO 2016:78 puoliso myi osakkeita avioeron vireilletulon jälkeen mutta ennen ositusta. Osakkeet otettiin osituksessa huomioon myyntiajankohdan arvolla, josta vähennettiin myynnistä maksettu luovutusvoittovero.
Lainvoimaisuuspäivä käynnistää kymmenen vuoden ajat
Avioliitto purkautuu, kun avioeropäätös on lainvoimainen. Tästä päivästä lasketaan avio-oikeuden kymmenen vuoden vanhentumisaika.
Samasta päivästä lasketaan kaksi muuta kymmenen vuoden rajaa: sen jälkeen entinen puoliso ei tarvitse toisen suostumusta esimerkiksi oman, yhteisenä kotina olleen asuntonsa myyntiin, eikä irtaimen esineen enää oleteta olevan yhteistä (86 §:n 4 momentti ja 89 §:n 2 momentti). Ennen 1.6.2026 lainvoimaiseksi tulleissa eroissa suostumusta tarvitaan kuitenkin, kunnes myös lain voimaantulosta on kulunut viisi vuotta. Lainvoimaisuuspäivä kannattaa siksi tarkistaa avioeropäätöksestä tai käräjäoikeudesta ja kirjata talteen.
Kokoa nämä asiakirjat vireilletulopäivältä
- käräjäoikeuden tieto hakemuksen saapumispäivästä;
- tiliotteet (ml. arvo-osuustilit);
- lainojen ja luottojen saldot;
- verotuspäätökset ja tiedot mahdollisista jäännösveroista;
- tiedot asunnoista, kiinteistöistä, ajoneuvoista ja yrityksistä;
- avioehto, lahjakirjat ja testamentit, joista näkyy avio-oikeudesta vapaa omaisuus.
Milloin juristista on hyötyä?
Väärä päivämäärä voi muuttaa tasinkoa kymmenillä tuhansilla euroilla. Juristi selvittää vireilletulopäivän ja kokoaa omaisuus- ja velkatiedot juuri siltä päivältä. Hän arvioi, mikä vireilletulon jälkeen saatu omaisuus on avio-oikeudesta vapaata ja miten eron aikana myydyt tai arvoltaan muuttuneet erät otetaan huomioon.
Osituskirjaan hän kirjoittaa tasingon eräpäivän ja vakuudet, ja hän seuraa moite- ja vanhentumisaikoja.
Kysymyksiä ja vastauksia
Mikä päivä ratkaisee, jos puoliso kuolee?
Kuolemanjälkeisessä osituksessa raja on kuolinpäivä. Omaisuus, jonka leski ansaitsee tai saa perintönä, lahjana tai testamentilla kuoleman jälkeen, on avio-oikeudesta vapaata. Avio-oikeuden kymmenen vuoden vanhentumisaika ei koske kuolemanjälkeistä ositusta.
Kannattaako ositus tehdä heti vireilletulon jälkeen?
Usein kannattaa, koska omaisuus, velat ja arvot ovat silloin helpoimmin selvitettävissä. Jos kuitenkin harkitsette vielä avioliiton jatkamista, odottakaa, koska ositus jää voimaan, vaikka ero raukeaisi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa