» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa aviopuolisot A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jolla he olivat määränneet heidän kolme omistamaansa tilaa lapselleen H:lle ja että muille perillisille lakiosat maksettaisiin rahana, ellei toisin sovita. Testamentissa ei ollut toissijaismääräystä. A:n ja B:n kuoltua H kuitenkin luopui oikeudesta testamenttiin. Tällöin kysymykseksi nousi, tulevatko H:n lapset sijaantulijoiksi perintökaaren 11 luvun 6 §:n mukaan. Pesänjakaja oli ratkaissut tämän niin, että H:n lapset ovat sijaantulijoita ja testamentissa määrätty omaisuus on menevä heille. Lakiosat muille perillisille hän määräsi murto-osina testamentissa olleista tiloista. Pesänjakaja katsoi, ettei tämä ollut testamentintekijöiden tahdon vastaista.
Pesänosakkaat M ja S moittivat pesänjakoa kanteella käräjäoikeudessa ja vaativat, että jako tehdään niin kuin testamenttia ei olisi ja että lakiosat maksetaan pesissä olevista varoista rahana. H ja hänen lapsensa vastustivat kannetta. Käräjäoikeus katsoi, että testamentin tulkinnassa ei voi päätyä muuhun lopputulokseen kuin siihen, että testamentin tekijöiden tahto on ollut siirtää omaisuutta nimenomaan H:lle. Näin ollen H:nluopuessa perinnöstään, ei testamentin tekijöiden tahtoa voida ohittaa perintökaaren 11 luvun 6 §:llä eikä sitä sovelleta automaattisestikaan. Näin ollen H:n luopuessa perinnöstä, eivät ne mene hänen lapsilleen vaan takaisin kuolinpesiin. Käräjäoikeus kumosi perinnönjaon siltä osin, kun siinä oli määrätty omaisuutta menevän testamentin perusteella H:n lapsille ja palautti perinnönjaon takaisin tältä osin pesänjakajalle uutta jakoa varten.
H valitti lapsien kanssa asiasta hovioikeuteen. Hovioikeuden mukaan perintökaaren 11 luvun 6 §:ää sovelletaan, mikäli testamentista ei muuta johdu. Hovioikeus katsoi, että testamentintekijöiden on pitänyt ymmärtää, että omaisuus menee H:n jälkeen hänen lapsilleen. Näin ollen perinnön mennessä H:n lapsille sijaantulosääntöjen mukaan, ei sillä loukata testamentintekijöiden tahtoa. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion siltä osin kun se oli päättänyt testamentilla siirtyneen omaisuuden jakamisesta, mutta määräsi samalla asian palautettavaksi pesänjakajalla uutta perinnönjaon toimittamista varten lakiosien osalta. Hovioikeuden mukaan lakiosat M:lle ja S:lle on maksettava testamentissa sovitulla tavalla rahana.
M ja S saivat luvan valittaa korkeimpaan oikeuteen. He vaativat valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan. H ja lapset vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä.
Korkein oikeus päätti, ettei hovioikeuden tuomiota muuteta. Korkein oikeus perusteli tämän sillä, että vaikka H vapaaehtoisesti on luopunut oikeudestaan testamenttiin, on tapaukseen sovellettava perintökaaren 11 luvun 6 §:ää. Testamentin sanamuodosta ei myöskään voida päätellä testamentintekijöiden muuta tahtoa ja sitä, että tämä tapa jakaa perintö olisi vastoin heidän tahtoaan. Korkeimman oikeuden mukaan heidän on pitänyt ymmärtää, että H:n jälkeen perintö on menevä hänen jälkeläisilleen. Testamentissa testamenttausta on perusteltu sillä, että H on osallistunut korvauksetta maatilan töihin vapaa-ajalla ja siksi haluttu suosia H:ta ja hänen sukuhaaraansa, mikä puoltaa myös perintökaaren 11 luvun 6 §:n soveltamista. A:n ja B:n perinnönjakoon on myös sovellettava testamenttia, jolloin heidän lakiosansa maksetaan rahana.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa