Minilex - Lakipuhelin

Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Henkilön sukunimi voidaan muuttaa ilmoitus- tai hakemusmenettelyssä. Ilmoituksella sukunimi muutetaan tietyissä laissa mainituissa yleisissä tilanteissa, esimerkiksi avioliiton purkautuessa. Kaikissa muissa tilanteissa sukunimen muutosta yritetään tekemällä hakemus maistraattiin. Tämä artikkeli kertoo, millä edellytyksillä sukunimi voidaan lain mukaan muuttaa hakemusmenettelyssä. Sukunimen muuttamisen esteitä käsitellään eri artikkelissa.

Henkilön sukunimi voidaan hakemuksesta muuttaa uudeksi ensinnäkin silloin, kun sukunimen käytöstä aiheutuu haittaa sen vierasperäisyyden, yleiskielisen merkityksen, yleisyyden tai muun syyn perusteella. Näissä tilanteissa hakemuksessa on syytä perustella, millaista konkreettista haittaa nimestä on. Sen jälkeen maistraatti yleensä pyytää nimilautakunnan lausunnon.

Suomessa on paljon sukunimiä, joiden yleiskielinen merkitys on kiusallinen. Nimilautakunta on puoltanut nimen muuttamista esimerkiksi silloin, kun hakijan sukunimi on ollut Nuija, Lerssi, Kananen tai Ämmälä. Sen sijaan vierasperäisestä nimestä lienee nykyään harvemmin haittaa kuin menneinä aikoina. Kuitenkin sukunimi voidaan muuttaa, jos toiset eivät juuri koskaan osaa lausua tai kirjoittaa sitä oikein: Käytännössä esimerkiksi nimi Kokljuschkin on muutettu siksi.

Sukunimi voi olla haitallinen myös päinvastaisesta syystä, eli liian yleisyyden vuoksi. Toki suurin osa Virtasista ja Korhosista on tyytyväisiä nimeensä, mutta siitä voi olla haittaa esimerkiksi työssä, jossa työntekijät pitää nopeasti erottaa toisistaan sukunimen perusteella.

Toinen muutosedellytysten ryhmä ei perustu haittaan, vaan henkilön ja suvun nimihistoriaan. Henkilön sukunimi voidaan muuttaa hakemuksesta, jos ehdotettu nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti hänen esivanhemmallaan. Tällöin sukunimen muuttamista on lisäksi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Käytännössä muutos sallitaan esimerkiksi, jos syntymänimeensä haluaa aikuisena palata henkilö, jonka nimi muutettiin lapsena äidin uuden avioliiton vuoksi. Myös puoliso saattaa toisen avioliittonsa purkauduttua palata aiemman puolisonsa sukunimeen.

Sen sijaan esivanhemman sukunimen ottaminen voi olla hankalampi tapaus. Kyse voi sinänsä olla sekä mies- että naispuolisesta esivanhemmasta. Jos selvitetään, että nimi on vakiintuneesti kuulunut esivanhemmalle korkeintaan neljännessä polvessa (esimerkiksi isoisoäidille), muutos lähtökohtaisesti käy päinsä. Tällöin ei myöskään tarvita nimilautakunnan lausuntoa. Sen sijaan kaukaisempien esivanhempien nimeen palaamiseen liittyy ongelmia.

Kolmanneksi henkilön sukunimi voidaan muuttaa, mikäli se on perusteltua muuttuneiden olosuhteiden tai muiden erityisten seikkojen valossa. Tämä lainkohta on eräänlainen hätävara, jonka nojalla sukunimi voidaan tarvittaessa muuttaa lukemattomissa muissa tilanteissa. Esimerkiksi lapsen nimi on yleensä perusteltua muuttaa, jos hän vakiintuneesti asuu erisukunimisen vanhemman luona. Tai jos henkilö on ”tahrannut” sukunimensä rikoksen tai skandaalin vuoksi, hän voi saada sen muutettua.

Sukunimen voi siis saada hakemuksella muutettua monenlaisten edellytysten perusteella. Kyse voi olla haitasta, jonka nimi yleismerkityksellään tai muutoin aiheuttaa. Niin ikään kyse voi olla paluusta aikaisempaan sukunimeen tai esivanhemman sukunimeen. Muutostarve voi johtua myös olosuhteiden muutoksesta. Maistraattiin tulee tehdä asiasta perusteltu kirjallinen hakemus.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa