» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2004:56 koski A:ta, joka oli tuomittu rangaistukseen törkeästä veropetoksesta sillä perusteella, että hän oli maahan tuodessaan yhtiön nimissä tavaraa ilmoittanut tulliviranomaisille tavaran arvon liian alhaisena. Siten A vältti maahan tuotaessa määrättävän liikevaihtoveron. A haki tuomion purkamista.
Hovioikeus totesi, että A ja B olivat menettelyllään välttäneet liikevaihtoveroa. Lisäksi, koska veropetoksessa oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja rikos oli kokonaisuutena arvostellen törkeä, hovioikeus tuomitsi heidät rangaistukseen törkeästä veropetoksesta. Lisäksi A ja B velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan tullihallitukselle korvaus saamatta jääneistä maahantuontiveroista.
Korkeimman oikeuden mukaan oli katsottava, että tavara oli tuotu maahan verollisen liiketoiminnan vuoksi. Tämä johtui siitä, että yhtiö on metallit myydessään sisällyttänyt myös maahantuonnin yhteydessä ilmoittamatta jätetyt kustannuserät myyntihintaan ja tilittänyt myös niistä liikevaihtoveron. Siten yhtiöllä oli verovelvollisena liikevaihtoverolain 41 pykälän nojalla oikeus vähentää maahan tuomastaan tavarasta suoritettava vero kotimaan liikevaihtoverotuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei valtiolle kertynyt liikevaihtoveroa maahantuonnista vaan vasta tavaraa jälleenmyytäessä. Jos liikevaihtoveron perustana ollut tavaran tullausarvo on maahantuonnin yhteydessä ilmoitettu liian alhaiseksi, myös tullausarvoon perustunut vero ja sen mukainen vähennysoikeus ovat jääneet alhaisemmiksi kuin mitä tavaraa lain säännösten mukaan oikein tullattaessa. Valtiolta ei siten ollut jäänyt eikä voinut jäädä saamatta tavaraerien osalta liikevaihtoveroa siitä huolimatta, että vero oli maahantuotaessa määrätty ja maksuunpantu liian alhaisena. A ja B eivät siten olleet syyllistyneet törkeään veropetokseen. Näillä perusteilla korkein oikeus päätyi purkamaan hovioikeuden tuomion. A ja B vapautettiin rangaistuksista ja suorittamasta tullihallitukselle korvausta ja A:lla ja B:llä oli oikeus saada takaisin se, mitä heiltä oli hovioikeuden tuomion nojalla peritty.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa