» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Myyjän tiedonantovelvollisuus tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin yrityksen on kerrottava sinulle tietyt asiat ennen kauppaa. Se ei saa antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja eikä jättää olennaista kertomatta (kuluttajansuojalain 2 luvun 6–8 a §). Toiseksi tavaran on oltava sellainen kuin mainoksessa tai ennen kauppaa kerrottiin. Jos se ei ole, tavarassa on virhe (kuluttajansuojalain 5 luvun 12 ja 13 §).
Näitä sääntöjä sovelletaan, kun myyjä on yritys ja ostaja kuluttaja.
Mitä tietoja on annettava ennen kauppaa
Kun yritys mainostaa tiettyä tuotetta tiettyyn hintaan, mainoksesta on näyttävä ainakin tuotteen pääominaisuudet, yrityksen nimi ja osoite, kokonaishinta veroineen ja toimituskulut. Myös poikkeavat maksu- ja toimitustavat ja mahdollinen peruuttamisoikeus on kerrottava (kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §).
Liikkeessä tehtävässä kaupassa elinkeinonharjoittajan on ennen sopimuksen tekemistä annettava kuluttajalle selkeästi tiedot muun muassa tavaran pääominaisuuksista, yhteystiedoistaan, kokonaishinnasta, maksu- ja toimitusehdoista sekä lakisääteisestä virhevastuusta (kuluttajansuojalain 2 luvun 8 a §).
Lakimuutos 573/2026 laajensi tiedonantovelvollisuutta. Myyjän on annettava kuluttajalle EU:n yhtenäinen ilmoitus lakisääteisestä virhevastuusta sekä kerrottava tuottajan yli kaksi vuotta kestävästä kestävyystakuusta, päivityksistä ja korjattavuudesta, kun tuottaja on toimittanut näitä koskevat tiedot myyjälle. Muutokset tulivat voimaan 27.9.2026, eikä niitä sovelleta ennen voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin. Tiedonantovelvollisuus ei koske tavanomaisia päivittäisiä ostoksia, jotka maksetaan ja luovutetaan heti.
Mainonnassa ei saa antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Kielto koskee esimerkiksi laatua, käyttöä, kestävyyttä, korjattavuutta, hintaa ja kuluttajan oikeuksia (kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §). Olennaista tietoa, jota tarvitset ostopäätökseen, ei saa jättää kertomatta. Terveyden ja turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot on aina annettava. Tiedon on oltava selkeä ja ymmärrettävä, ja se on annettava ajoissa. Pienellä präntillä ehtojen loppuun piilotettu tieto ei aina riitä (kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §). Käytetyn tavaran julkisessa huutokaupassa yrityksen on kerrottava, ettei kuluttajansuojalain virhesäännöksiä sovelleta (kuluttajansuojalain 2 luvun 8 c §).
Kun tieto on väärä: tavaran virhe
Tavaran on vastattava sitä, mitä voit kohtuudella odottaa myyjän, valmistajan tai aiemman myyntiportaan mainonnassa tai muuten ennen kauppaa antamien tietojen perusteella. Jos se ei vastaa, siinä on virhe (kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 2 momentin 4 kohta ja 13 §).
Myyjä vastaa myös valmistajan mainoksesta. Se vapautuu vain, jos se näyttää, ettei se tiennyt tiedoista eikä sen olisi kohtuudella pitänytkään tietää. Se vapautuu myös, jos tieto oli oikaistu ennen kauppaa samalla tai vastaavalla tavalla tai jos tieto ei ole voinut vaikuttaa kauppaan (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 3 momentti). Väärän tiedon antanut valmistaja voi joutua korvaamaan vahingon samoin perustein kuin myyjä (kuluttajansuojalain 5 luvun 22 §).
Jos olet sopinut yksilöidystä poikkeamasta, esimerkiksi naarmusta, et voi myöhemmin vedota siihen virheenä. Poikkeama on kuitenkin pitänyt kertoa nimenomaisesti, ja sinun on pitänyt hyväksyä se erikseen ja nimenomaisesti (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohta). Yleinen "myydään sellaisenaan" -ehto ei riitä, koska kuluttajan vahingoksi poikkeava ehto on mitätön (kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §).
Mitä voit vaatia
Jos väärä tieto tekee tavarasta virheellisen, voit ensin vaatia korjausta tai uutta tavaraa. Jos oikaisu ei onnistu, voit vaatia hinnanalennusta. Jos virhe ei ole vähäinen, voit purkaa kaupan. Lisäksi voit vaatia vahingonkorvausta (kuluttajansuojalain 5 luvun 16–20 §).
Toinen peruste vaatimuksille on sopimaton menettely. Jos yritys on johtanut sinua harhaan ja menettelyn voidaan olettaa vaikuttaneen ostopäätökseesi, voit vaatia kohtuullista hinnanalennusta. Jos yritys on tahallaan tai huolimattomuudesta antanut virheellisiä tietoja tai jättänyt olennaisia tietoja kertomatta, voit vaatia korvausta aiheutuneesta vahingosta (kuluttajansuojalain 2 luvun 15 a §). Näihin oikeuksiin voi vedota myös silloin, kun tavarassa ei ole virhettä. Markkinoinnin lainmukaisuutta valvoo kuluttaja-asiamies.
Sinun ei tarvitse tietää, kumpaan perusteeseen vetoat. Riittää, että kerrot, mitä sinulle luvattiin, mitä sait ja mitä vaadit. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, mitä voit vaatia.
Missä ajassa on toimittava
Virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt se havaita. Kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta tehty ilmoitus on aina ajoissa. Jos myyjä on toiminut törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, voit vedota virheeseen myöhästyneestäkin ilmoituksesta huolimatta (kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §).
Hinnanalennus- ja korvausvaatimus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita. Vanhentuminen katkeaa, kun vaadit myyjältä yksilöidysti suoritusta (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7 ja 10 §). Purussa palautettavan kauppahinnan vanhentumisen alkamishetki on tulkinnanvarainen, joten laske sillekin varmuuden vuoksi kolme vuotta virheen havaitsemisesta. Jos et ole varma, onko vaatimuksesi vanhentunut, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Verkkosivuilla luvataan, että imurin akku kestää 60 minuuttia, mutta täydellä latauksella käyttöaika jää 20 minuuttiin vastaavissa olosuhteissa. Imuri ei vastaa markkinoinnissa annettuja tietoja, joten siinä on lähtökohtaisesti virhe. Voit vaatia ensisijaisesti maksutonta korjausta tai virheetöntä laitetta.
Esimerkki 2: Liike myy 1 000 euron sohvan, jonka kangas haalistuu herkästi auringonvalossa. Myyjä kertoo tästä nimenomaisesti ennen kaupantekoa, ja ostaja hyväksyy poikkeaman erikseen ja nimenomaisesti. Sovittu haalistumisherkkyys ei tällöin ole virhe.
Esimerkki 3: Liike mainostaa televisiota ilmoituksella ”ennen 1 000 euroa, nyt 600 euroa”, vaikka televisiota ei ole koskaan myyty 1 000 eurolla. Televisiossa ei välttämättä ole virhettä, mutta harhaanjohtava hintaetu on voinut vaikuttaa ostopäätökseesi. Voit tällöin vaatia kohtuullista hinnanalennusta sopimattoman menettelyn perusteella.
Mitä tehdä
Ota kuvakaappaus mainoksesta ennen ostoa ja säilytä kuitti. Jos tuote ei vastaa tietoja, ilmoita myyjälle kirjallisesti ja liitä mainos mukaan. Jos haluat juristin laativan virheilmoituksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Juristista on hyötyä, kun liike kiistää lupauksen tai summa on suuri. Juristi arvioi, onko kyse tavaran virheestä, sopimattomasta menettelystä vai molemmista. Hän laatii vaatimuksen ja tarvittaessa hakemuksen kuluttajariitalautakuntaan.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
