» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A:lle oli myönnetty maksuton oikeudenkäynti hänen huoneenvuokrasopimuksensa purkamista koskeneessa asiassa. Riita-asian kantaja oli vaatinut vuokrasopimuksen purkamista sillä perusteella, että sekä A että hänen salliminaan huoneistoon saapuneet muut henkilöt olivat viettäneet häiritsevää elämää asunnon ympäristössä ja pihamaalla. Tapauksessa tuli ensisijaisesti arvioitavaksi se, oliko A:n huoneenvuokrasopimus näissä olosuhteissa mahdollista purkaa ja toissijaisesti se, tuliko A:n avustajaksi määrätyn X:n saada A:n avustamisesta myöhemmin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa palkkio valtion varoista.
Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain mukaan määrätyllä oikeudenkäyntiavustajalla on mainitun lain 15 §:n 1 momentin mukaan oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Edelleen saman pykälän 2 momentin mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi päättää, että avustajan palkkiota ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton.
Pääasian osalta käräjäoikeus totesi tulleen näytetyksi, että A oli viettänyt tai sallinut vietettävän häiritsevää elämää asuntonsa pihamaalla ja ympäristössä, minkä seurauksena se tuomitsi A:n häädön uhalla jättämään asunnon kantajan hallintaan. X:lle käräjäoikeus määräsi maksettavan valtion varoista korvaus A:n avustamisesta oikeudenkäynnissä.
A valitti X:n avustamana käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, jossa toimitetun pääkäsittelyn osalta X vaati hänelle suoritettavan korvausta valtion varoista A:n avustamisesta. Hovioikeus kuitenkin hylkäsi valituksen pääkäsittelyn toimittamisen jälkeen eikä muuttanut näin ollen käräjäoikeuden asiassa antamaa tuomiota. X:n korvausvaatimuksen osalta hovioikeus totesi, että muutoksenhakemus oli selvästi perusteeton, eikä X:lle tullut tämän johdosta suorittaa korvausta A:n avustamisesta hovioikeudessa.
X haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta ja sen saatuaan edelleen valitti korkeimpaan oikeuteen. Tämän johdosta X vaati korkeimmassa oikeudessa, että hänelle suoritetaan korvauksia sekä hovioikeuskäsittelyn osalta että korkeimpaan oikeuteen laatimiensa valituslupahakemuksen ja valituksen perusteella valtion varoista. Korkein oikeus keskittyikin asian harkinnassa ainoastaan siihen, oliko X oikeutettu näihin korvauksiin ja oliko muutoksenhakemus hovioikeuteen ollut selvästi perusteeton.
Hovioikeuteen toimitetussa muutoksenhakemuksessa oli riitautettu käräjäoikeuden tuomio sillä perusteella, että A ei ollut viettänyt tai sallinut vietettävän häiritsevää elämää asuntonsa ympäristössä tai pihamaalla, minkä johdosta huoneenvuokrasopimuksen purkamiselle ei ollut muutoksenhakemuksen mukaan ollut oikeudellisia edellytyksiä. Tämän lisäksi muutoksenhakemuksessa oli katsottu, ettei käräjäoikeuden tuomion pohjalla ollut näyttö ollut riittävää tuomion antamiseksi. Korkein oikeus katsoi, että nämä argumentit olivat olleet perusteltuja ottaen huomioon kantajan vaatimus vuokrasopimuksen purkamiseksi. Korkeimman oikeuden mukaan myös se, ettei kantaja ollut katsonut asiaa hovioikeudessa täysin riidattomaksi sekä asianosaisen oikeusturva puolsivat muutoksenhakemuksen tulkitsemista perustelluksi. Nämä näkökohdat huomioiden korkein oikeus totesi, ettei ollut tullut esille seikkoja, jotka perustelisivat muutoksenhakemuksen katsomista selvästi perusteettomaksi. X:n vaatimus saada omaa asiaansa koskenutta valitusluvan hakemista ja valitusta korkeimpaan oikeuteen koskeneet kulut korvatuiksi valtion varoista oli puolestaan oikeuskäytännön perusteella korkeimman oikeuden mukaan lakiin perustumaton.
Edellä mainituilla perusteilla korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota siten, että A:n avustamisesta hovioikeudessa X:lle tuomittiin suoritettavaksi kohtuullisena pidetyt korvaukset valtion varoista. Korkeimpaan oikeuteen valittamista koskeneet korvausvaatimukset korkein oikeus puolestaan päätyi hylkäämään.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa