» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapausta on käsitelty Lahden käräjäoikeudessa, jossa asiassa päädyttiin tuomitsemaan syytetty, A. Tapauksessa määrättiin A:lle myös maksuton oikeudenkäynti valtion varoin. A valitti asiasta hovioikeuteen ja vaati käräjäoikeuden ratkaisun hylkäämistä. Hovioikeus toimitti pääkäsittelyn, johon A ei saapunut paikalle, vaikka hänelle oltiin määrätty uhkasakko saapumatta jättämiseen. Hovioikeus jätti asian sillensä ja ei antanut avustajan palkkioita ja muita korvauksia valtion varoista A:lle. Avustaja saatuaan valitusluvan valitti asiasta Korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus on tutkinut asiaa muun muassa oikeudenturvan näkökohdista sekä onko asiassa perusteettomasta syystä valitettu ylemmälle oikeusasteelle.
Tapauksessa A tuomittiin 23.1.2001 Lahden käräjäoikeudessa pahoinpitelystä ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Hänelle määrättiin yhteinen kuuden kuukauden vankeusrangaistus ja eräitä korvauksia. A:lle myönnettiin maksuton oikeudenkäynti 24.1.2001 lukien korvausvelvollisuudetta valtiolle. Käräjäoikeus määräsi myös A:lle hänen avustajakseen asianajaja L:n.
A valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. A vaati syytteen hylkäämistä. A vaati, että hänet vapautetaan rangaistuksesta sekä korvausvelvollisuudesta.
Hovioikeus toimitti asiassa 23.8.2001 pääkäsittelyn, johon A kutsuttiin saapumaan henkilökohtaisesti paikalla sen uhalla, että valitus hänen jäädessä pois jätetään sillensä. Eli sitä ei tutkita enää uudelleen ja sen seurauksena käräjäoikeuden päätös tulee jäämään voimaan. Kutsu oli annettu tiedoksi A:lle asianmukaisesti. A jäi kuitenkin saapumatta henkilökohtaisesti pääkäsittelyyn. A ei ollut myöskään ilmoittanut laillista estettä poissaololleen. A:n valitus jätettiin siis sillensä, koska A ei ollut henkilökohtaisesti saapunut paikalle. Koska A:lle oltiin kerrottu selkeästi, että ilman hänen henkilökohtaista paikallaoloaan asia tullaan jättämään sillensä, asiaa ei tarvinnut hovioikeudessa käsitellä.
Avustajan palkkion osalta hovioikeus katsoi, että A:n valituksen ollessa selvästi perusteeton, maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain mukaan hänen avustajansa L:n vaatimaa palkkiota ei hovioikeudessa korvata valtion varoista. Hovioikeus hylkäsi L:n palkkiovaatimuksen.
L:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. L vaati, että hänelle määrätään maksettavaksi valtion varoin palkkio A:n avustamisesta hovioikeudessa 5 300 markkaa arvonlisäveroineen ja korvaukseksi tarpeellisista kuluista 742,50 markkaa arvonlisäveroineen. Virallinen syyttäjä vastasi tähän valitukseen.
Asiassa sovelletaan oikeusapulakia, joka on kumonnut maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain. Sen mukaan oikeudenkäyntiavustajalla on oikeus lain nojalla saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään, ajanhukastaan ja korvaus tarpeellisista kuluista. Saman säännöksen toisen kohdan mukaan avustajan palkkiota ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton. Saman lain saman kohdan mukaan muutoksenhakutuomioistuin päättää, onko hakemus ollut selvästi perusteeton. Kysymys on siis siitä, onko L:n päämiehensä puolesta hovioikeudelle tekemä muutoksenhakemus lain kohdan mukaan selvästi perusteeton ja onko avustajan palkkio ja kulukorvaus voitu jättää maksamatta valtion varoista.
Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain mukaan avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen tulee määräämään jokainen tuomioistuin osaltaan, kun he ovat pääasiain käsitelleet. Määrätyillä avustajilla on lain nojalla oikeus saada valtion varoista korvaus, vaikka muutoksenhakemus valittajan poissaolon vuoksi jätetään sillensä. Mutta silloin, kun se on lain mukaan selvästi perusteeton, voidaan hakemus jättää sillensä.
Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain mukaisella säännöksellä on kyse siitä, että muutoksenhakutuomioistuin harkitsee avustajan palkkioiden korvauksetta jättämisen, koska se pohtii sitä, että onko valitus tehty ilman oikeusturvan tarpeeseen liittyvää perustetta. Esimerkkinä ilman perusteita tehdystä valituksesta on valitukset, joiden ainoa tarkoitus on täytäntöönpanon lykkääminen. Korkeimman oikeuden aikaisemman oikeuskäytännön mukaan perusteettomuuden tulee olla aivan ilmeinen.
Korkeimman oikeuden mukaan edellä mainittuja lain säännöksiä voidaan soveltaa rikosasioihin sekä niihin liittyvien valitusten perusteettomuutta arvioitaessa. Rikosasioissa on kapeampi alue sille, mitä katsotaan selvästi perusteettomaksi. Oikeusturvaa pyritään takaamaan näin mahdollisimman laaja-alaisesti.
Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeus oli liian löysästi arvioinut asian perusteettomuutta. Hovioikeus oli määrännyt hakemuksen olevan perusteeton, kun A oli jättänyt saapumatta pääkäsittelyyn. Korkeimman oikeuden mukaan perusteettomuutta tulee arvioida ennemmin sen tilanteen perusteella, jolla muutosta haetaan. Tapauksessa A:lla ei vielä käräjäoikeudessa ollut oikeudenkäyntiavustajaa, vaan se oli myönnetty vasta 30.1.2001. Näin ollen voidaan huomioida se seikka, että avustajan määrääminen oli määrätty muutoksenhakua varten. L ei ollut käräjäoikeudessa A:n avustaja ja näin ollen L:llä ei ollut tilaisuutta kysyä todistajilta eikä asianosaisilta mitään. L oli perustanut muutoksenhakunsa käräjäoikeuden tuomioon ja muuhun oikeudenkäyntiaineistoon, joka oli käräjäoikeudessa kertynyt.
Asianosaiselle on taattu laissa oikeus hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, kun asianosainen pitää kyseistä ratkaisua vääränä. Käräjäoikeuden ratkaisu oli perustunut keskeisesti asiassa esitetyn suullisen todistelun varaan. Tällaisen näytön arviointi voidaan riitauttaa lakimme mukaan ja A oli kiistänyt syytteet hovioikeuteen tekemässään valituksessa. Näiden kohtien mukaan asiaa ei voida pitää perusteettomana.
L on näin ollen oikeutettu saamaan valtion varoin palkkion ja korvauksen tarpeellisista kuluista, jotka ovat syntyneet hovioikeudessa.
Korkein oikeus muuttaa hovioikeuden päätöstä siten, että L:lle maksetaan valtion varoista palkkioksi A:n avustaminen hovioikeudessa 756,85 euroa ja arvonlisäverojen määrä 166,51 euroa sekä korvaukseksi tarpeellisista kuluista 124,88 euroa ja arvonlisäveron määrä 27,47 euroa.
Korkein oikeus on tutkinut avustajan palkkiota sen kannalta, onko hakemuksen tekeminen ollut syytetyn oikeusturvan kannalta tarpeellista. Oikeusturvan takaaminen onkin usein syy, miksi valitetaan muutoksenhakuelimelle tietyn oikeusasteen päätöksestä. Voidaankin mainita, että olisi kohtuutonta, jos valituksen tekemisen syynä olisi ainoastaan täytäntöönpanon lykkääminen. Eihän se ole henkilön oikeudenturvan piiriin kuuluva asia. Mutta asiassa, jossa väitetään syytteiden olevan vääriä ja tapauksen kulun olevan jotain muuta mitä on näytetty asiassa, on selvää, että asiasta valitetaan muutoksenhakukeinoin. Perusteettomuutta ei voida katsoa syntyvän tässä tapauksessa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa