Minilex - Lakipuhelin

Pätemättömyysperusteena pakottaminen sopimukseen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Oikeudessamme oikeustoimen tai sopimuksen pätemättömyysperusteena tunnetaan myös jonkun pakottaminen oikeustoimen tekemiseen. Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei nimittäin sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä taikka pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta. Tämä tunnetaan myös niin sanottuna törkeänä pakkona. Jos käsillä on ollut mainittu törkeän pakon tilanne, ei edes edellytetä, että pakkoa olisi käyttänyt sopimuksen osapuoli, vaan kyseessä voi olla kuka tahansa, eikä oikeustoimi tai sopimus tällöin lähtökohtaisesti sido pakotettua.

On kuitenkin tärkeä huomata, että vaikka käsillä olisi törkeän pakon tilanne, oikeustoimi voi tulla sitovaksi, jos pakottamisen on tehnyt joku muu kuin oikeustoimen tai sopimuksen osapuoli, ja tämä osapuoli on ollut vilpittömässä mielessä, eli ei aidosti ole tiennyt tästä pakottamisesta ja pakottamisen kohteeksi joutunut osapuoli ei pakon lakattua ilman aiheetonta viivytystä tästä ilmoita toiselle osapuolelle. Edellytyksinä sopimuksen pätevyydelle törkeän pakon tilanteissa on siis toisen osapuolen vilpitön mieli ja pakottamisen kohteeksi joutuneen törkeään pakkoon vetoamattomuus kohtuullisessa ajassa. Muuten törkeällä pakolla aikaan saatu sopimus on aina pätemätön.

Oikeustoimi tai sopimus, jonka tekemiseen joku on toisen oikeudenvastaisesti pakottanut muulla tavoin, kuin väkivaltaisella pitelemisellä taikka henkeen tai terveyteen kohdistuvalla uhkauksella, on myös pätemätön, jos se johon tämä oikeustoimi tai sopimus on kohdistettu, on itse pakottanut toisen osapuolen oikeustoimeen tai sopimukseen, tai jos tämä osapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että joku on oikeustoimen tai sopimuksen tekijän sen tekemiseen pakottanut. Muulla tavoin, kuin väkivaltaisella pitelemisellä taikka henkeen tai terveyteen kohdistuvalla uhkauksella toteutettu pakko tunnetaan myös niin sanottuna lievänä pakkona.

Mikä voidaan katsoa lieväksi pakoksi?

Pakottamisen alarajan pätemättömyysperusteena määrittää siis se, mikä voidaan katsoa lieväksi pakoksi. Pätemättömyyden, sekä lievän että törkeän pakon, yleinen edellytys on se, että pakottaminen on tapahtunut oikeudenvastaisesti. Vastaavasti pakottamiseksi on katsottu lähtökohtaisesti tilanteet, joissa niin sanotusti oikeudettomia etuja on hankittu sinänsä sallituin keinoin. Lisäksi on mahdollista, että asiassa ei itsessään ole mitään oikeudenvastaista tai oikeudettomien etujen hankkimista, mutta käytettävää painostuskeinoa ei silti voida pitää hyväksyttävänä.

Lievä pakko voikin tulla kyseeseen, kun toista uhataan oikeudenvastaisella teolla. Tämän ei siis tarvitse kohdistua pakotettavaan osapuoleen itsessään, vaan mahdollista on, että pakotettavan omaisuutta uhataan oikeudenvastaisella teolla. Esimerkiksi toinen osapuoli voi uhata rikkovan toisen osapuolen omaisuutta, ellei hän suostu oikeustoimen tai sopimuksen tekemiseen. Toisaalta myös se voidaan katsoa pakottamiseksi, että toinen osapuoli uhkaa sinänsä sallitulla teolla saadakseen oikeudetonta etua. Tällöin toinen osapuoli voi esimerkiksi uhata paljastavansa jonkin asian toisesta henkilöstä saadakseen toisen osapuolen tekemään sopimuksen tai oikeustoimen, jolle ei olisi muuten mitään perustetta. Lisäksi pakottaminen pätemättömyysperusteena voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa ei sinänsä ole mitään oikeudenvastaista tai oikeudetonta etua, mutta käytetty painostuskeino ei varsinaisesti liity kyseessä olevaan asiaan, eikä sitä ole siten hyväksyttävää käyttää painostuskeinona.

Kuka voi vedota pakottamiseen pätemättömyysperusteena?

Pakottamista pätemättömyysperusteena ei oteta esimerkiksi tuomioistuimissa niin sanotusti viran puolesta huomioon. Osapuolen on siis itse vedottava pakottamiseen pätemättömyysperusteena ja vaatia siten oikeustoimen tai sopimuksen julistamista pätemättömäksi. Ainoastaan pakottamisen kohteeksi joutunut voi vedota pakottamiseen.

Voiko pakottamisen aiheuttama pätemättömyys korjaantua?

Pakottaminen kuuluu siihen pätemättömyysperusteiden joukkoon, jotka voivat myöhemmin korjaantua. Pakottamisen kohteeksi joutunut voi nimittäin myöhemmin esimerkiksi nimenomaisesti hyväksyä tehdyn oikeustoimen tai sopimuksen pakottamisesta huolimatta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa