Minilex - Lakipuhelin

Miten elinkeinonharjoittaja voi kieltäytyä virhevastuusta lainmukaisesti?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuluttajankaupassa liike ei voi välttää virhevastuuta yleisellä ehdolla, kuten ”ei vastuuta virheistä”, sillä kuluttajansuojalain 5 luvun säännökset ovat kuluttajan hyväksi pakottavia (kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §). Liike voi kuitenkin torjua vaatimuksen laissa säädetyllä perusteella: tavara vastaa sovittua ja lain vaatimuksia, yksilöidystä poikkeamasta on kerrottu ja kuluttaja on hyväksynyt sen erikseen ja nimenomaisesti, vika on syntynyt luovutuksen jälkeen, kyse on tavanomaisesta kulumisesta tai virheestä on ilmoitettu liian myöhään.

Liikkeen on perusteltava kieltäytymisensä ja tarvittaessa esitettävä näyttöä sen tueksi. Jos vika ilmenee vuoden kuluessa luovutuksesta, sen oletetaan olleen olemassa jo luovutushetkellä, ellei liike osoita muuta tai oletus ole vian tai tavaran luonteen vastainen (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 3 momentti).
 

Lähtökohta: vastuuta ei voi rajata pois, mutta perusteettoman vaatimuksen voi torjua

Sopimusehto, joka heikentää kuluttajan asemaa kuluttajansuojalain 5 luvun säännöksiin verrattuna, on mitätön (kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §). Siksi kuitissa oleva ehto ”ei palautusoikeutta eikä vastuuta virheistä” ei vapauta liikettä lakisääteisestä virhevastuusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että liikkeen olisi hyväksyttävä jokainen vaatimus. Virhevastuu edellyttää, että tavarassa on lain tarkoittama virhe, jonka syy oli olemassa jo luovutushetkellä. Kuluttajan on myös lähtökohtaisesti ilmoitettava virheestä ajoissa. Jos nämä edellytykset eivät täyty, liike voi kieltäytyä vaatimuksesta. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko kieltäytymiselle lainmukainen peruste.
 

Lainmukaiset torjuntaperusteet

  1. Tavara vastaa sovittua. Virhe tarkoittaa poikkeamaa siitä, mitä on sovittu tai mitä tavaralta voi kohtuudella odottaa (kuluttajansuojalain 5 luvun 12 ja 13 §). Pelkkä pettymys ei ole virhe. Kuluttajariitalautakunta käsitteli tapausta, jossa kuluttaja oli tilannut mittatilaustyönä takkaluukun. Luukku ei sopinut paikalleen, koska kuluttajan ilmoittamat mitat oli otettu väärästä kohdasta. Lautakunnan mukaan ostaja kantoi riskin antamistaan mitoista ja niiden perusteella laaditusta, hyväksymästään suunnitelmasta. Luukussa ei ollut virhettä, eikä hyvitystä suositettu. Lautakunta piti kuitenkin asianmukaisena, että myyjä pitäytyy sovintotarjouksessaan, joka sisälsi 50 prosentin hyvityksen luukusta ja 15 prosentin alennuksen uudesta luukusta (D/6906/37/2023, 28.9.2026). Tilanne voi olla toinen, jos myyjä on itse ottanut mitat tai laiminlyönyt neuvontavelvollisuutensa.
  2. Poikkeamasta kerrottiin ja kuluttaja hyväksyi sen. Tavaran yksilöity poikkeama yleisistä vaatimuksista ei ole virhe, jos kuluttajalle on kerrottu siitä nimenomaisesti sopimusta tehtäessä ja hän on hyväksynyt sen erikseen ja nimenomaisesti (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohta). Maininta vakioehdoissa tai pelkkä ”myydään sellaisenaan” ei riitä. Hyväksyntä koskee vain ilmoitettua poikkeamaa.
  3. Vika johtuu kuluttajan toimittamista tarveaineista. Liike ei vastaa virheestä, joka johtuu kuluttajan tavaran valmistukseen toimittamista tarveaineista, jos liike ei tiennyt eikä sen olisi pitänytkään tietää niiden virheellisyydestä (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentin 2 kohta).
  4. Valmistajan tiedot eivät sido liikettä kaikissa tilanteissa. Liike voi vapautua vastuusta valmistajan tai muun aiemman myyntiportaan antamista tiedoista, jos se osoittaa, ettei se tiennyt eikä sen kohtuudella olisi pitänyt tietää niistä, tiedot oli oikaistu ennen kaupantekoa vastaavalla tavalla tai tiedot eivät voineet vaikuttaa ostopäätökseen (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 3 momentti). Jos liike on itse toistanut väitteen myyntitilanteessa, se vastaa antamastaan tiedosta.
  5. Vika syntyi luovutuksen jälkeen. Liike vastaa virheestä, joka oli olemassa tavaran luovutushetkellä (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 1 momentti). Jos vika ilmenee vuoden kuluessa luovutuksesta, sen oletetaan olleen olemassa jo silloin. Liike voi kumota oletuksen esimerkiksi osoittamalla vian johtuvan myöhemmästä iskusta, kosteusvauriosta tai muusta ulkoisesta syystä. Oletusta ei myöskään sovelleta, jos se on tavaran tai virheen luonteen vastainen (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 3 momentti). Takuuaikana takuunantaja voi vapautua takuuvastuusta saattamalla todennäköiseksi, että huonontuminen johtuu tapaturmasta, väärästä käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta syystä (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 1 momentti).
  6. Tavanomainen kuluminen. Tavaran ikään, hintaan ja käyttöön nähden normaali kuluminen ei ole virhe. Sama vika voi olla virhe uudessa ja kalliissa tuotteessa mutta tavanomaista kulumista vanhassa ja paljon käytetyssä tavarassa. Liikkeen on perusteltava kulumiseen vetoaminen, eikä pelkkä yleinen toteamus välttämättä riitä.
  7. Virheilmoitus tuli liian myöhään. Kuluttaja menettää lähtökohtaisesti oikeutensa vedota virheeseen, jos hän ei ilmoita siitä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta tai siitä, kun hänen olisi pitänyt havaita se. Kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta tehty ilmoitus on aina ajoissa (kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §:n 1 momentti). Liike ei kuitenkaan voi vedota ilmoituksen myöhästymiseen, jos se on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti taikka virhe liittyy terveyden tai omaisuuden suojaamiseksi asetettuihin vaatimuksiin tai tavaran vaarallisuuteen (kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §:n 2 momentti).
  8. Rahavaatimus on vanhentunut. Hinnanalennus ja vahingonkorvaus vanhenevat kolmessa vuodessa siitä, kun kuluttaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, ellei vanhentumista ole katkaistu (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7 ja 10 §).
  9. Käytetty tavara julkisessa huutokaupassa. Kuluttajansuojalain 5 luvun virhesäännöksiä ei sovelleta käytetyn tavaran julkiseen huutokauppaan, johon ostajat voivat osallistua henkilökohtaisesti. Tällaiseen kauppaan sovelletaan kauppalakia (kuluttajansuojalain 5 luvun 1 §:n 3 momentti ja 29 §:n 3 momentti). Kauppalain mukaan huutokaupattu käytetty tavara katsotaan myydyksi sellaisena kuin se on. Myyjä voi silti vastata esimerkiksi antamistaan virheellisistä tiedoista (kauppalain 19 §).
     

Kun virhe on olemassa: mistä liike voi kieltäytyä

Vaikka tavarassa olisi virhe, liikkeen ei aina tarvitse toteuttaa juuri kuluttajan vaatimaa hyvitystä. Ensisijaisia keinoja ovat virheen korjaaminen tai tavaran vaihtaminen virheettömään.

  • Liike voi kieltäytyä kuluttajan valitsemasta korjauksesta tai vaihdosta, jos oikaisu on mahdoton tai aiheuttaisi sille kohtuuttomia kustannuksia. Jos kumpikaan oikaisutapa ei ole mahdollinen ilman kohtuuttomia kustannuksia, liike voi kieltäytyä oikaisusta kokonaan (kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 1 momentti). Kieltäytyminen ei kuitenkaan poista virhevastuuta: kuluttaja voi tällöin vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkamista (kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohta). Kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Kuluttajariitalautakunta piti perusteettomana kieltäytymistä 399,90 euroa maksaneen television korjaamisesta, vaikka korjaus olisi maksanut 329,97 euroa (D/1734/32/2023, täysistunto, aiemman lain mukainen ratkaisu).
  • Kauppaa ei voi purkaa, jos virhe on vähäinen. Liikkeen on osoitettava virheen vähäisyys (kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n 3 momentti). Hinnanalennuksen vaatiminen ei edellytä, että virhe olisi vähäistä suurempi.
  • Välilliset vahingot, kuten tulonmenetyksen tai olennaisen käyttöhyödyn menetyksen, liike korvaa lähtökohtaisesti vain, jos virhe tai vahinko johtuu sen huolimattomuudesta tai tavara poikkeaa siitä, mihin liike on erityisesti sitoutunut (kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §).
     
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Perusteet, jotka eivät kelpaa

  • ”Myydään sellaisenaan” tai ”ei vastuuta virheistä”: yleinen vastuuvapauslauseke ei poista liikkeen lakisääteistä virhevastuuta (kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §).
  • ”Takuu on päättynyt”: takuun päättyminen ei poista lakisääteistä virhevastuuta (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 4 momentti).
  • ”Ota yhteyttä valmistajaan”: liikkeen oma virhevastuu säilyy.
  • ”Virheilmoitus tehtiin väärällä lomakkeella”: laissa ei edellytetä tietyn lomakkeen käyttämistä.
  • ”Kuitti puuttuu”: kuluttaja voi osoittaa kaupanteon myös muulla selvityksellä, esimerkiksi tiliotteella.
  • ”Korjaus ei kannata meille”: pelkkä kannattamattomuus ei tarkoita, että korjauksesta aiheutuisi laissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomia kustannuksia.
     

Kuka näyttää mitä

  • Kuluttaja näyttää, että tavarassa on vika ja että hän ilmoitti siitä. Jos vika ilmeni yli vuoden kuluttua luovutuksesta, hänen on näytettävä myös, että se johtuu tavaran alkuperäisestä ominaisuudesta.
  • Liike näyttää vuoden olettama-aikana, että vika syntyi myöhemmin, sekä sen, että poikkeamasta kerrottiin ja kuluttaja hyväksyi sen erikseen. Liike näyttää myös, että virhe on vähäinen, jos se vastustaa purkua.
     

Miten liike kieltäytyy oikein

  1. Tutki tavara ennen päätöstä. Dokumentoi havainnot valokuvin, mittauksin tai huoltoraportilla.
  2. Ilmoita kieltäytymisestä kuluttajalle ja perustele se. Kirjallinen vastaus auttaa osoittamaan myöhemmin, mihin päätös perustui.
  3. Vuoden virheolettaman aikana esitä tarvittaessa näyttöä siitä, että vika on syntynyt luovutuksen jälkeen tai johtuu tavanomaisesta kulumisesta.
  4. Jos kieltäydyt kuluttajan valitsemasta oikaisutavasta, selvitä vaihtoehtoinen oikaisutapa ja perustele mahdolliset kohtuuttomat kustannukset.
  5. Harkitse sovintoa myös silloin, kun kieltäytymiselle on vahvat perusteet. Kohtuullinen hyvitys voi tulla edullisemmaksi kuin pitkittynyt riita.
  6. Jos kuluttaja vie asian kuluttajariitalautakuntaan, anna lautakunnalle vastine. Lautakunta voi ratkaista asian myös ilman liikkeen vastausta (kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 12 §). Lautakunnan ratkaisusuositus ei ole oikeudellisesti sitova.
     

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1: Kuluttaja tilaa verhot antamiensa mittojen mukaan, mutta ne jäävät 10 senttimetriä liian lyhyiksi, koska mitat on otettu väärin. Liike voi torjua virheväitteen, jos verhot vastaavat tilausta eikä liike ole laiminlyönyt neuvontavelvollisuuttaan. Jos myyjä olisi itse mitannut ikkunat, arvio voisi olla toinen.

Esimerkki 2: Puhelimen näyttö halkeaa neljä kuukautta kaupanteon jälkeen, ja puhelimen kuoressa on selvä iskujälki. Liike voi kumota virheolettaman osoittamalla, että halkeama johtuu luovutuksen jälkeisestä iskusta. Jos näyttö halkeaa ilman ulkoista syytä eikä liike osoita muuta, virheolettama jää lähtökohtaisesti voimaan.

Esimerkki 3: Kuluttaja ilmoittaa takin vetoketjun rikkoutumisesta vasta viiden kuukauden kuluttua vian havaitsemisesta. Liike voi vedota ilmoituksen myöhästymiseen, jos sitä ei ole tehty kohtuullisessa ajassa. Arviointi on tapauskohtaista, mutta kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta tehty ilmoitus olisi aina ajoissa.

 

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun liike haluaa varmistaa, että kieltäytyminen kestää lautakunnassa tai tuomioistuimessa, kun kyse on arvokkaasta tavarasta tai kun sama kiista toistuu monen asiakkaan kanssa. Juristi arvioi, onko peruste laissa tarkoitettu ja riittääkö näyttö. Hän laatii perustellun vastauksen tai lautakunnalle annettavan vastineen ja tarkistaa, etteivät liikkeen ehdot, kuitit tai ohjeet sisällä mitättömiä vastuunrajauksia. Kuluttajan puolella juristi arvioi, onko liikkeen peruste kestävä, ja laatii vaatimuksen. Jos haluat juristin laativan vastauksen tai vastineen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko liike vedota siihen, että kuluttaja olisi pitänyt tarkastaa tavara kaupassa?

Ei samalla tavalla kuin yksityisten välisessä kaupassa. Kuluttajansuojalaissa ei ole kauppalain 20 §:n kaltaista tarkastussääntöä. Ratkaisevaa on, kerrottiinko poikkeamasta nimenomaisesti ja hyväksyikö kuluttaja sen erikseen.

Riittääkö, että liike kirjoittaa kuittiin "näyttelykappale, myydään sellaisenaan"?

Ei yleensä. Merkintä ei kata kertomattomia vikoja. Yksilöity puute, esimerkiksi "naarmu vasemmassa kyljessä", jonka kuluttaja on erikseen hyväksynyt, ei ole virhe. Jos et ole varma, riittääkö kuittiin tehty merkintä, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Voiko liike kieltäytyä, jos kuluttaja on avannut laitteen itse?

Ei pelkästään sillä perusteella. Liikkeen on osoitettava, että avaaminen aiheutti vian tai pahensi sitä. Vuoden virheolettama-aikana näyttövelvollisuus on liikkeellä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa