Tuomioistuinsovittelussa pöydän päässä istuu käräjätuomari, mutta hän ei ole tuomari samassa merkityksessä kuin oikeudenkäynnissä. Sovittelijana hän ei ratkaise, kumpi on oikeassa, vaan auttaa osapuolia löytämään ratkaisun, jonka molemmat voivat hyväksyä. Tuomari voi oma-aloitteisesti myös ehdottaa sellaista.
Ero oikeudenkäynnin ja tuomioistuinsovittelun välillä näkyy menettelyssä. Oikeudenkäynnissä ratkaisevat näyttö ja laki, ja lopputulos voi olla kaikki tai ei mitään. Sovittelussa voidaan sopia myös asioista, joita tuomioistuin ei voisi määrätä, kuten maksuaikataulusta, jatkoyhteistyöstä tai anteeksipyynnöstä. Sovittelu edellyttää kummankin suostumusta, ja sitä voi hakea ennen oikeudenkäyntiä tai siirtää vireillä olevan riidan sinne. Istunnot ovat usein päivän tai kahden mittaisia. Jos sovinto ei synny, asia jatkuu tavallisena riita-asian oikeudenkäyntinä.
Joustavuus ei tarkoita, että valmistautumisen voisi jättää väliin. On tärkeää tiedostaa tavoitteesi, joustovarasi ja raja, josta et suostu joustamaan. Kokoamme vaatimuksesi ja keskeisen näyttösi kirjalliseksi koosteeksi ennen sovittelua.
Aihealueen lakipalvelut
Soita asiakaspalveluun 0400 4111 43