- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssi on yrityksen tai muun velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely. Konkurssissa on yksinkertaisuudessaan kyse siitä, että velallinen ei enää kykene vastaamaan veloistaan, jolloin sen liike- tai muu toiminta joudutaan lakkauttamaan. Tämän vuoksi joudutaan aloittamaan menettely, jolla pyritään turvaamaan velkojien saatavat eli konkurssisaatavat. Konkurssia haetaan konkurssihakemuksella, jonka voi tehdä velallinen itse tai velkoja, taikka velallinen ja velkoja yhdessä yhteisellä hakemuksella. Konkurssihakemus on lähetettävä velallisen toimipaikan käräjäoikeuden kirjaamoon.
Tuomioistuimen on annettava ratkaisu velallisen asettamisesta konkurssiin konkurssihakemuksen perusteella. Konkurssiin asettamista koskevaan päätökseen on merkittävä päätöksen antamisen tai julkistamisen kellonaika sekä konkurssihakemuksen vireilletulopäivä. Päätöksessä tulee asian yksilöintitietojen lisäksi olla lyhyt selostus asiasta, perustelut, sovelletut lainkohdat ja lopputulos. Myös konkurssihakemuksen hylkäävä ratkaisu on päätös. Hakemus saatetaan myös jättää tutkimatta tai jättää sillensä. Jos hakemus konkurssiin asettamisesta hyväksytään, tuomioistuimen tulee päätöksessään määrätä myös pesänhoitaja tai tilapäinen pesänhoitaja. Ratkaisu annetaan kansliassa tai julistetaan istunnossa. Päätöksiin voi hakea konkurssilain sekä oikeudenkäymiskaaren mukaisesti muutosta.
Konkurssin oikeusvaikutukset alkavat välittömästi, kun konkurssiin asettamista koskeva päätös ilmoitetaan tuomioistuimen toimesta. Nämä oikeusvaikutukset jaetaan usein henkilökohtaisiin, varallisuusoikeudellisiin ja prosessioikeudellisiin vaikutuksiin.
Henkilökohtaiset vaikutukset liittyvät velalliseen tai oikeushenkilön, kuten yhtiön, edustajiin. Velallisen toimintavapautta rajoittavat hänen velvollisuutensa edistää konkurssipesän selvittämistä. Tätä kutsutaan konkurssilaissa velallisen myötävaikutusvelvollisuudeksi. Velallinen voidaan myös määrätä maastapoistumiskieltoon tai, mikäli velallinen vaikeuttaa toiminnallaan konkurssipesän selvittämistä laiminlyömällä esimerkiksi tiedonantovelvollisuutensa, voidaan käyttää pakkokeinoja, kuten vangitsemista.
Varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin kuuluu muun muassa velallisen määräysvallan menetys. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että velallinen menettää käyttö- ja hallintaoikeuden konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen sekä oikeuden luovuttaa konkurssivarallisuuteen kuuluvaa omaisuutta. Sen sijaan omistusoikeus säilyy. Päätösvalta siirtyy konkurssin asettamisen päätöksen toimesta yksin velkojille. Pesänhoitajalla on käyttö- ja hallintaoikeus konkurssipesään sekä pesän hallintoon siinä määrin, kuin konkurssilaki määrittää. Velkojat voivat myös osoittaa pesänhoitajalle lisätehtäviä, jos ne ovat tarkoituksenmukaisia, ja on selvää, että pesänhoitajan tulee nämä lisätehtävät hoitaa. Vaikka siis pesänhoitaja hoitaa konkurssipesää, on lähtökohtaisesti kuitenkin ylin valta konkurssipesässä velkojilla.
Prosessioikeudellisista oikeusvaikutuksista keskeisin on konkurssipesän oikeus käyttää puhevaltaa konkurssipesän varallisuutta koskevissa oikeudenkäynneissä. Prosessioikeudelliset oikeusvaikutukset liittyvät myös muun muassa konkurssin alkaessa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin ja konkurssin aikana nostettavaan kanteeseen. Oikeudenkäynteihin voi myös liittyä esimerkiksi jokin siviilikanne, kuten vahingonkorvausoikeus tai muu rikosepäily, jolloin konkurssipesä toimii asianosaisena oikeudenkäynnissä.
Konkurssi ei lakkauta tai muuta velallisen sopimussuhteita. Oikeus suojaa konkurssin alkaessa voimassa olevia sopimussuhteita, ja konkurssipesä tulee velallisen sijaan sopimussuhteen osapuoleksi.
Ennen Suomessa aloitettavaa konkurssia samaa velallista koskevia maksukyvyttömyysmenettelyjä (kuten konkursseja) saattaa olla aloitettu ulkomailla. Myöskin suomalaisen konkurssin aloittamisen jälkeen saatetaan aloittaa muita menettelyjä toisissa valtioissa. Näissä tapauksissa Suomessa aloitettava konkurssi saattaa olla eurooppalaisen maksukyvyttömyysasetuksen tarkoittama alueellinen menettely, sekundäärimenettely tai asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävä alueellinen menettely. Suomalaisen tuomioistuimen antamassa päätöksessä konkurssiin asettamisesta tulee tämän vuoksi ilmetä, onko kyseessä päämenettely, sekundäärimenettely tai alueellinen menettely.
Konkurssiin voi liittyä muitakin tuomioistuimen päätöksiä. Näitä ovat muun muassa päätös konkurssin peruuntumisesta, raukeamisesta, taikka julkisselvitykseen asettamisesta. Näistä tärkeimpänä on hyvä tietää päätös julkisselvitykseen asettamisesta. Tämä tuomioistuimen päätös on siitä poikkeuksellinen, että siihen ei saa hakea muutosta, jos tuomioistuin katsoo konkurssiasiamiehen esityksestä, että konkurssia on syytä jatkaa valtion varoilla sekä viranomaisjohtoisesti julkisselvitysmenettelyssä.
Minilexin lakipuhelimen kautta on mahdollista kysyä lisätietoja muun muassa siitä, millä tarkkuudella edellä mainitut tiedot on merkittävä asettamispäätökseen ja mitä muita tietoja päätöksestä on erilaisissa tilanteissa ilmettävä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa