» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse pelisopimuksen tulkinnasta. Juha K ja Timo N olivat Veikkaus Oy:n järjestämässä Moniveto-vedonlyöntipelissä arvanneet jalkapallo-ottelun Hammarby-Djurgården lopputulokseksi 0-3. Kyseinen ottelu oli keskeytetty kannattajien aiheuttaman häiriön vuoksi 55. peliminuutilla, jolloin tilanne oli ollut 0-3. Tämä vahvistettiin myöhemmin Ruotsin pääsarja Allsvenskanin toimesta myös ottelun lopputulokseksi.
Veikkaus Oy:n vedonlyönnin sääntöjen kohdan 28.1 mukaan Monivedossa voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos, jonka perusteella voitonmaksu käynnistetään, määritettiin kohdeottelun/kohdekilpailun järjestäjän suoraan tai välillisesti ilmoittaman ensimmäisen kilpailutuloksen perusteella huolimatta siitä muuttuivatko tulokset myöhemmin. Välillisesti ilmoitetuksi tulokseksi katsottiin kohdeottelun/kohdekilpailun järjestäjän omilla internetsivuilla oleva tulos tai järjestäjän tietotoimistojen kautta ilmoittama tulos. Sääntöjen kohdan 30.5 mukaan jos tulos- tai voittajavetoihin kuulunut kohdeottelu/kohdekilpailu peruutettiin tai keskeytettiin niin, ettei keskeytyshetken tulosta voitu pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena, palautettiin kohteeseen pelatut panokset pyynnöstä pelitositetta vastaan, jollei pelaajan pankkiyhteystietoja oltu tallennettu online-järjestelmään pelaamisen yhteydessä. Veikkaus Oy oli näiden sääntöjen perusteella palauttanut asetetut pelipanokset kyseiseen vedonlyöntiin osallistuneille.
Käräjäoikeus päätyi hylkäämään Juha K:n ja Timo N:n kanteet. Oikeuden mukaan siitä huolimatta, että Allsvenskanin internetsivujen tulososiossa oli ollut väliaikasesti puutteellinen ilmoitus ottelun lopputuloksesta vailla mainintaa sen keskeyttämisestä Veikkaus Oy ei ollut velvollinen sääntöjensä kohdan 28 perusteella noudattamaan tätä yhtä virheellistä ilmoitusta, kun sen käyttämät muut lähteet ilmoittivat ottelun tulleen keskeytetyksi. Tämän lisäksi käräjäoikeus näki, ettei yllä mainittuja vedonlyöntisääntöjä voitu pitää kohtuuttomina epäselvyytensä perusteella, jolloin niiden osalta tehtyä tulkintaa ei tulisi tehdä automaattisesti kuluttajan hyväksi. Hovioikeus oli tapauksen suhteen samoilla linjoilla käräjäoikeuden kanssa. Hovioikeus kävi hieman syvemmin läpi tulkintaa siitä, oliko vedonlyöntisääntöjen perusteella muodostettavissa jonkinlainen ensisijainen lähde tuloksen varmistamiseen. Hovioikeus päätyi asian osalta siihen, että Veikkaus Oy:lla oli useita lähteitä käytössää, eikä mikään niistä ollut ensisijainen toisiin nähden. Tällöin se, että tulos oli Allsvenskanin tulossivuja lukuun ottamatta ilmoitettu oikein (keskeytetyksi) sai suuremman painoarvon kuin kyseinen yksittäinen ja virheellinen tulosilmoitus.
Korkein oikeus (KKO) keskittyi tapauksen arvioinnissa pääasiassa vedonlyöntisääntöjen kohtien 28.1 ja 30.5 epäselvyyksien analysointiin niitä soveltavan vedonlyöjän näkökulmasta. KKO ei antanut juurikaan merkitystä sille, oliko ottelutuloksesta ensi kertaa tiedotettaessa ilmoitettu sen keskeyttämisestä saatikka sille, mikä osapuolten tietoisuuden taso oli keskeyttämisen osalta ollut. Epäselvyysarvioinnin suhteen KKO tuli siihen lopputulokseen, että vedonlyöjän oli ensinnäkin vaikeaa tulkita, mitä lajeja Veikkaus Oy:n tulkinta siitä, että keskeytystulos jäisi voittoon oikeuttavana voimaan lopulta koskisi. Toiseksi, vedonlyöjän oli kyseisten sääntöjen perusteella vaikea saada selvyyttä siihen, miten saatua lopputulosta oli pidettävä voittoon oikeuttavana. Näin ollen KKO kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot ja määräsi Veikkaus Oy:n suorittamaan kantajille Moniveto-voiton viivästyskorkoineen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa