» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A ja B olivat päättäneet hakea avioeroa, mutta he eivät kyenneet sopimaan keskenään omaisuutensa osituksesta. Tämän vuoksi A nosti käräjäoikeudessa hakemuksen pesänjakajan, C, määräämisestä heidän osituksensa toimittamiseksi. B vastusti A:n hakemusta ja vaati D:n määräämistä pesänjakajaksi. B:n mukaan C:tä ei voitu määrätä pesänjakajaksi, sillä C työskenteli samassa asianajotoimistossa A:n asiamiehen kanssa.
Käräjäoikeus totesi, että pesänjakajaksi ehdotettu henkilö, C, ei ollut esteellinen vain sillä perusteella, että tämän hakemuksen A:n puolesta oli tehnyt A:n asiamies, joka työskentelee C:n kanssa samassa asianajotoimistossa. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että B:n ehdottama pesänjakaja D työskenteli niin kaukana, että se aiheuttaisi vain ylimääräisiä kustannuksia asianosaisille. Täten käräjäoikeus määräsi pesänjakajaksi toimittamaan omaisuuden osituksen C:n.
B valitti hovioikeuteen ja vaati D:n määräämistä pesänjakajaksi, vedoten C:n esteellisyyteen. Hovioikeus totesi, että perintökaaren 23.4§:n mukaan pesäjakajaksi tulee määrätä sopiva henkilö. Luotettavuuden kannalta edellytetään yleisesti sitä, että pesänjakaja on esteetön. Hovioikeus huomautti, että pesänjakajan toimittama ositus on lopullinen ja siten pesänjakajan toimivalta on yksinomaista. Hovioikeus rinnastikin pesänjakajan toimivallan tuomarin toimivaltaan.
Hovioikeus katsoi, että esteellisyys ulottuu A:n asiamiehen yhtiökumppaniin, C:hen. C:n puolueettomuus on vaarantunut ja siksi häntä ei katsota sopivaksi toimimaan pesänjakajana. Hovioikeus totesi, että heillä on perusteltu aihe epäillä puolueetomuutta ja siksi he määräävät B:n ehdottaman D:n toimittamaan pesänjaon. A valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että hovioikeuden ratkaisu kumotaan ja käräjäoikeuden päätös jätetään voimaan.
Korkein oikeus toisti, että pesänjakajan yksinomaisen ja laajan toimivallan voi rinnastaa tuomarin toimivaltaan. Korkein oikeus perusteli, että mikäli asianajaja on itse esteellinen toimimaan pesänjakajana, esteellisiä ovat myös hänen yhtiökumppaninsa. Näin ollen KKO hylkäsi A:n valituksen. Hovioikeuden päätös jäi voimaan.
Korkeimman oikeuden kokoonpanossa yksi oikeusneuvos oli eri mieltä enemmistöä vastaan: heidän mukaansa A:n ja asiamiehen välillä ei synny sellaista suhdetta, että C:n puolueettomuus vaarantuisi, sillä A ja A:n asiamies ovat tavanneet vain kerran, A ei ole aiemmin toimeksiantanut asiamiestä eikä C:tä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa