Minilex - Lakipuhelin

Kurinpidollinen seuraamusmaksu - KKO:2016:44

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Asianajaja
    Valvonta
    Kurinpidollinen seuraamus
    Esteellisyys

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2016:44 oli kyse asianajajan esteellisyyden perusteella Suomen asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan määräämästä kurinpidollisesta seuraamuksesta. Tapauksessa A oli vuonna 1998 tehnyt testamentin perustettavan säätiön hyväksi ja nimennyt X:n testamentin toimeenpanijaksi. A oli kuitenkin laatinut uuden testamentin vuonna 2006 ja peruuttanut aiemman testamenttinsa. Uudella testamentilla A oli määrännyt omaisuutensa perhe B:lle. A:n kuoltua X oli hakemuksessaan pyytänyt itsensä tai vaihtoehtoisesti asianajaja Y:n määräämistä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi. X oli myös esittänyt väitteen uuden testamentin pätemättömyydestä. Y määrättiin tehtävään käräjäoikeuden päätöksellä siitä huolimatta, että perhe B oli vastustanut X:n hakemusta. Perhe B kanteli sittemmin Y:n menettelystä Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnalle muun muassa sen vuoksi, ettei Y:n olisi tullut ottaa vastaan pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävää esteellisyytensä vuoksi. Y ei myöskään ollut saattanut asiakassuhdettaan X:ään tuomioistuimen tietoon. Y:n toimet olivat tähdänneet A:n uuden testamentin mitätöimiseen.

Valvontalautkunta katsoi, että Y oli ollut esteellinen toimimaan tehtävässä. Valvontalautakunta katsoi myös, että Y oli toiminut asianajajakunnan arvoa alentavasti ja tavalla, joka oli ollut omiaan vähentämään luottamusta asianajajakuntaan. Valvontalautakunta lausui myös, että Y oli ylittänyt pesänselvittäjänä toimivaltansa ja menetellyt puolueellisesti, kun hän oli selvittänyt testamentin moiteperusteita ja ilmoittanut selvityksistään oikeudenomistajana olleelle Valtiokonttorille. Valvontalautakunta määrämis näillä perusteilla Y:n maksettavaksi 10 000 euron suuruisen seuraamusmaksun. Y valitti seuraamusmaksusta Helsingin hovioikeuteen ja vaati, että valvontalautakunnan ratkaisu kumotaan ja hänelle määrätty seuraamusmaksu poistetaan tai lievennetään varoitukseksi. Hovioikeus kumosi valvontalautakunnan ratkaisun ja poisti seuraamusmaksun. Hovioikeus katsoi, ettei Y ollut asianosainen asiassa eikä Y:n ja X:n välillä vallinnut esteellisyyden synnyttävää asiakas suhdetta. Hovioikeus myös katsoi, ettei Y:n menettely pesänselvittäjänä ollut niin moitittavaa, että hänelle olisi tullut määrätä kurinpidollinen seuraamus.

Oikeuskansleri valitti hovioikeuden päätöksestä Korkeimpaan oikeuteen vaatien päätöksen kumoamista ja asian jättämistä valvontalautakunnan ratkaisun varaan. Y puolestaan vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä. Korkeimmassa oikeudessa oli kyse siitä, oliko Y menetellyt hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden vastaisesti siten, että siitä tulisi määrätä hänelle kurinpidollinen seuraamus. Ennen tätä Korkeimman oikeuden oli arvioitava, missä määrin tuomioistuimen asiana on valvonta-asiaa koskevassa muutoksenhaussa arvioida hyvän asianajajatavan sisältöä. Korkein oikeus katsoi aiempien ratkaisujensa mukaisesti, että asianajajia sitovat ammattieettiset ohjeet perustuvat ammattikunnan omassa piirissä hyväksyttyihin sääntöihin ja käytäntöihin. Näiden ohjeiden valvonta on uskottu asianajajalaitokselle ja sen yhteydessä toimivalle valvontakunnalle. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, että tuomioitunten tehtävä valvonta-asioissa on toimia oikeussuojaa takaavina valitusasteina.

Korkein oikeus myös katsoi, ettei valvontalautakunta ollut ylittänyt harkintavaltaansa määrätessään seuraamusmaksun Y:lle katsoessaan, että X on asianosaistaho kyseisessä testamenttiriidassa. Harkintavaltaa ei ollut ylitetty myöskään päädyttäessä siihen, että Y oli esteellinen asiakkuussuhteensa perusteella. Korkein oikeus katsoi, ettei harkintavalta ollut ylittynyt myöskään silloin, kun valvontalautakunta katsoi Y:n toimineen tapaohjeiden vastaisesti jättäessään ilmoittamatta käräjäoikeudelle asiakkuussuhteesta X:ään. Korkein oikeus myös katsoi, ettei Y ollut toiminut tehtävässää puolueettomasti ja tasapuolisesti pyrkiessään uudemman testamentin pätemättömäksi julistamiseen. Näin ollen valvontalautakunta ei ylittänyt harkintavaltaansa myös tässäkään asiassa. Korkein oikeus katsoi, että valvontalautakunta oli seuraamusmaksua koskevia perusteita harkitessaan menetellyt harkintavaltansa puitteissa. Määrättyä seuraamusmaksua oli myös pidettävä kohtuullisena seuraamuksena. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja jätti asian valvontalautakunnan ratkaisun lopputuloksen varaan. Ratkaisusta voidaan päätellä, että Korkein oikeus on halunnut linjata, ettei tuomioistuimen tehtävänä ole määritellä asianajajia velvoittavien tapaohjeiden sisältöä.

 

 

 

 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa