» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioerossa selvitetään ensin, kumman puolison omistama asunto-osake on tai onko se yhteinen. Sen jälkeen selvitetään, kuuluuko osake avio-oikeuden piiriin. Jos kuuluu, se otetaan mukaan ositukseen. Jos avio-oikeus on suljettu pois, toimitetaan omaisuuden erottelu. Omistus ei ratkea pelkästään sillä, kumman nimissä osake on. Jos puolisot riitelevät omistuksesta, riidan ratkaisee yleensä pesänjakaja osituksessa tai erottelussa, ei tuomioistuin erillisessä oikeudenkäynnissä.
Vaihe 1: Kenen nimissä osake on?
Asunto-osakkeen omistaja kirjataan Maanmittauslaitoksen pitämään osakehuoneistorekisteriin (huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 4 ja 5 §). Vanhoissa taloyhtiöissä osa osakkeista on vielä paperisen osakekirjan varassa. Silloin omistus näkyy osakekirjasta ja taloyhtiön tiedoista.
Selvitä ainakin:
- kenen nimissä osake on hankittu
- milloin se on hankittu
- onko kauppakirjassa molemmat ostajina ja missä osuuksissa
- onko osake saatu perintönä, lahjana tai testamentilla
- onko olemassa avioehto, lahjakirja tai testamentti, joka koskee osaketta
Vaihe 2: Kumman omaisuutta osake on?
Avioliitto ei tee puolisoiden omaisuudesta yhteistä. Se, mitä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle, ja myös se, mitä hän avioliiton aikana saa, on hänen omaisuuttaan (avioliittolain 34 §).
Omistus ratkaistaan tosiseikkojen perusteella, ei yksin sillä, kenen nimissä osake on. Jos osake on hankittu yhdessä, se voi olla puolisoiden yhteistä omaisuutta. Yhteinen omaisuus jaetaan vaadittaessa osituksessa tai erottelussa (avioliittolain 85 §:n 3 momentti).
Pelkkä se, että toinen puoliso on maksanut lainaa tai vastikkeita, ei yleensä tee hänestä osakkeen omistajaa. Korkein oikeus totesi ratkaisussa KKO 2026:15, että toisen puolison panoksella omaisuuden hankintaan ei lähtökohtaisesti ole merkitystä omistuksen kannalta. Maksut voivat silti vaikuttaa lopputulokseen muuta kautta, esimerkiksi perusteettoman edun palauttamisena tai osituksen sovitteluna.
Vaihe 3: Kuuluuko osake avio-oikeuden piiriin?
Kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta on avioehtosopimuksella tai lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä niin määrätty, eikä siihen, mikä on tullut tällaisen omaisuuden sijaan (avioliittolain 35 §).
Tärkeä rajaus: pelkkä se, että osake on saatu perintönä tai lahjana tai hankittu ennen avioliittoa, ei poista avio-oikeutta. Tarvitaan avioehto tai lahjakirjan tai testamentin määräys. Ennen avioliittoa hankittu tai perintönä saatu omaisuus voi kuitenkin vaikuttaa osituksen sovitteluun (avioliittolain 103 b §). Jos et ole varma, kuuluuko osake avio-oikeuden piiriin, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Ositus vai omaisuuden erottelu
- Ositus toimitetaan, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen, velat vähennetään ja enemmän omistava maksaa toiselle tasinkoa.
- Omaisuuden erottelu toimitetaan, kun kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen (avioliittolain 85 §:n 2 momentti). Silloin kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja yhteinen omaisuus jaetaan omistusosuuksien mukaan.
Asunto-osake voi tulla jaetuksi kummassakin menettelyssä.
Kuka päättää, jääkö asunto sinulle?
Osituksessa puoliso, jonka on luovutettava omaisuutta toiselle, saa itse päättää, mitä se luovuttaa. Omaisuuden sijasta, jonka se haluaa pitää, se saa antaa rahaa osituksessa määrätyn arvon mukaan (avioliittolain 103 §:n 1 momentti). Jos siis sinä maksat tasinkoa, voit yleensä pitää asunnon ja maksaa tasingon rahana.
Yhteisen asunnon kohdalla tilanne on toinen. Yhteistä omaisuutta ei voida antaa toiselle puolisolle niin, että se merkitsisi toisen osuuden lunastamista ilman tämän suostumusta (KKO 2002:121; ratkaisu koski puolisoiden yhteistä maatilaa). Jos yhteisomistusta ei saada purettua osituksen keinoin, tuomioistuin voi viime kädessä määrätä omaisuuden pesänjakajan myytäväksi.
Riita omistuksesta ratkaistaan pesänjakajan toimituksessa
Jos ette pääse sopuun, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa toimittamaan osituksen tai erottelun. Pesänjakaja ratkaisee myös riidan siitä, kumman omaisuutta osake on tai onko se yhteistä.
KKO 2009:93
- Mitä tapahtui: Puolisoilla oli täysi avioehto. Avioliiton aikana heidän yhteiseksi kodikseen oli rakennettu omakotitalo toisen puolison perimälle maalle. Maan omistanut puoliso väitti, että talo kuului hänelle maan osana. Puolisot olivat jo jakaneet sopimuksella veneen, perävaunut ja kaksi autoa.
- Mitä KKO ratkaisi: Riita siitä, oliko talo yhteistä omaisuutta, kuului pesänjakajan ratkaistavaksi. Tällaisia riitoja ei pääsääntöisesti tutkita jo silloin, kun pesänjakajaa haetaan. Pelkkä irtaimiston jakosopimus ei estänyt pesänjakajan määräämistä.
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Jos puolisosi kiistää, että asunto on yhteinen, riitaa ei tarvitse ratkaista ennen pesänjakajan hakemista. Pesänjakaja ratkaisee sen toimituksessa.
Samaan suuntaan ratkaisussa KKO 1999:58 katsottiin, että kun pesänjakaja on määrätty, puolisoiden riita esineiden omistuksesta ratkaistaan pääsääntöisesti ositustoimituksessa eikä erillisellä kanteella. Ratkaisu koski irtaimia esineitä.
Aiemmin tehty ositus sitoo
Jos olette jo tehneet osituksen, vaikka avioliitto olisi sen jälkeen jatkunut, se sitoo lähtökohtaisesti. Ratkaisussa KKO 2010:92 puolisot tekivät ositussopimuksen avioeron ollessa vireillä, mutta jatkoivat avioliittoa vielä lähes 17 vuotta. Myöhemmässä avioerossa ei toimitettu uutta ositusta, vaan pesänjakaja määrättiin toimittamaan omaisuuden erottelu. Jos joku väittää, että aiempi osituskirja ei sido tai ei kata kaikkea omaisuutta, asia ratkaistaan erillisessä oikeudenkäynnissä, ei pesänjakajan määräämisen yhteydessä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, sitooko aiempi osituskirja sinua.
Kun omistus on ratkaistu: rekisteröinti
Kun osake siirtyy osituksessa tai erottelussa toiselle, uuden omistajan kannattaa hakea saantonsa kirjaamista osakehuoneistorekisteriin. Kirjaamista haetaan Maanmittauslaitokselta, ja siihen tarvitaan rekisteriin kirjatun omistajan suostumus tai muu selvitys saannosta, kuten osituskirja (huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 5 §:n 2 momentti). Jos osake on vielä paperisen osakekirjan varassa, hakemus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä (huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain 7 §).
Yhteiselämän lopettaminen ei ratkaise omistusta
Tuomioistuin voi määrätä, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin (avioliittolain 24 §). Päätös koskee vain asumista. Se ei ratkaise osakkeen omistusta eikä korvaa ositusta tai erottelua.
Määräaika
Avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, jollei vanhentumista katkaista hakemalla pesänjakajaa (avioliittolain 103 c §, voimassa 1.6.2026 alkaen). Ennen lain voimaantuloa purkautuneissa avioliitoissa avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.6.2031.
Esimerkkejä
Esimerkit ovat havainnollistavia. Lopputulos riippuu aina tapauksen kaikista seikoista.
Esimerkki 1, peritty asunto: Liisa on perinyt asunnon avioliiton aikana. Testamentissa ei ole määräystä avio-oikeuden poissulkemisesta, eikä puolisoilla ole avioehtoa. Asunto kuuluu avio-oikeuden piiriin ja otetaan mukaan ositukseen. Liisa voi kuitenkin vaatia osituksen sovittelua sillä perusteella, että asunto on peritty.
Esimerkki 2, toisen nimissä, yhdessä maksettu: Asunto on ostettu Timon nimiin, mutta Anu on maksanut puolet lainasta. Heillä on täysi avioehto. Erottelussa lähtökohta on, että asunto on Timon. Anu ei muutu omistajaksi pelkillä maksuilla, mutta hän voi vaatia maksujensa huomioon ottamista esimerkiksi perusteettoman edun palautuksena.
Esimerkki 3, yhteinen asunto ja tasinko: Puolisot omistavat asunnon puoliksi ilman avioehtoa. Kumpikin haluaa jäädä asuntoon. Jos he eivät sovi lunastuksesta, pesänjakaja ei voi antaa asuntoa toiselle ilman toisen suostumusta. Viimeisenä keinona asunto voidaan määrätä myytäväksi.
Näin etenet
- Tarkista omistustiedot kauppakirjasta ja osakehuoneistorekisteristä tai osakekirjasta.
- Kerää lahjakirjat, testamentit, perukirjat ja avioehtosopimus.
- Selvitä, onko osake avio-oikeuden piirissä.
- Sopikaa, kumpi pitää asunnon ja miten toinen saa osuutensa.
- Tehkää kirjallinen ositus- tai erottelukirja.
- Jos sopu ei synny, hakekaa pesänjakajaa käräjäoikeudelta.
- Hae omistuksen kirjaamista, kun osake on siirtynyt.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, kun osakkeen omistus on kiistanalainen, kun asunto on hankittu toisen nimiin mutta molemmat ovat maksaneet sitä tai kun perintönä saadun asunnon asema on epäselvä. Apua kannattaa hakea myös, jos toinen vetoaa aiempaan osituskirjaan tai jos harkitset pesänjakajan hakemista. Jos haluat juristin hoitavan asian, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Olen maksanut puolet asuntolainasta, mutta asunto on puolisoni nimissä. Olenko osaomistaja?
Et automaattisesti. Omistus ratkaistaan sen perusteella, kuka osakkeen on hankkinut ja mitä on sovittu. Maksusi voivat kuitenkin vaikuttaa osituksen tai erottelun lopputulokseen.
Jääkö perimäni asunto minulle avioerossa?
Ei välttämättä. Jos testamentissa tai lahjakirjassa ei ole suljettu avio-oikeutta pois eikä teillä ole avioehtoa, asunto kuuluu ositukseen. Perintö voi kuitenkin olla peruste osituksen sovittelulle.
Voinko viedä omistusriidan suoraan käräjäoikeuteen?
Yleensä et. Puolisoiden välinen riita siitä, kumman omaisuutta jokin on, ratkaistaan pääsääntöisesti pesänjakajan toimituksessa. Käräjäoikeudelta haetaan pesänjakajaa.
Saanko pitää asunnon, jos maksan toiselle tasinkoa?
Yleensä saat. Tasinkoa maksava puoliso saa itse päättää, luovuttaako hän omaisuutta vai maksaako rahana.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
