Pätemätön sopimus voi tulla myöhemmin sitovaksi. Näin käy, jos se, jota pätemättömyysperuste suojaa, hyväksyy sopimuksen tietoisena perusteesta tai jättää vetoamatta siihen niin pitkään, että passiivisuus rinnastetaan hyväksyntään. Laissa korjaantuminen on sanottu nimenomaisesti esimerkiksi vajaavaltaisen sopimuksesta (holhoustoimilain 26 §:n 2 mom).

Mitätön sopimus, kuten ilman lain vaatimaa muotoa tehty kiinteistökauppa, ei sen sijaan korjaannu, vaan tarvitaan uusi sopimus.

Pätemättömyyden rasittama oikeustoimi voi tiettyjen pätemättömyysperusteiden käsillä olosta huolimatta korjaantua, jos pätemättömyys ei ole lopullista. Tämä voi tapahtua joko osapuolen aktiivisin toimin tai passiivisuuden perusteella.
 

Oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen aiheuttaman pätemättömyyden korjaantuminen

Lähtökohtaisesti oikeustoimikelvottoman tekemä oikeustoimi ei sido häntä. Esimerkiksi vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi, jonka tekemiseen hänellä ei ole ollut kelpoisuutta eikä edunvalvojansa suostumusta, ei sido häntä (holhoustoimilain 26 §:n 1 mom). Tällainen pätemättömyys voi kuitenkin myöhemmin korjaantua, jos vajaavaltaisen edunvalvoja tai myöhemmin täysivaltaiseksi tullut vajaavaltainen hyväksyy oikeustoimen.

Vajaavaltainen on alle 18-vuotias tai vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen (holhoustoimilain 2 §). Pelkkä sairaus, muistisairaus tai päihtymys ei tee ihmisestä vajaavaltaista, jos hänen toimintakelpoisuuttaan ei ole rajoitettu. Silloin sopimusta arvioidaan muiden pätemättömyysperusteiden, kuten kiskonnan tai kunnianvastaisten olosuhteiden, mukaan (oikeustoimilain 31 ja 33 §).

Vastapuolella on oma suojansa siihen asti, kun sopimus on hyväksytty. Se voi vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty. Jos se tiesi toisen olevan vajaavaltainen, se ei voi vetäytyä aikana, joka suostumuksen hankkimiseen on sovittu tai joka sen saamiseen kohtuudella kuluu (holhoustoimilain 27 §).
 

Muiden pätemättömyysperusteiden aiheuttaman pätemättömyyden korjaantuminen

Laissa on säädetty monia eri väärinkäytöksiin perustuvia pätemättömyysperusteita. Näitä ovat esimerkiksi oikeustoimen tekemiseen pakottaminen, oikeustoimen saaminen aikaan petollisella viettelyllä, oikeustoimi on tehty kunnianvastaisella ja arvottomalla menettelyllä tai kiskonta. Tällaiset pätemättömyysperusteet voivat korjaantua jälkikäteen, mikäli niiden johdosta pätemättömyyteen vetoamiseen oikeutettu osapuoli hyväksyy oikeustoimen niistä huolimatta.

Tämä voi tapahtua nimenomaisella hyväksynnällä tai sitten osapuolen toiminnan, kuten oman suoritusvelvollisuutensa täyttämisen, perusteella. Tässä kuitenkin edellytetään, että suoritusvelvollisuuttaan täyttäessään osapuoli on tietoinen pätemättömyysperusteen käsillä olosta.

Ilmaisuerehdyksessä oikeustoimi saa toisen sisällön kuin oli tarkoitettu. Jos toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä, oikeustoimi voi olla pätemätön. Pätemättömyys voi kuitenkin korjaantua, jos erehdyksen tehnyt hyväksyy oikeustoimen erehdyksestä huolimatta. Sama periaate voi soveltua tilanteisiin, joissa oikeustoimi perustuu virheellisiin edellytyksiin eli oletettuihin seikkoihin, jotka eivät toteudukaan.

Pätemättömyyden korjaantuminen on myös mahdollista tilanteissa, joissa oikeustoimen osapuolen puolesta tehneellä edustajalla ei ole ollut kelpoisuutta tehdä kyseessä olevaa oikeustoimea. Osapuoli, jonka puolesta oikeustoimi on tehty, voi nimittäin myöhemmin hyväksyä tehdyn oikeustoimen ja siten saattaa pätemättömyyden rasittaman oikeustoimen voimaan (oikeustoimilain 25 §).
 

Mikä on hyväksyntä ja mikä ei?

Korjaantumisesta voi päättää vain se, jota pätemättömyysperuste suojaa: pakotettu, vieteltu, kiskonnan uhri, erehtynyt, vajaavaltainen tai hänen edunvalvojansa ja se, jonka nimissä on toimittu ilman valtuutusta. Vastapuoli ei voi yksin tehdä sopimuksesta pätevää.

Hyväksyntä voi olla nimenomainen, esimerkiksi viesti "pidän kaupan voimassa". Se voi myös ilmetä toiminnasta, kuten siitä, että osapuoli maksaa, ottaa suorituksen vastaan tai vaatii vastapuolta täyttämään sopimuksen.

Toiminta katsotaan hyväksynnäksi yleensä vain, jos osapuoli tiesi pätemättömyysperusteesta, kun hän toimi. Jos pakotettu maksaa vielä pelon vallassa tai erehtynyt ei ole huomannut erehdystään, maksu ei yleensä ole hyväksyntä.

Hyväksyntä voi yleensä tapahtua vasta, kun peruste ei enää vaikuta hyväksyjään. Pakotettu voi hyväksyä sopimuksen pätevästi vasta pakon lakattua, ja riippuvaisessa asemassa ollut vasta, kun riippuvuus on päättynyt.
 

Pätemättömyyden korjaantuminen passiivisuuden perusteella

Oikeustoimen pätemättömyys voi joissakin tilanteissa korjaantua myös ilman nimenomaista hyväksyntää tai aktiivisia toimia. Näin voi käydä, jos pätemättömyyteen oikeutettu osapuoli ei vetoa perusteeseen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun hän on saanut siitä tiedon. Kohtuullisen ajan pituus arvioidaan tapauskohtaisesti, sillä yleistä, kaikkiin pätemättömyysperusteisiin sovellettavaa määräaikaa ei ole säädetty.

Pelkkä passiivisuus ei kuitenkaan aina merkitse oikeudesta luopumista. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa pätemättömyysperusteen laatu, osapuolen tietoisuus tilanteesta ja se, mitä hänen menettelynsä perusteella voidaan päätellä.

Myös pätemättömyysperusteen jatkuminen voi vaikuttaa arviointiin. Esimerkiksi vajaavaltaisen tekemän oikeustoimen sitovuus määräytyy vajaavaltaisuutta koskevien erityissäännösten mukaan. Kiskomistilanteessa taas toisen riippuvaisen aseman jatkuminen voi vaikuttaa siihen, voidaanko osapuolen katsoa tosiasiallisesti voineen vedota pätemättömyysperusteeseen. Näissä tilanteissa ajan kulumisen vaikutusta ei voida ratkaista yksinomaan yleisen passiivisuussäännön perusteella.

Laissa on ilmoitusaika vain kahdessa tilanteessa. Jos törkeää pakkoa on käyttänyt joku muu kuin vastapuoli ja vastapuoli oli vilpittömässä mielessä, pakotetun on ilmoitettava pakosta vastapuolelle ilman aiheetonta viivytystä pakon lakattua, tai sopimus tulee päteväksi (oikeustoimilain 28 §:n 2 mom).

Samoin jos viesti on muuttunut sähkötettäessä tai lähetin välittämänä, lähettäjän on ilmoitettava vilpittömässä mielessä olleelle vastaanottajalle ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon muutoksesta, tai viesti sitoo sellaisena kuin se tuli perille (oikeustoimilain 32 §:n 2 mom). Kummassakin tilanteessa asianmukaisesti lähetetty ilmoitus riittää, vaikka se myöhästyisi tai ei tulisi perille (oikeustoimilain 40 §).

Käytännössä turvallisinta on vedota pätemättömyyteen heti, kun voit. Viivyttely heikentää myös näyttöä: mitä pidempään sopimus on ollut voimassa ilman vastalausetta, sitä uskottavammin vastapuoli voi väittää, että hyväksyit sen.
 

Pätemättömyys voi olla korjaantumatonta

Pätemättömyys voi olla myös lopullista, jolloin mikään toimi tai tapahtuma ei kykene poistamaan oikeustoimessa olevaa virhettä ja virheen aiheuttamaa pätemättömyyttä. Näissä tapauksissa oikeustoimi on tehtävä uudelleen, jos halutut oikeusvaikutukset aiotaan saattaa voimaan.

Tällaista on mitättömyys. Se ei korjaannu hyväksynnällä eikä ajan kululla. Esimerkkejä ovat lain vaatiman muodon puuttuminen, kuten kiinteistön kauppa ilman lain vaatimaa muotoa (maakaaren 2 luvun 1 §), lainvastainen tai hyvän tavan vastainen sopimus ja valeoikeustoimi.

Kiinteistökaupan muotovirheeseen ei kuitenkaan voi enää vedota, kun lainhuuto on myönnetty tai hakemus jätetty lepäämään (maakaaren 13 luvun 1 §).

Korjaantumista ei myöskään pidä sekoittaa kolmannen suojaan. Esimerkiksi valeasiakirjan perusteella oikeuden vilpittömässä mielessä saanut voi saattaa oikeuden voimaan (oikeustoimilain 34 §), mutta tämä ei tee alkuperäisestä valeoikeustoimesta pätevää osapuolten välillä.

Oikeustoimilain säännökset ovat olleet tältä osin sisällöltään samat vuodesta 1929, joten sopimuksen tekoajalla ei ole merkitystä. Vajaavaltaisen sopimukseen sovelletaan holhoustoimilakia sellaisena kuin se oli sopimusta tehtäessä; sen 26–28 § eivät ole muuttuneet viimeisimmissä lainmuutoksissa.
 

Esimerkkejä

Esimerkki: 17-vuotias ostaa ilman huoltajien lupaa 1 500 euron moottoripyörän. Täytettyään 18 vuotta hän käyttää pyörää ja maksaa sen viimeisen erän. Sopimus on todennäköisesti tullut sitovaksi hänen hyväksynnällään.

Esimerkki: Iäkäs isä on myynyt hoitajalleen auton selvästi alle arvon. Hän asuu edelleen hoitajan avun varassa. Niin kauan kuin riippuvuus jatkuu, vaikeneminen ei yleensä tarkoita, että kauppa olisi hyväksytty.

Esimerkki: Kaksi naapuria sopi suullisesti metsäpalstan kaupasta, ja ostaja on käyttänyt palstaa viisi vuotta. Kauppa ei ole korjaantunut, koska kiinteistön kauppa vaatii lain muodon. Jos osapuolet haluavat kaupan, se on tehtävä uudelleen kirjallisesti kaupanvahvistajan läsnä ollessa tai sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

Mitä kannattaa tehdä

• Selvitä ensin, onko kyse pätemättömyydestä vai mitättömyydestä. Mitätöntä ei voi hyväksyä, vaan tarvitaan uusi sopimus.
• Jos et halua sopimuksen jäävän voimaan, ilmoita vastapuolelle heti, kun peruste ei enää estä sinua toimimasta, ettet pidä sopimusta sitovana. Laki ei vaadi muotoa, mutta kirjallinen ja todisteellisesti lähetetty ilmoitus on paras näyttö.
• Älä maksa, ota vastaan suorituksia tai vaadi vastapuolta täyttämään sopimusta ilman kirjallista varaumaa, jos aiot vedota pätemättömyyteen.
• Kirjaa ylös, milloin sait tiedon perusteesta ja milloin se lakkasi vaikuttamasta, esimerkiksi milloin pakko loppui tai riippuvuus päättyi.
• Jos haluat sopimuksen jäävän voimaan, hyväksy se selvästi, jotta asiasta ei jää epäselvyyttä.

Jos sopimus ei korjaannu, siitä ei synny sitovia suoritusvelvoitteita, ja jo tehdyt suoritukset palautetaan lähtökohtaisesti puolin ja toisin.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristin apu kannattaa, kun vastapuoli väittää sinun jo hyväksyneen sopimuksen, kun olet jatkanut sopimuksen täyttämistä pitkään tai kun sopimuksen arvo on suuri. Juristi arvioi, onko maksusi tai muu toimintasi tulkittavissa hyväksynnäksi, ja kokoaa näytön siitä, milloin sait tiedon perusteesta ja milloin se lakkasi vaikuttamasta. Hän laatii pätemättömyysilmoituksen ja tarvittaessa palautusvaatimuksen ja neuvottelee vastapuolen kanssa ennen kuin asia viedään tuomioistuimeen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voinko ensin käyttää sopimusta ja vedota pätemättömyyteen myöhemmin?

Se on riskialtista. Jos toimit tietoisena perusteesta niin kuin pitäisit sopimusta voimassa, toiminta voidaan tulkita hyväksynnäksi. Jos haluat vedota pätemättömyyteen, ilmoita siitä ennen kuin jatkat suorituksia, tai tee vähintään selvä varauma.

Riittääkö, että sanon vastapuolelle suullisesti, etten hyväksy sopimusta?

Laki ei vaadi muotoa, joten suullinenkin ilmoitus on pätevä. Riidassa sinun voi kuitenkin olla vaikea näyttää sitä toteen. Kirjallinen viesti on siksi paljon turvallisempi.

Voiko vastapuoli tehdä sopimuksesta pätevän omalla hyväksynnällään?

Ei. Hyväksynnästä päättää vain se, jota pätemättömyysperuste suojaa. Vajaavaltaisen sopimuksessa vastapuoli voi kuitenkin vetäytyä sopimuksesta, kunnes se on hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty.