Minilex - Lakipuhelin

Velkojan hakemuksen käsittely

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Konkurssi voidaan laittaa liikkeelle velallisen, velkojan taikka velallisen ja velkojan yhteisestä hakemuksesta. Yleensä useimmiten konkurssihakemuksen tekee kuitenkin velkoja.

 

Velkojan hakemuksen käsittelyssä on enemmän vaiheita kuin velallisen hakemuksessa konkurssin aloittamiseksi. Hakemuksen käsittely alkaa tiedoksi antamisella velalliselle. Tästä huolehtii tuomioistuin. Velalliselle varataan samalla tilaisuus antaa tuomioistuimen ilmoittamaan määräpäivään mennessä kirjallinen lausuma. Velalliselle varattava määräaika on yleensä vain muutama päivä tai enintään viikko. Velallisella on oikeus myöntää hakemuksen tai vastustaa hakemusta.

 

Jos velallinen ei anna kirjallista vastausta tai ei siinä vastusta konkurssiin asettamistaan, tutkii tuomioistuin velkojan hakemuksen perusteella, onko konkurssiin asettamiselle edellytykset. Näissä tapauksissa asia voidaan ratkaista kansliakäsittelynä hakemusasiakirjojen perusteella. Jos velallinen vastustaa hakemusta, käsitellään asia suullisessa istunnossa, ellei velallinen ole suostunut asian käsittelyyn kansliassa. Mikäli velallista ei tavoiteta, epäselvä lausuma tulkittaneen konkurssia vastustavaksi. Jos velallinen antaa myöhästyneen lausuman, otetaan se huomioon päätettäessä hakemuksen hyväksymisestä, mutta myöhässä tullut vastustaminen ei enää anna velalliselle oikeutta saada konkurssiasiaa hakemusasian istuntoon käsiteltäväksi. Tämä johtaa siihen, että velallisen vastauksella on suuri merkitys. Velallinen voi omalla toiminnallaan saattaa itsensä epäedulliseen asemaan laiminlyömällä vastauksen antamisen ajoissa.

 

Istuntoon kutsutaan sekä velallinen että hakijana oleva velkoja. Istuntokäsittelyyn voidaan kutsua muukin velkoja kuin hakijavelkoja, jos sitä pidetään tarpeellisena pesänhoitajan määräämistä koskevassa asiassa. Istuntoon voi ilmoittautua myös sellainen henkilö, joka ei ole asianosainen.  Jos henkilö väittää, että asia koskee myös hänen oikeuttaan ja esittää todennäköisiä syitä väitteensä tueksi, hän saa oikeuden osallistua istuntoon. Tällaista osapuolta sanotaan väliintulijaksi. Konkurssihakemuksen käsittely on nimenomaisesti tapauskohtaista, ja jokainen konkurssi on luonteeltaan erilainen. Riippuen konkurssipesän sekä velallisyrityksen koosta taikka velkojien lukumäärästä, voi velkojan konkurssihakemuksenkin käsittely kestää huomattavan pitkään.

 

Vaikka velallinen jää pois istunnosta tai ei toimita pyydettyä lausumaa, voidaan velkojan hakemus ratkaista. Sen sijaan jos hakijavelkoja jää saapumatta istuntoon, asia on jätettävä sillensä. Konkurssiasiassa pyritään yhtenäiseen käsittelyyn, mutta hyväksyttävästä syystä, kuten velkojalle tarjotun vakuuden tai maksun vuoksi, hakemuksen käsittelyä voidaan lykätä. Syyn hyväksyttävyyden ratkaisee yksin tuomioistuin. Velallisen vaatimuksesta käsittelyä voidaan ilman velkojan suostumusta lykätä enintään yhdellä viikolla. Velallinen voidaan myös kutsua istuntoon sakkouhalla, jos konkurssipesään liittyy jokin rikosoikeudellinen oikeudenkäynti tai muu rikosepäily.

 

Kuolinpesän konkurssiin asettamista koskevassa tapauksessa tuomioistuimen on annettava harkinnan mukaan pesälle, vainajan suurimmille velkojille ja pesänselvittäjälle tilaisuus antaa kirjallinen lausuma. Tässä taas kyse on pitkälti siitä, kuinka suuri konkurssiin asetettava velallisyritys on, ja kuin useita velkojia pesällä on.

 

Tarkempaa tietoa velkojan konkurssihakemuksen käsittelyvaiheista tai muusta konkursseihin liittyvästä voi kysyä soittamalla Minilexin lakipuhelimeen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa