Minilex - Lakipuhelin

Tiedustelulait

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vuoden 2019 kesäkuussa tuli voimaan uudet tiedustelulait. Lait löytyvät Finlexistä nimellä laki sotilastiedustelusta ja laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa.

Maamme sisäinen turvallisuuspolitiikka on muuttunut huomattavasti kansainvälisten uhkien myötä. Nämä uhkat pitävät sisällään mm. terrorismin, mutta myös digitaalisessa muodossa esiintyvät vaarat. Kansallisena turvaajana toimii poliisi sekä suojelupoliisi. Suojelupoliisin yksi tärkeimmistä tehtävistä on terrorismirikosten estäminen ja niiden paljastaminen.

Tiedustelulainsäädännöllä halutaan varautua uudenlaisiin uhkiin yhteiskunnassa ja vahvistaa yhteistyötä kansainvälisellä ja Euroopan unionin tasolla.

Laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa: 

Koska suojelupoliisilla ei tällä hetkellä ole erityisiä toimivaltuuksia valtion turvallisuuteen liittyvän uhkatiedon hankkimiseksi on siviilitiedustelua koskevalla sääntelyllä tarkoituksena parantaa suojelupoliisin tiedonhankintaa poliisin tehtäviin liittyvistä vakavista kansainvälisistä uhista. Toimivaltuudet koskisivat ulkomaan henkilötiedustelua, tietojärjestelmätiedustelua sekä tietoliikennetiedustelua.

Tiedonhankintakeinot:

Salaisia tiedonhankintakeinoja ovat telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, televalvonta, televalvonta teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella, tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, tietolähdetoiminta ja tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Suojelupoliisilla on poliisilain 5 luvun 3 §:n mukaan oikeus käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja rikoksen estämisen lisäksi seuraavien rikosten paljastamisessa:

  1. 1) Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen; 
  2. sotaan yllyttäminen;
  3. maanpetos, törkeä maanpetos;
  4. vakoilu, törkeä vakoilu; 
  5. turvallisuussalaisuuden paljastaminen;  
  6. luvaton tiedustelutoiminta; 
  7. rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2–7 kohdassa tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettu terroristisessa tarkoituksessa tehtävä rikos;  
  8. terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu;  
  9. terroristiryhmän johtaminen;  
  10. terroristiryhmän toiminnan edistäminen;  
  11. koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten; 
  12. kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten, jos teon vakavuus edellyttäisi vankeusrangaistusta; 
  13. värväys terrorismirikoksen tekemiseen; 
  14. terrorismin rahoittaminen;  
  15. terroristiryhmän rahoittaminen, jos teon vakavuus edellyttäisi vankeusrangaistusta;  
  16. matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, jos teon vakavuus edellyttäisi vankeusrangaistusta.

Tietoliikennetiedustelulla tarkoitettaisiin Suomen rajan viestintäverkossa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuvaa, tietoliikenteen automatisoituun erotteluun perustuvaa teknistä tiedonhankintaa sekä hankitun tiedon käsittelyä. Salaiset tiedonhakukeinot on määritelty siten, että niitä tulee käyttää vain sellaiseen henkilöön tai hankkia tietoa vain sellaisen henkilön toiminnasta, jonka voidaan perustellusti otaksua syyllistyvän tai syyllistyneen tietyn vakavuusasteen rikokseen tai sellaisen valmisteluun.

Tietoliikennetiedustelun kohteena ovat:

  1. terrorismi;
  2. ulkomainen tiedustelutoiminta;
  3. joukkotuhoaseiden suunnittelu, valmistaminen, levittäminen ja käyttö;
  4. kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain (562/1996) 2 §:ssä tarkoitettujen kaksikäyttötuotteiden suunnittelu, valmistaminen, levittäminen ja käyttö;
  5. kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä vakavasti uhkaava toiminta;
  6. suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä taikka yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaava toiminta;
  7. vieraan valtion toiminta, joka voi aiheuttaa vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille, taloudellisille tai muille tärkeille eduille;
  8. kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaava kriisi;
  9. kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta uhkaava toiminta;
  10. Suomen kansainvälisen avun antamisen ja muun kansainvälisen toiminnan turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta; sekä
  11. kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus.

Edellytykset tällaiselle tiedustelulle olisi välttämättömyys saada tietoa toiminnassa, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta, eikä tietoja ole mahdollista hankkia muulla tiedustelumenetelmällä. Vieraan valtion tietoliikenteen kohdistuva tiedustelu tulee olla tuloksellista.

Tiedustelusta päättäminen:

Tietoliikennetiedustelusta tulisi suojelupoliisin päällikkö tehdä kirjallinen vaatimus, josta sitten tekisi päätöksen tuomioistuin. Kuitenkin kiireellisissä tapauksessa suojelupoliisin päällikkö voisi tehdä itse tämän päätöksen tietoliikennetiedustelun aloittamisesta, mutta se tulisi saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi viimeistään 24 tuntia sen aloittamisesta ja se tulisi lopettaa välittömästi, kun edellytykset toimintaan lakkaavat.

Tiedonhakukeinoilla loukataan yksityiselämän suojaa, joka on taattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. Mutta tämän artiklan loukkaavuus voidaan oikeuttaa, jos se on kansallisen turvallisuuden vuoksi tarpeen.

Tietoliikennetiedustelun teknisestä toteutuksesta huolehtii Puolustusvoimien tiedustelulaitos.

Tiedustelukielto ja hävittäminen:

Tiedustelukielto ulottuu viestin lähettäjään ja vastaanottajaan, jotka ovat fyysisesti viestinnän tapahtuessa Suomessa. Tietoliikennetiedustelu on tarkoitettu siihen, että hankitaan tietoa kansainvälisistä uhista eikä kotimaisista. Kielto koskee myös tietoa, josta lähettäjällä, vastaanottajalla taikka tallentajalla on velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun nojalla. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan sekä tulkin velvollisus olla luvattomasti todistamatta siitä, mitä hän on saanut tietää hoitaessaan oikeudenkäyntiin liittyvää tehtävää, antaessaan oikeudellista neuvontaa päämiehen oikeudellisesta asemasta esitutkinnassa tai muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa tai antaessaan oikeudellista neuvontaa oikeudenkäynnin käynnistämiseksi tai sen välttämiseksi.

Tiedustelutoiminnalla saadut tiedot tulee hävittää, jos käy ilmi, että:

  1.  viestinnän molemmat osapuolet olivat Suomessa silloin, kun viestintä tapahtui;
  2. lähettäjällä tai vastaanottajalla taikka tallentajalla on velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta;
  3. tietoa ei tarvita kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

 

Laki sotilastiedustelusta:

Tämä laki koskee Puolustusvoimien tiedustelutoimintaa eli sotilastiedustelua. Siinä hankitaan ennakolta, tutkitaan ja hyödynnetään puolustusvoimista annetussa laissa tarkoitettuihin eräisiin Puolustusvoimien tehtäviin liittyvää tietoa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tueksi ja Suomeen kohdistuvien ulkoisten uhkien kartoittamiseksi.

Sotilastiedustelussa saa hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta. Tätä on 1) vieraan valtion asevoimien ja niihin rinnastuvien järjestäytyneiden joukkojen toiminta ja toiminnan valmistelu, 2) Suomen maanpuolustukseen kohdistuva tiedustelutoiminta, 3) joukkotuhoaseiden suunnittelut, valmistaminen, levittäminen ja käyttö, 4) vieraan valtion sotatarvikkeiden kehittäminen, levittäminen ja käyttö, 5) kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaava kriisi, 6) kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta uhkaava toiminta sekä 7) Suomen kansainvälisen avun antamista ja kansainvälisen muun toiminnan turvallisuutta uhkaava toiminta. Lisäksi toiminta, joka voi vaarantaa Suomen maanpuolustusta tai yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Tiedustelun tulee olla suhteellisuusperiaatteen mukaista ja sen käytöllä ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin tai aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Tiedustelua saa käyttää vain laissa säädettyyn tarkoitukseen. Kokonaisharkinnassa tulee huomioida toiminnan tai uhkan vakavuus, mahdolliset syntyvät vahingot ja yksityiselämän tai luottamuksellisen viestin salaisuuden loukkaus.

Sotilastiedusteluviranomaisina toimivat pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Tämän lisäksi tietopyyntöjä pääesikunnalle voivat tehdä tasavallan presidentti, valtioneuvoston kanslia, ulkoasiainministeriö ja puolustusministeriö.

Tiedonhankintakeinot ovat samat kuin poliisilain 5 luvussa eli telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, televalvonta, televalvonta teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella, tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, tietolähdetoiminta ja tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku. Puolustusvoimilla on lisäksi (jotta kattava taustaosaaminen saavutetaan) käytössään rikosperusteisia salaisia tiedonhankintakeinoja sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain poliisilain viittausten perusteella. Lisäksi sotilastiedusteluviranomaisilla on käytettävissään menetelmiä, joihin ei tarvita erityistä toimivaltuussääntelyä. Tällaisia ovat avointen lähteiden tiedustelu, kuten tiedon hankinta julkisista tiedotusvälineistä, kuvaustiedustelu ja geotiedustelu.

Tarkkailu:

Tarkkailu voi kohdistua henkilöön tai henkilöryhmään tai suureen erään tiettyä ainetta tai muuta omaisuutta, joka voi aiheutta vahinkoa sotilaallisessa toiminnassa.

Suunnitelmallisella tarkkailulla puolestaan tarkoitetaan henkilöön tai henkilöryhmään kohdistuvaa muuta kuin lyhyataikaista tarkkailua tiedustelutehtävään liittyen. Tämän tyyppiselle tarkkailulle ei voi määrittää vähimmäiskestoa vaan se riippuu tapauskohtaisista olosuhteista. Päätöksen tästä tarkkailusta tekee tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt lakimies tai virkamies.

Peitellyllä tiedonhankinnalla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön tai, jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä, henkilöryhmään kohdistuvaa lyhytkestoisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tiedonhankintaa, jossa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen tehtävän salaamiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja. Tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen tulee tehdä siitä kirjallinen päätös. Kyse on usein yksittäisen toimenpiteen suorittamisesta ennakolta määrämättömänä ajankohtana.

Tiedustelumenetelmän käyttöä koskeva lupa voidaan myöntää enintään 6 kk kerrallaan ja se käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Puolustusministeriölle asetetaan velvollisuus toimittaa vuosittain selvitys tiedustelutoiminnastaan valtioneuvoston ulko –ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnan ja tasavallan presidentin yhteiselle kokoukselle.

Yhteistyö:

Lisäksi sotilasviranomaisten tulee tehdä yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Ensinnäkin yhteistyötä tulee tehdä suojelupoliisin kanssa, jos tiedonhankintakohde paljastuu siviilikohteeksi tai toisinpäin sekä yleisesti muiden viranomaisten, kuten tullin kanssa. Kansainvälisellä tasolla puolestaan tietojen vaihto ei koske henkilötietoja vaan muuta yhteistyötä eli tietojen vaihtoa, teknisen tuen antamista, koulutusyhteistyötä, virkamiesvaihtoa ja kansainvälistä yhdyshenkilötoimintaa. Yhteistyön tulee aina olla Suomen kansallisten etujen mukaista. Tulee huomioida, että tiedustelua koskien ei ole voimassa kansainvälisiä yleissopimuksia.  

Tiedon hävittäminen ja keskeyttäminen:

Tiedustelussa saatu tieto tulee hävittää heti, kun sitä ei enää tarvita sotilastiedustelutehtävää, maanpuolustuksen turvaamista tai kansallisen turvallisuuden suojaamista varten. Tästä on kuitenkin poikkeus, sillä tieto saadaan säilyttää ja tallettaa törkeän rikoksen estämistä koskevissa tapauksissa.

Sekä jos ilmenee, että tiedustelu kohdistuu muuhun kuin tiedustelun tarkoituksessa olevaan henkilöön tulee kuuntelu keskeyttää niin pian kuin mahdollista ja tällä keinoin saadut tallenteet ja muistiinpanot hävitettävä.

Tiedustelumenetelmästä ilmoittaminen:

Tiedustelumenetelmän käytöstä tulee ilmoittaa kohteena olevalle henkilölle kirjallisesti sen jälkeen, kun käytön tarkoitus on saavutettu, mutta viimeistään vuoden kuluttua käytön lopettamisesta. Lopettamisesta tulee sattaa tieto myös luvan myöntäneelle tuomioistuimelle. Velvollisuus ilmoittaa poistuu kuitenkin, jos saatu tieto on hävitetty.

Tuomioistuin voi määrätä, että ilmoitusta lykätään enintään 2 vuotta kerrallaan, jos se nähdään perusteltuna käynnissä olevan tiedustelumenetelmän käytön turvaamiseksi, Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen turvaamiseksi tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saataisiin tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä sotilaallisen maanpuolustuksen turvaamiseksi tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa