» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta ampuma-aserikoksesta ja teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla. Syyttäjä vaati A:n tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja hänelle aiemmin tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen määräämistä täytäntöönpantavaksi. Lisäksi syyttäjä vaati A:lta takavarikoituja patruunoita ja revolveria tuomittaviksi valtiolle menetettäviksi. Tapauksessa oli ensisijaisesti kyse siitä, oliko A:n tuomion lieventäminen olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Toiseksi asiassa tuli myöhemmissä vaiheissa arvioitavaksi, olisiko A:lle tullut myöntää oikeudenkäyntiavustaja tapauksessa alusta lähtien tai hovioikeuteen toimitetusta muutoksenhakemuksesta lähtien.
Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan jos maksuttoman oikeudenkäynnin saanut ei kykene ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa, tuomioistuimen on määrättävä hänelle avustaja. Edelleen saman pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan avustajaa ei kuitenkaan saa määrätä yksinkertaisissa rikosasioissa, joissa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta tai joissa muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja asian selvitettyyn tilaan nähden syytetyn oikeusturva ei edellytä avustajan määräämistä.
Käräjäoikeus myönsi A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin, mutta päätyi hylkäämään hänen pyyntönsä B:n määräämisestä hänen oikeudenkäyntiavustajakseen sillä perusteella, että A oli jo esitutkinnassa myöntänyt syyllisyytensä syytteessä kerrottuihin tekoihin. Tämän seurauksena käräjäoikeus katsoi, ettei A:n oikeusturva edellyttänyt avustajan hänelle määräämistä edellä mainitun maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 10 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti. Pääasian osalta käräjäoikeus tuomitsi A:n syytteiden mukaisesti 30 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen, jonka osalta käräjäoikeus huomioi hänen aiemmin saamansa lainvoimaa vailla olleet tuomiot. Myös takavarikoitujen esineiden osalta meneteltiin syytteen mukaisella tavalla.
Hovioikeuteen toimittamassaan valituksessa A vaati ensinnäkin rangaistuksensa lieventämistä ja toiseksi oikeudenkäyntiavustajan määräämistä joko taannehtivasti alkaen käräjäoikeuden käsittelystä tai sitten hovioikeudessa kyseessä ollutta muutoksenhakua varten. Jälkimmäisen vaatimuksen osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Pääasian osalta hovioikeus ei myöskään muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, mutta lisäsi perusteluksi sen, ettei Kriminaalihuoltoyhdistys ollut katsonut A:ta kelpoiseksi yhdyskuntapalveluun eikä rangaistus ollut muutoinkaan liian ankara.
Korkeimmassa oikeudessa A vaati muutosta ainoastaan oikeudenkäyntiavustajan määräämistä koskeneeseen kysymykseen. Korkein oikeus otti kuitenkin kantaa myöskin rangaistuksen lieventämistä koskeneisiin vaatimuksiin, joita alemmat oikeusasteet olivat käsitelleet. Niiden osalta korkein oikeus katsoi, että ottaen huomioon A:n aiemman rikoshistorian, ehdoton ja lyhyt vankeusrangaistus oli yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus A:n tekemistä rikoksista. Tämän lisäksi korkein oikeus katsoi edellä mainitun Kriminaalihuoltoyhdistyksen selvityksen perusteella selvitetyksi, ettei A:lla ilmeisesti ollut edellytyksiä selviytyä yhdyskuntapalvelusta. Näiden seikkojen johdosta korkein oikeus katsoi pääasiassa olleen kyse maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 10 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesta yksinkertaisesta rikosasiasta, jota varten hänelle ei ollut tarvetta määrätä avustajaa.
Kysymykseen siitä, olisiko A:lle tullut määrätä avustaja hovioikeuteen toimittamaansa muutoksenhakuun, korkein oikeus vastasi toteamalla, ettei muutoksenhakemukseen tai siinä esitettyihin vaatimuksiin ollut liittynyt sellaisia oikeudellisia tai henkilöön liittyneitä seikkoja, jotka olisivat puoltaneet avustajan määräämistä sitä varten. Edellä mainittuilla perusteilla korkein oikeus päätyi siihen lopputulokseen, ettei A:n oikeusturva edellyttänyt avustajan määräämistä, kun otettiin vielä huomioon odotettavissa ollut rangaistus ja asian selvitetty tila. Näin ollen korkein oikeus totesi, ettei A:lle olisi tullut määrätä avustajaa käräjäoikeudessa eikä myöskään hovioikeuteen toimitettua muutoksenhakua varten. Hovioikeuden tuomiota asiassa ei siten muutettu.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa