» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa N:n vanhemmat olivat adoptoineet EV:n, joka oli syntynyt avioliiton ulkopuolella. EV oli kuollut ottovanhempiensa jälkeen ja hänen kuolinpesän osakkaita olivat ainoastaan K ja N. K oli oikeutettu EV:n jälkeensä jättämään perintöön, sillä K oli hänen sisarpuolensa. Sen sijaan N oli oikeutettu vain siihen osuuteen EV:n perinnöstä, joka koski EV:n ottovanhemmilta saamaa osuutta.
N nosti kanteen K:ta vastaan perillisasemansa vahvistamiseksi. Kanteessaan N väitti, että EV oli tosiasiassa hänen puolisisarus, sillä hänen isänsä oli myös EV:n isä. N vaati kanteessaan, että EV:n ruumiinavauksessa otettuja kudosnäytteitä käytettäisiin oikeusgeneettisessä tutkimuksessa ja sillä todistettaisiin N:n ja EV:n välinen sukulaisuussuhde, jolla myös N:n perintöoikeudellinen asema EV:n kuolinpesässä vahvistettaisiin.
Käräjäoikeus katsoi, että periaatteessa N:n ajama kanne on hyväksyttävää. Kuitenkin N:n sukulaisuusaseman vahvistaminen edellyttäisi N:n isän ja EV:n välisen isä-lapsi-suhteen selvittämistä, mihin N:llä ei ole kanneoikeutta. Käräjäoikeus päätti jättää kanteen tutkimatta. N valitti asiasta hovioikeuteen, mutta hovioikeus hylkäsi N:n valituksen ja totesi: isyyden vahvistaminen on sallittua vain lapselle sekä tietyissä tapauksissa miehelle. Ja N:n ja EV:n välisen sukulaisuuden selvittäminen edellyttäisi isyyden vahvistamista, johon N:llä ei ole oikeutta.
N valitti korkeimpaan oikeuteen. KKO totesi, että kanneperusteen tutkiminen tarkottaisi tosiasiassa N:n isän ja EV:n välisen biologisen isä-lapsi-suhteen toteamista N ei olisi voinut edes EV:n eläessä nostaa isyyslaissa tarkoitettua kannetta isyyden vahvistamiseksi, joten hänellä ei ole tällaista kanneoikeutta nytkään. Kuolleen miehen ja kuolleen lapsen oikeudenomistajilla ei ole oikeutta nostaa kannetta isyyden vahvistamiseksi.
Korkein oikeus päätyy samaan lopputulokseen kuin käräjä- ja hovioikeus: kanne tulee jättää tutkimatta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa