» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa henkilön A avioliitto oli päättynyt hänen puolisonsa B:n kuolemaan. Omaisuuden ositus oli jätetty toimittamatta tämän avioliiton päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen A oli mennyt uusiin naimisiin ja hänen toisen aviomiehen, C:n, kuoleman jälkeen toimitettiin ositus normaalisti. A:n ja hänen edesmenneen puolison (ensimmäisen aviomiehen) lapset olivat moittineet kanteella ositusta, mutta kanne jätettiin tutkimatta. Tapausta käsiteltiin kihlakunnassa, hovioikeudessa sekä korkeimmassa oikeudessa. Vertaa tapaukseen KKO:1993:115.
A:lla oli siis ensimmäistä avioliitostaan lapsia X, Y, Z, Å ja Ä. Toisesta avioliitosta A:lla oli lapset R ja S. Kihlakunnassa käsiteltiin X:n, Y:n, Z:n, Å:n ja Ä:n nostamaa kannetta A:ta, R:ää ja S:ää vastaan. Kanteessa asianomistajat totesivat, että A:n ja hänen toisen aviomiehen C:n kuoleman jälkeen oli toimitettu ositus sekä perinnönjako. Kanteen nostajat katsoivat, että tapauksessa oli tehty tuomiovirheeseen verrattava virhe, sillä kihlakunnan oikeus oli määrännyt uskotun miehen kuulematta ensimmäisen avioliiton lapsia. Lisäksi osituksessa oli oleellisia virheitä ja puutteita. Näin ollen ensimmäisen avioliiton lapset vaativat kanteessaan, että C:n kuoleman jälkeen laaditut ositus ja perinnönjako julistetaan pätemättömiksi.
Kihlakunnan oikeus jätti kanteen tutkimatta, koska kanteen nostajat eivät olleet C:n kuolinpesän osakkaita. Kantajilla ei siis ollut puhevaltaa asiassa, sillä heidän äitinsä A oli elossa. X, Y, Z, Å ja Ä valittivat asiasta hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnan päätöstä.
Kantajat valittivat korkeimpaan oikeuteen ja saivat valitusluvan. Korkein oikeus ei kuitenkaan muuttanut hovioikeuden päätöstä. Perusteluina KKO totesi, että kantajat olivat perustaneet puhevaltansa kahteen tosiseikkaan: he ovat A:n aiemman avioliiton lapsia ja aiemman avioliiton ositusta ei ole toimitettu. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kanteen puhevallan saamiseksi, sillä he eivät ole C:n kuolinpesän osakkaita, joten C:n osituksen ja perinnönjaon moittiminen ei siten ollut mahdollista. KKO totesi, että kantajilla olisi oikeus vaatia A:n ja B:n välisen osituksen toimittamista.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa