Minilex - Lakipuhelin

Ne bis in idem -sääntö - KKO:2012:55


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Veropetos
    Törkeä veropetos
    Veronkorotus
    Ne bis in idem
    Oikaisuvaatimus

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2012:55 oli kysymys siitä, estivätkö samasta menettelystä määrätyt veronkorotuspäätökset veropetosta koskevan syytteen tutkimisen ottaen huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ilmaistu kielto syyttää kahdesti samassa asiassa. A:lle oli määrätty 26.6.2006 tehdyillä jälkiverotuspäätöksillä veronkorotusta verovuosilta 2002, 2003 ja 2004. A haki verotukseen oikaisuvaatimuksin muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta, joka kuitenkin 4.10.2006 tekemillään päätöksillä hylkäsi oikaisuvaatimukset. Syyttäjä sen sijaan vaati 17.11.2008 vireille tulleessa rikosasiassa A:lle rangaistusta törkeästä veropetoksesta, joka koski samaa menettelyä, josta A:lle oli aikaisemmin määrätty veronkorotusta. Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä veropetoksesta ja rikoksesta, joka käsitti kirjanpitorikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen, yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus varasi asianosaisille tilaisuuden lausua siitä, mikä merkitys hallinnollisessa menettelyssä määrätyillä veronkorotuksilla oli syyteasiassa. Hovioikeus katsoi, ettei estettä törkeää veropetosta koskevan syytteen tutkimiselle ollut, sillä verovuosia 2002 - 2004 koskevilta osin syyte oli nostettu ennen oikaisuvaatimukselle varatun määräajan päättymistä. Hovioikeus siis katsoi A:n syyllistyneen törkeään veropetokseen 1.1.2002 ja 28.1.2005 välisenä aikana ja tuomitsi hänet tästä ja eräästä muusta rikoksesta yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Korkein oikeus myönsi A:lle valitusluvan sen kysymyksen osalta, estivätkö hänelle verovuosilta 2002, 2003 ja 2004 jälkiverotuksin 26.6.2006 määrättyjä veronkorotuksia koskevat päätökset syytteen tutkimisen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti. Kyse on niin sanotusta ne bis in idem -säännöstä. Kielto syyttää tai tuomita kahdesti samassa asiassa koskee tilannetta, jossa ensimmäinen ratkaisu on lopullinen ennen jälkimmäisen menettelyn alkamista.

Korkein oikeus totesi viitaten aikaisempaan ratkaisukäytäntöönsä, että veronkorotuspäätöksen lopullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon säännönmukainen muutoksenhaku eli oikaisuvaatimus ja siihen annettuun ratkaisuun kohdistuva jatkomuutoksenhaku. Sen sijaan veronkorotuksen lopullisuutta arvioitaessa ei Korkeimman oikeuden mukaan ollut merkitystä sillä, onko perustevalitusaika vielä avoinna tai onko perustevalitus vireillä syytteen tullessa vireille. Syyte A:ta koskevassa rikosasiassa oli tullut vireille 17.11.2008. Tuolloin A:lla oli myös ollut vielä oikeus hakea säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin muutosta verotuksen oikaisulautakunnan 4.10.2006 antamiin päätöksiin. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, ettei A:lle verovuosilta 2002 - 2004 määrättyjä veronkorotuksia voitu pitää siten lopullisina, että ne olisivat muodostaneet esteen A:ta koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta. 

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »