» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kaukolämmön toimittamista koskevan sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä A oli oikeus katkaista lämmöntoimitus ja purkaa sopimus asiakkaan B:n tultua asetetuksi konkurssiin. A ei tällöin ollut velvollinen palauttamaan B:n maksamaa liittymismaksua. B asetettiin konkurssiin. Konkurssissa A valvoi lämpösopimukseen perustuvan saatavan, joka koostui liittymismaksusta maksamatta jääneestä osuudesta sekä lämpömaksuista. A vaati, että B:n konkurssipesä joko suorittaa edellä mainitun saatavan tai tekee sen kanssa uuden liittymissopimuksen ja maksaa siitä aiheutuvan uuden liittymismaksun, jotta A jatkaisi lämmöntoimitustaan konkurssipesälle. Lämmöntoimituksen jatkamisen turvaamiseksi konkurssipesä suoritti A:lle sen uutena liittymismaksuna vaatiman määrän. Kysymys sopimusehtojen arvioinnista ja konkurssipesän oikeudesta saada takaisin suorittamansa maksu.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti Kauhavan Kaukolämpö Oy:n palauttamaan Oravais Fashion Oy Ab:n konkurssipesälle perusteettomana etuna saamansa 118 080,20 markkaa korkoineen. Yhtiö oli asettanut lämmöntoimituksen ehdoksi joko konkurssihetkellä erääntyneen kokonaissaatavan suorittamisen tai uuden liittymissopimuksen solmimisen. Konkurssipesä oli 14.9.1992 tehnyt yhtiölle 118 080,20 markan suorituksen, joka oli yhtiön mukaan ollut kokonaisuudessaan uutta liittymismaksua. Yhtiö oli katsonut konkurssipesän täten solmineen uuden liittymissopimuksen, ja yhtiö oli jatkanut lämmön toimittamista. Yhtiöllä ei ollut lämmöntoimitusehtojen mukaan ollut velvollisuutta palauttaa Oravais Fashion Oy Ab:n jo maksamaa osaa liittymismaksusta. Yhtiöllä ei siten ollut ollut saatavaa, joka olisi voitu kuitata konkurssissa. Oravais Fashion Oy Ab:n jo maksettua huomattavan osan liittymismaksusta konkurssipesä oli vielä joutunut suorittamaan täysimääräisesti uutta liittymää vastaavan maksun. Yhtiö oli meneteltyään edellä selostetulla tavalla saanut konkurssipesältä rahasuorituksen, joka oli lähes täysimääräisesti vastannut yhtiön konkurssissa valvomaa saatavaa viivästyskorkoineen. Konkurssipesä ei ollut pitänyt suoritustaan liittymismaksuna eikä se ollut katsonut tehneensä uutta sopimusta yhtiön kanssa. Vaikka suoritusta pidettäisiinkin yhtiön väittämin tavoin liittymismaksuna, tällä seikalla ei ollut asian ratkaisemisen kannalta olennaista merkitystä, koska tosiasiallisilta vaikutuksiltaan tilanne vastasi kaikin puolin sitä, että konkurssipesä oli lähes täysimääräisesti maksanut yhtiön etuoikeudettoman saatavan viivästyskorkoineen. Yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta asettaa konkurssissa valvottavien saatavien suorittamista lämmöntoimituksen jatkamisen ehdoksi. Siten konkurssipesän suorituksen johdosta yhtiön oikeusasema oli vahvistunut perusteettomalla etuoikeudella.
Korkein oikeus katsoi, että lopputulos liittymismaksua koskevien ehtojen soveltamisesta ei ole konkurssioikeudelliselta kannalta hyväksyttävä. Vaatimusta uuden liittymismaksun suorittamisesta on käytetty tosiasiallisesti velalliselta olevien rästimaksujen perimiseen konkurssipesältä. Pesä ei ole ollut velvollinen niitä maksamaan eikä myöskään suorittamaan uutta liittymismaksua. Velkojien yhdenvertaisuutta maksun saantiin konkurssissa ei ole mahdollista tämän kaltaisilla ehtojärjestelyillä ja vaatimuksilla loukata. Kun konkurssipesän suorittamalta maksulta on puuttunut pätevä oikeusperuste, suoritus on pääsäännön mukaan perusteettomana palautettava.
Korkein oikeus totesi myös, että velvoiteoikeudellisen saamisen vanhentumisaika on kymmenen vuotta luettuna saamisen syntymisestä eli tässä tapauksessa perusteettoman maksun suorittamisesta. Jo tätä ennen oikeus maksun saamiseen voi lakata, jos maksajan on katsottava nimenomaisesti tai hiljaisesti luopuneen palautusta vaatimasta. Vaikka konkurssipesä on usean vuoden ajan ottanut vastaan lämpöä ja suorittanut siitä menevän vastikkeen, ei siitä voida tehdä sitä johtopäätöstä, että pesä olisi lopullisesti hyväksynyt liittymismaksun, joka oli ristiriidassa pakottavien konkurssiperiaatteiden kanssa.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa