Minilex - Lakipuhelin

Kuka maksaa asunnon kulut avioeron jälkeen?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioero ei itsessään muuta sitä, kuka asunnon kuluista vastaa. Yhtiövastikkeen maksaa taloyhtiölle osakkeen omistaja. Yhteisestä asuntolainasta vastaatte pankille molemmat, jos olette molemmat ottaneet lainan. Sähkön, veden ja muut asumisen käyttökulut maksaa käytännössä yleensä se, joka asunnossa asuu. Jos jäät avioeron jälkeen asumaan entisen puolison omistamaan asuntoon, voit joutua maksamaan hänelle kohtuullista käyttökorvausta. Eron aikana maksetut kulut tilitetään lopullisesti yleensä osituksessa tai omaisuuden erottelussa, ellette sovi asiasta muuten.
 

Lähtökohta: avioero ei yksin ratkaise asunnon kustannuksia

Yksiselitteistä yleissääntöä siitä, että toinen puoliso maksaisi kaikki asunnon kulut avioeron jälkeen, ei ole. Vastaus riippuu siitä, kenen omistuksessa asunto on, kuka siinä asuu, kuka on ottanut lainan ja onko asiasta sovittu tai määrätty tuomioistuimessa.

On tärkeää erottaa toisistaan neljä eri kysymystä:

Tuomioistuin voi määrätä, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin (avioliittolain 24 §). Määräys ratkaisee vain asumisen. Se ei ratkaise omistusta eikä sitä, kuka kulut lopulta maksaa.
 

Kulut yksi kerrallaan

Yhtiövastike: Asunto-osakkeen omistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta taloyhtiölle (asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 1 §). Taloyhtiön kannalta avioero ei muuta tätä. Jos omistaja on muuttanut pois ja entinen puoliso asuu asunnossa, puolisot voivat sopia, että asukas maksaa vastikkeen. Yhtiöön nähden vastuu säilyy silti omistajalla.

Asuntolaina: Velasta, jonka molemmat puolisot ovat avioliiton aikana ottaneet, kumpikin vastaa omasta ja toisen puolesta, ellei toisin ole sovittu (avioliittolain 53 §). Pankki voi siis vaatia maksua kummalta tahansa. Avioero ei muuta lainasopimusta. Jos toinen haluaa vapautua lainasta, siitä on käytännössä sovittava pankin kanssa. Lainasta, jonka vain toinen puoliso on ottanut, vastaa hän yksin (avioliittolain 52 §:n 1 momentti).

Käyttökulut: Sähkö-, vesi-, netti- ja vakuutussopimuksista vastaa sopimuksen tehnyt. Siksi sopimukset kannattaa siirtää asunnossa asuvan nimiin mahdollisimman pian.

Vuokra-asunto: Puolisot vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta, kun he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen vuokraamassa asunnossa. Puoliso, joka ei ole vuokrannut asuntoa, vastaa vuokrasopimuksen velvoitteista niin kauan kuin asuu asunnossa toisen muutettua pois (asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 11 §). Tuomioistuin voi avioeron tai yhteiselämän lopettamisen yhteydessä määrätä enemmän asunnon tarpeessa olevan puolison jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen siitä (saman lain 48 §).

Yhteinen asunto: Jos omistatte asunnon yhdessä, lähtökohta on, että omistajien oikeudet ja velvollisuudet jakautuvat omistusosuuksien mukaan (yhteisomistuslain 2 §). Puolisoiden välisten omaisuusasioiden lopullinen selvitys tehdään kuitenkin osituksessa tai erottelussa avioliittolain mukaan.
 

Asumisesta voi joutua maksamaan korvausta

Jos jäät avioeron jälkeen asumaan entisen puolison omistamaan asuntoon, voit joutua maksamaan hänelle kohtuullista korvausta asunnon käytöstä. Korkein oikeus on ratkaissut asian kahdessa samana päivänä annetussa ratkaisussa.
 

KKO 1996:53

  • Mitä tapahtui: Tuomioistuin oli määrännyt yhteiselämän lopetettavaksi, ja vaimo jäi yhteisen lapsen kanssa asumaan miehen omistamaan asuntoon. Avioero tuli lainvoimaiseksi tammikuussa 1992, ja pesänjakaja toimitti osituksen saman vuoden lokakuussa.
  • Mitä kysyttiin: Pitikö vaimon maksaa miehelle korvausta asunnon käytöstä, ja miltä ajalta?
  • Mitä KKO ratkaisi: Avioeron jälkeen puolisolla ei ole enää samanlaista velvollisuutta elättää entistä puolisoaan kuin avioliiton aikana. Siksi asuntoon jäänyt puoliso on velvollinen maksamaan kohtuullisen korvauksen siitä päivästä, jona avioero tuli lainvoimaiseksi. Pesänjakaja voi määrätä korvauksen vain osituspäivään saakka. Korvaukseksi katsottiin 2 500 markkaa kuukaudessa, josta vähennettiin vaimon maksama yhtiövastike 556,50 markkaa kuukaudessa. Korvauksen määrässä otettiin huomioon myös vaimon asuntoon sijoittamat varat.
     
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

KKO 1996:54

  • Mitä tapahtui: Vaimo sai tuomioistuimen määräyksellä jäädä asumaan miehen omistamaan rivitaloasuntoon.
  • Mitä KKO ratkaisi: Korvausvelvollisuus alkoi päivästä, jona hovioikeus antoi heti täytäntöönpanokelpoisen avioerotuomion, ja jatkui osituspäivään saakka. Kohtuulliseksi korvaukseksi katsottiin 5 000 markkaa kuukaudessa, josta vähennettiin vaimon maksama vastike 1 900 markkaa kuukaudessa.
     

Mitä tämä tarkoittaa sinulle

  • Korvausta ei makseta automaattisesti. Omistajan on vaadittava sitä, ja määrä on kohtuusharkintaa.
  • Ratkaisuissa korvausvelvollisuus alkoi avioerosta, ei vielä harkinta-aikana.
  • Sillä ei ole merkitystä, perustuuko asuminen tuomioistuimen määräykseen vai ei.
  • Asukkaan maksamat vastikkeet vähennetään korvauksesta.

Mitä ratkaisuista ei voi päätellä: Ratkaisut eivät koske avioliiton aikaista asumista ennen avioeroa. Ne eivät myöskään kerro, paljonko korvaus on nykyrahassa. Osituspäivän jälkeisestä ajasta pesänjakaja ei voi määrätä korvausta, vaan siitä on sovittava tai se on ratkaistava muuten.
 

Eron aikana maksetut kulut ja ositus

Kunnes ositus on toimitettu, kumpikin puoliso hallitsee omaa omaisuuttaan niin kuin avioliitto vielä jatkuisi. Osituksessa kummankin on tehtävä tili omaisuutensa hoidosta ja sen tuotosta avioeron jälkeiseltä ajalta (avioliittolain 86 §:n 3 momentti).

Jos teillä on yhteistä velkaa, kumpikin voi osituksessa vaatia, että toisen osuus velasta maksetaan ennen ositusta tai että sen maksamisesta annetaan vakuus (avioliittolain 88 §).

Jos olet maksanut eron aikana yksin yhteistä lainaa tai toisen osuutta kuluista, esitä asiasta vaatimus viimeistään osituksessa tai erottelussa. Se, miten maksut lopulta otetaan huomioon, riippuu omistussuhteista, avio-oikeudesta ja siitä, mitä olette sopineet. Siksi kuitit ja tiliotteet kannattaa säilyttää. Jos et ole varma, miten maksusi otetaan huomioon, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Myös avioehdon kanssa sovitut kulut ratkaisevat. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2026:15 puolisoilla oli täysi avioehto ja puoliksi omistettu asunto. Toinen oli sitoutunut maksamaan yhtiölainaosuuden, mutta maksoi siitä vain pienen osan ja sai silti puolet myyntihinnasta. Hänen oli palautettava saamansa perusteeton etu.
 

Sopikaa kuluista kirjallisesti

Riidat syntyvät usein siitä, maksetaanko asuntolainan lyhennykset ja korot, yhtiövastike, sähkö ja vesi, vakuutukset ja korvaus toisen omistaman asunnon käytöstä. Kirjallinen väliaikainen sopimus ennaltaehkäisee riitaa. Kirjatkaa siihen ainakin:

  • kuka asuu asunnossa ja mihin asti
  • kuka maksaa lainan, vastikkeen ja käyttökulut
  • maksetaanko käyttökorvausta ja kuinka paljon
  • miten maksut otetaan huomioon osituksessa tai erottelussa
     

Määräaika: avio-oikeus voi vanhentua

Avioliittolain 1.6.2026 voimaan tulleiden säännösten mukaan avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, jollei vanhentumista katkaista hakemalla tuomioistuimelta pesänjakajaa (avioliittolain 103 c §). Ennen lain voimaantuloa purkautuneissa avioliitoissa avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.6.2031. Ositusta ei siis kannata lykätä vuosikausia, jos haluat saada tasinkoa tai tilityksen eron aikana maksetuista kuluista.
 

Esimerkkejä

Lopputulos riippuu aina tapauksen kaikista seikoista.

Esimerkki 1, käyttökorvaus: Sanna jää lasten kanssa asumaan Jarin yksin omistamaan asuntoon. Avioero tulee lainvoimaiseksi 1.3., ja ositus toimitetaan 1.9. Jari vaatii käyttökorvausta. Jos kohtuulliseksi korvaukseksi arvioitaisiin 900 euroa kuukaudessa ja Sanna on maksanut yhtiövastiketta 300 euroa kuukaudessa, korvaus olisi 600 euroa kuukaudessa. Kuudelta kuukaudelta se tekisi 3 600 euroa. KKO:n ratkaisuissa korvaus määrättiin vasta avioeron jälkeiseltä ajalta.

Esimerkki 2, yhteinen laina: Sanna ja Jari ovat ottaneet asuntolainan yhdessä. Jari muuttaa pois ja lopettaa maksamisen. Pankki voi vaatia koko kuukausierän kummalta tahansa. Sanna maksaa erät, jotta laina ei mene maksuhäiriöön, ja säilyttää tiliotteet. Osituksessa hän vaatii, että maksut otetaan huomioon.

Esimerkki 3, avioehto ja sopimus: Puolisoilla on täysi avioehto, ja asunto on heidän yhteisensä puoliksi. He ovat sopineet, että kumpikin maksaa puolet lainasta. Toinen maksaa eron jälkeen koko lainan yksin. Erottelussa hän voi vaatia, että liikaa maksettu otetaan huomioon, koska erottelussa ei makseta tasinkoa.

 

Näin etenet

  1. Selvitä, kenen nimissä asunto on ja kuka on lainan velallinen.
  2. Tarkista, onko teillä avioehto ja kuuluuko asunto avio-oikeuden piiriin.
  3. Sopikaa kirjallisesti, kuka asuu asunnossa ja kuka maksaa mitäkin.
  4. Siirtäkää sähkö-, vesi- ja vakuutussopimukset asukkaan nimiin.
  5. Jos olet omistaja ja entinen puoliso asuu asunnossasi, vaadi käyttökorvausta kirjallisesti. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
  6. Säilytä kuitit ja tiliotteet kaikista maksuista.
  7. Jos sopu ei synny, hakekaa käräjäoikeudelta pesänjakajaa.
     

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä, kun ette pääse sopuun käyttökorvauksesta tai siitä, kuka maksaa lainan. Apua kannattaa hakea myös, jos toinen on lopettanut yhteisen lainan maksamisen, jos toisella on maksamattomia vastikkeita tai jos eron aikana maksettuja kuluja on paljon. Juristi auttaa laskemaan vaatimukset ja esittämään ne oikeaan aikaan osituksessa tai erottelussa. Tarkista myös, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus asianajokulut. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen asiastasi.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Pitääkö minun maksaa vastiketta, vaikka en enää asu asunnossa?

Jos omistat osakkeet, taloyhtiö perii vastikkeen sinulta. Entisen puolison kanssa voitte sopia, että asukas maksaa sen. KKO:n ratkaisuissa asukkaan maksamat vastikkeet vähennettiin käyttökorvauksesta.

Voiko entinen puoliso vaatia korvausta jo harkinta-aikana?

KKO:n ratkaisut koskevat aikaa avioeron jälkeen. Avioliiton aikana puolisoilla on velvollisuus osallistua perheen yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen (avioliittolain 46 §), ja erillään asuvalle puolisolle voidaan määrätä elatusapua (47 §). Harkinta-ajan asumista arvioidaan siksi eri perustein.

Voinko lopettaa yhteisen lainan maksamisen, kun muutan pois?

Et ilman seurauksia. Pankille vastaatte yhteisestä lainasta molemmat. Jos laina jää maksamatta, pankki voi periä sen kummalta tahansa, ja maksuhäiriö voi koskea teitä molempia.

Mitä tapahtuu osituksen jälkeen?

Osituksen jälkeen asunnon omistaja vastaa sen kuluista. Jos toinen asuu yhä asunnossa, asumisesta ja korvauksesta on sovittava. Pesänjakaja ei voi määrätä käyttökorvausta osituspäivän jälkeiseltä ajalta.

Mistä tiedän, kuka asunnon omistaa?

Omistus selviää yleensä kauppakirjasta ja Maanmittauslaitoksen osakehuoneistorekisteristä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa