- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssikelpoisuus tarkoittaa, että jokin oikeussubjekti voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssikelpoisia ovat luonnolliset henkilöt sekä oikeushenkilöt. Luonnollisia henkilöitä ovat tavalliset ihmiset, kun taas oikeushenkilöihin kuuluvat yhteisöt, säätiöt, yritykset ja muut oikeushenkilöt. Yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa, jota yksi tai useampi henkilö yhdessä harjoittaa ja joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat ammatin- ja liikkeenharjoittajat, oikeushenkilöt sekä julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset. Oikeushenkilöitä ovat esimerkiksi henkilöyhtiöt, osakeyhtiö ja osuuskunta. Oikeushenkilö tulee konkurssikelpoiseksi saavuttaessaan oikeushenkilöllisyyden. Käytännöllisistä syistä oikeushenkilö voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin silloinkin, kun se on poistettu asianomaisesta rekisteristä tai purettu.
Suomen konkurssilaki säätelee kaikkia konkursseja riippumatta siitä, onko kyseessä yksityishenkilö vai yritys. Lähtökohtaisesti konkurssimenettely on siis samanlainen. Suomen konkurssilaki on muodostettu sellaiseksi, että sitä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin konkurssitapauksiin. Luonnollisen henkilön on siis myös mahdollista ajautua konkurssiin.
Konkurssiin ei kuitenkaan voida asettaa valtiota, Ahvenanmaan maakuntaa, kuntaa, kuntayhtymää tai muuta kuntien julkisoikeudellista yhteistoimintaelintä, valtion liikelaitosta, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta taikka evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. Julkisoikeudellinen yliopisto voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin.
Konkurssiin voidaan asettaa sellainen velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Tuomioistuin määrää pesänhoitajan, joka hallinnoi konkurssipesää esimerkiksi hoitamalla ja myymällä velallisen omaisuutta.
Konkurssimenettely on yksinkertaistaen seuraava:
- Konkurssihakemus
- Velallisen kuuleminen
- Päätös konkurssiin asettamisesta
- Velkaselvittely: jakoluettelo ja sen vahvistaminen
- Omaisuusselvittely eli pesäluettelo ja käydään mahdolliset oikeudenkäynnit
- Konkurssin lopettaminen ja jako-osuudet velallisille
Konkurssimenettely alkaa siis velallisen, velkojan tai velallisen ja velkojan yhteisellä hakemuksella tuomioistuimeen. Tuomioistuimen on viran puolesta selvitettävä edellytykset ja mahdolliset esteet konkurssille. Näihin kuuluvat muun muassa prosessi- ja aineelliset edellytykset.
Jos velkoja on tehnyt hakemuksen konkurssiin asettamisesta, velallista on asiassa kuultava tämän johdosta. Velallista on muutenkin kuultava konkurssin johdosta, jotta selvitetään konkurssin tila.
Jos edellytykset ovat olemassa konkurssille, eikä tuomioistuin löydä sille esteitä, tekee tuomioistuin päätöksen konkurssiin asettamisesta. Näihin edellytyksiin liittyy myös se, että konkurssihakemus on tehty asianmukaisella tavalla. Tuomioistuin määrää konkurssipesälle pesänhoitajan hallinnoimaan pesää. Konkurssipäätöksen keskeisin oikeusvaikutus on lisäksi se, että velkojat käyttävät päätöksen jälkeen yksin päätösvaltaa pesässä.
Konkurssimenettelyssä pesänhoitajan velvollisuus on selvittää pesän varojen ja velkojen määrä. Pesänhoitaja laatii muun muassa jakoluettelon, jonka perusteella velkojille jaetaan jako-osuudet, ja pesänhoitaja vastaa myös siitä, että mahdolliset riitaisuudet ja oikeudenkäynnit konkurssipesässä selvitetään.
Konkurssimenettely päättyy pesänhoitajan tekemään lopputilitykseen, jonka velkojat hyväksyvät. Lopputilitys on ikään kuin tilinpäätös konkurssipesälle, jonka jälkeen yrityksen ollessa kyseessä toimet ovat viety päätökseen, ja normaalisti yritys puretaan.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa