Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja maanpetos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Milloin kyse on maanpetoksesta?

Maanpetokseen voi syyllistyä silloin, kun kyseessä on Suomea koskeva tai välittömästi uhkaava sota, aseellinen selkkaus tai miehitys. Rikoslaissa maanpetos säädetään ankarasti rangaistavaksi rikokseksi. Maanpetoksessa on yleensä kyse siitä, että Suomen kansalainen auttaa Suomen vihollista edellä mainitun kriisitilan aikana.

Maanpetokseen voi syyllistyä vain sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa. Sotatilalla ja aseellisella selkkauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Suomi on osallisena selkkauksessa tai vieraat valtiot käyttävät Suomen aluetta keskinäisessä sodassaan. Miehityksellä tarkoitetaan tilanteita, jossa Suomen valtakunta on joutunut vihollisen valtaan tai Suomi on miehittäjävaltio. ”Vihollisella” tarkoitetaan ensisijaisesti valtioita, joiden kanssa Suomi on julistanut sotatilan.

Muissa oloissa ”maanpetturuudessa” on kyse yleensä vakoilusta tai luvattomasta tiedustelutoiminnasta. Lisäksi maanpetos liittyy ainoastaan ulkopoliittisiin kriiseihin: sisällissodan tilanteissa kyse voi olla valtiopetoksesta.

Rangaistava maanpetos

Maanpetokseen voi syyllistyä Suomen kansalainen, joka avustaa Suomen vihollista liittymällä tämän asevoimiin. Vihollisen asevoimissa suoritettavien tehtävien laadulla ei ole merkitystä, se voi käsittää esimerkiksi huoltotoimiin osallistumista tai sabotaasia. Jotta kyse olisi rangaistavasta maanpetoksesta, liittymisen vihollisen asevoimiin tulee tapahtua kriisitilan alettua tai sen välittömästi uhatessa.

Maanpetoksena rangaistaan osallistuminen sotatoimiin tai muihin sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan riippumatta siitä, onko vihollisjoukkoihin liitytty kriisin aikana vai sitä ennen. Kyse on tällöin sotilaallisista toimista edellisestä kappaleesta poiketen, joita ovat esimerkiksi suora sotilastoiminta Suomea kohtaan, kulkuneuvon valtaaminen tai sotilaallisesti merkityksellisen tuotantolaitoksen tuhoaminen. Maanpetoksena rangaistaan myös vihollisen palvelemista sotilas- tai siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät sotatoimia Suomea vastaan, kuten tiedustelussa ja aseiden suunnittelussa.

Myös muu kuin sotilaallinen yhteistoiminta vihollisen kanssa tai Suomen vahingoittaminen muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi rangaistaan maanpetoksena. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi vihollisen oppaana toimimista tai vihollisten varustamista elintarvikkeilla. Yhteistoiminnan kielto Suomen vihollisen kanssa koskee Suomen kansalaisten lisäksi myös Suomessa oleskelevaa tai Suomen valtion palveluksessa olevaa ulkomaalaista.

Maanpetoksesta rangaistaan myös, vaikka teko olisi jäänyt yrityksen asteelle.

Poikkeus rangaistavuudesta

Maanpetoksena rangaistavana vihollisen auttamisena ei pidetä sellaista miehityksen aikana suoritettua toimenpidettä, joka on ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi. Elinolojen turvaaminen saattaa edellyttää yhteistoimintaa paikalliselta väestöltä miehittäjien kanssa. Jos miehittäjiä joudutaan avustamaan sen vuoksi, että sillä turvataan väestön elinolot esimerkiksi elintarvikkeiden saannin suhteen, jää avustaminen rankaisematta. Kyse on tällöin pakkotilan kaltaisesta toiminnasta.

Rangaistusseuraamus

Maanpetosrikoksesta määrätään aina vankeusrangaistus. Vähimmäisrangaistus on vuosi vankeutta ja enimmäisrangaistus 10 vuotta vankeutta. Lievimmissä tapauksissa vankeusrangaistus voidaan määrätä myös ehdollisena.

Vinkit

  • Maanpetosrikokseen voi syyllistyä ainoastaan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sen välittömästi uhatessa
  • Maanpetokseen voi yleensä syyllistyä vain Suomen kansalainen

Varoitukset

  • Vieraan valtion avustaminen Suomea vahingoittavasti voi olla rangaistavaa myös muutoin kuin kriisioloissa
  • Maanpetosrikoksista rangaistaan aina vankeusrangaistuksella

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa