» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Myyjä vastaa siitä, että tavara vastaa tietoja, jotka se on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä markkinoinnissa tai muuten ennen kauppaa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (kauppalain 18 §).
Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", myyjä vastaa lisäksi siitä, että se kertoi olennaisesta seikasta, josta sen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon (kauppalain 19 §:n 1 momentin 2 kohta).
Kauppalaki koskee kahden yksityishenkilön ja kahden yrityksen välistä kauppaa sekä kauppaa, jossa kuluttaja myy yritykselle.
Mitkä tiedot sitovat myyjää
Myyjää sitovat ennen kauppaa annetut tiedot, kuten myynti-ilmoituksen teksti, kuvat, suulliset vastaukset ja esitteet, jos niiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Merkityksetön tai kauppaan vaikuttamaton tieto ei kuitenkaan tee tavarasta virheellistä. Myyjä vastaa antamistaan virheellisistä tiedoista, vaikka olisi itsekin erehtynyt. Jos et ole varma tiedon paikkansapitävyydestä, kerro epävarmuudesta ostajalle.
Myyjä voi vastata myös aiemman myyntiportaan tai lukuunsa toimineen henkilön antamista tiedoista, esimerkiksi valmistajan mainoksesta. Myyjä ei kuitenkaan vastaa tällaisesta tiedosta, jos hän ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää siitä (kauppalain 18 §).
Virheelliseen tietoon ei voi vedota, jos se on oikaistu ajoissa ja selkeällä tavalla (kauppalain 18 §). Oikaisun on oltava sellainen, että ostaja voi havaita sen ennen kaupantekoa. Huomaamaton maininta ilmoituksen lopussa ei välttämättä riitä korjaamaan näkyvästi esitettyä virheellistä tietoa.
Pitääkö myyjän kertoa viasta oma-aloitteisesti
Kun tavara myydään yleisellä varaumalla, kuten ”sellaisena kuin se on”, myyjä vastaa olennaisen seikan kertomatta jättämisestä, jos hänen täytyy olettaa tienneen siitä, ostaja saattoi perustellusti odottaa saavansa tiedon ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (kauppalain 19 §). Myyjällä ei ole yleistä velvollisuutta tutkia tavaraa, mutta hänen on kerrottava olennaisista vioista, joista hän tietää tai joista hänen täytyy olosuhteiden perusteella olettaa tienneen. Tavallisista vähäisistä käytön jäljistä ei yleensä tarvitse ilmoittaa erikseen.
Jos varaumaa ei ole käytetty, tavaran on vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun, ja sovelluttava tavalliseen käyttötarkoitukseensa (kauppalain 17 §). Myyjän tiedossa ollut ja salattu vika tekee tavarasta yleensä myös tällöin sopimuksen vastaisen. Kunnianvastaisesti menetellyt myyjä ei myöskään voi vedota siihen, että ostajan olisi pitänyt havaita vika tarkastuksessa (kauppalain 20 §), eikä virheilmoituksen myöhästymiseen (kauppalain 33 §).
Mitä ostaja ei voi vaatia
Ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kaupantekohetkellä. Jos ostaja tarkasti tavaran tai jätti ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei saa vedota siihen, mikä tarkastuksessa olisi pitänyt havaita, ellei myyjä menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti (kauppalain 20 §). Tarkastus ei kuitenkaan poista myyjän vastuuta antamistaan tiedoista, jos ostaja ei tarkastuksessa voinut huomata, että tieto oli väärä.
Ostajan on ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi sen tai hänen olisi pitänyt se havaita (kauppalain 32 §).
Kun myyjä on yritys ja ostaja kuluttaja, kauppalain 18–20 § eivät sovellu, ja tiedot arvioidaan kuluttajansuojalain mukaan.
Mitä virheestä seuraa
Jos tavara ei vastaa annettuja tietoja, ostaja voi ensin vaatia virheen korjaamista, jos se onnistuu ilman myyjälle kohtuuttomia kustannuksia tai haittaa (kauppalain 34 §). Myyjällä on myös itsellään oikeus korjata virhe omalla kustannuksellaan, jos se onnistuu ilman olennaista haittaa ostajalle (kauppalain 36 §).
Jos korjaus ei tule kysymykseen tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa, ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai purkaa kaupan (kauppalain 37 §). Purku edellyttää, että virheellä on ostajalle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tai sen olisi pitänyt käsittää tämä (kauppalain 39 §).
Myyjä voi joutua maksamaan vahingonkorvausta myös ilman huolimattomuutta. Välillisten vahinkojen korvaaminen edellyttää kuitenkin yleensä myyjän huolimattomuutta tai sitä, että tavara poikkeaa myyjän erityisestä sitoumuksesta (40 §). Huolimattomuutta voi olla esimerkiksi tarkistamattoman tiedon esittäminen varmana. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko tavarassa myyjän vastuulla oleva virhe.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Myynti-ilmoituksessa käytetyn 2 000 euron sähköpyörän akun kerrotaan kestävän 80 kilometriä. Todellisuudessa se kestää 30 kilometriä. Pyörä ei vastaa annettua tietoa, vaikka akku ei ole rikki. Jos myyjä ei korjaa asiaa esimerkiksi vaihtamalla tehokkaampaa akkua, ostaja voi vaatia hinnanalennusta.
Esimerkki 2: Myyjä myy pakastimen ”sellaisena kuin se on” kertomatta, että sen kompressori on pysähtynyt jo kahdesti. Myyjä tiesi ongelmasta, ja ostaja olisi perustellusti odottanut saavansa siitä tiedon. Pakastimessa on virhe myyntivaraumasta huolimatta.
Mitä myyjän kannattaa tehdä
Kirjoita myynti-ilmoitukseen vain se, minkä tiedät. Kerro tunnetut viat ja kirjaa ne kauppakirjaan. Jos huomaat ilmoituksessa virheen, oikaise se ennen kauppaa ja kerro siitä ostajalle. Säilytä ilmoitus ja viestit, koska riidassa niistä selviää, mitä on luvattu. Jos haluat juristin laativan kauppakirjan, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Juristi arvioi riitatilanteessa, mitä on sovittu ja mitkä tiedot ovat voineet vaikuttaa kauppaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
Koskeeko tiedonantovelvollisuus myös yksityistä myyjää?
Koskee. Kauppalain 18 ja 19 § soveltuvat myös yksityishenkilöiden väliseen käytetyn tavaran kauppaan.
Riittääkö, että kerroin viasta suullisesti?
Suullinen tieto sitoo samalla tavalla kuin kirjallinen. Riitatilanteessa sen todistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, joten tunnetut viat kannattaa kirjata kauppakirjaan tai viestiin.
Vastaanko, jos ostaja kysyi viasta ja vastasin, etten tiedä?
Totuudenmukainen vastaus ”en tiedä” ei itsessään ole virheellinen tieto. Jos sinun kuitenkin täytyy olettaa tienneen viasta ja myit tavaran ”sellaisena kuin se on”, voit vastata olennaisen tiedon salaamisesta (kauppalain 19 §). Ilman tällaista varaumaa arvioidaan, vastaako tavara sovittua ja lain vaatimuksia (kauppalain 17 §). Jos et ole varma, mitä sinun olisi pitänyt kertoa ostajalle, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
