Minilex - Lakipuhelin

Pätemättömän sopimuksen perusteella maksettiin rahaa: miten vaadin maksut takaisin?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos olet maksanut sopimuksen perusteella, joka ei sido sinua, voit yleensä vaatia rahat takaisin perusteettoman edun palautuksena. Palautus ei kuitenkaan ole automaattinen: ratkaisevaa on, saiko vastapuoli perusteetonta etua ja mitä olet itse saanut vastineeksi.
Saatava vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää pätemättömyydestä ja siitä, kuka rahat sai (vanhentumislain 4 § ja 7 §:n 1 mom 4 k). Esitä siksi yksilöity vaatimus heti, kun peruste on selvä.
 

Ensin pitää selvittää, onko sopimus pätemätön

Rahoja voi vaatia takaisin vasta, kun sopimus ei sido sinua. Tavallisia perusteita ovat pakko, petollinen viettely, kiskonta, ilmaisuerehdys, sopimus, joka on tehty nimissäsi ilman lupaasi, sekä alaikäisen tai muun vajaavaltaisen tekemä sopimus ilman edunvalvojan suostumusta. Pelkkä se, että sopimus on sinulle huono tai jälkikäteen kaduttaa, ei riitä.
Useimpiin perusteisiin pitää vedota itse. Jos jatkat maksamista tietoisena perusteesta, sopimus voi korjaantua eli tulla sitovaksi, jolloin maksettuja rahoja ei saa takaisin.
Pätemättömyys on eri asia kuin kaupan purku. Jos tavarassa tai palvelussa on virhe ja kauppa puretaan, rahojen palautukseen sovelletaan kauppalain tai kuluttajansuojalain purkusäännöksiä.
 

Mihin palautusvaatimus perustuu?

Oikeustoimilaissa ei ole yleistä säännöstä siitä, miten pätemättömän sopimuksen perusteella tehdyt suoritukset palautetaan. Palautusvelvollisuutta arvioidaan muun muassa perusteettoman edun palauttamista koskevien yleisten periaatteiden perusteella.
Lähtökohtana on, että sopimuksen pätemättömyys voi synnyttää velvollisuuden palauttaa saadut suoritukset tai korvata niiden arvo, jos palauttaminen ei ole mahdollista. Palautusvelvollisuus ei kuitenkaan seuraa automaattisesti siitä, ettei suorituksella ole ollut sopimusperustetta, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös olosuhteet ja suorituksella saavutettu etu.
Ratkaisussa KKO 2025:36 korkein oikeus katsoi, ettei kuluttajan ja sähkönsiirtoyhtiön välille ollut syntynyt sitovaa sähköverkkosopimusta. Kuluttaja ei kuitenkaan ollut oikeutettu saamaan takaisin sähkönsiirtomaksuja, jotka hän oli tietoisesti maksanut saadakseen sähkön toimituksen kesämökille jatkumaan. Maksuilla oli saavutettu niiden tarkoituksena ollut hyöty, joten sähkönsiirtoyhtiö ei ollut saanut tältä osin perusteetonta etua.
Sen sijaan yhtiön oli palautettava perintäkuluja vastaavat suoritukset, koska niiden perimiselle ei ollut oikeudellista perustetta. Ratkaisu oli äänestysratkaisu.
Vajaavaltaisen tekemästä sopimuksesta on oma säännös. Jos sopimus ei tule sitovaksi, kummankin on palautettava saamansa tai korvattava sen arvo. Vajaavaltainen korvaa kuitenkin enintään sen, mitä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai mikä on muuten tullut hänen hyödykseen (holhoustoimilain 28 §:n 1 mom).
Oikeustoimilain pätemättömyyssäännökset ovat olleet sisällöltään samat vuodesta 1929, ja vanhentumislakia on sovellettu 1.1.2004 alkaen. Vajaavaltaisen sopimukseen sovelletaan holhoustoimilakia sellaisena kuin se oli sopimusta tehtäessä.
 

Korkein oikeus: palautus edellyttää perusteetonta etua

Ratkaisussa KKO 2025:36 sähkönmyyjä oli puhelun perusteella siirtänyt puolison kesämökin verkkosopimuksen kuluttajan nimiin. Kuluttaja riitautti laskut, mutta maksoi ne, jotta sähköjä ei katkaistaisi. KKO katsoi, ettei verkkosopimusta ollut syntynyt.
Kuluttaja ei silti saanut noin 330 euron siirtomaksuja takaisin, koska hän oli maksanut ne tietoisesti saadakseen sähköä, eikä verkkoyhtiö siten saanut perusteetonta etua. Perintäkulut, noin 76 euroa, oli sen sijaan palautettava korkoineen. Ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen.
Mitä tästä seuraa sinulle: pelkkä sopimuksen pätemättömyys ei aina riitä palautukseen. Jos sait maksulla vastineen, jonka halusit ja jonka arvo vastaa maksua, palautusvaatimus voi jäädä menestymättä. Ratkaisusta ei voi päätellä, ettei tietoisesti maksettua koskaan saisi takaisin.
 

Mitä vastapuoli voi vähentää?

Palautus on yleensä kaksisuuntainen. Jos olet saanut tavaraa, palvelua tai rahaa, sinun on palautettava se tai korvattava sen arvo. Vastapuoli voi siksi vaatia, että sen oma palautussaatava kuitataan sinun saatavaasi vastaan. Vanhentunuttakin saatavaa saa käyttää kuittaukseen, jos saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen (vanhentumislain 15 §).
Vastapuoli voi myös väittää, että sopimus on pätevä, että hyväksyit sen jatkamalla maksamista tai että vaatimuksesi on vanhentunut. Varaudu näyttämään, milloin sait tiedon perusteesta ja milloin vetosit siihen.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Kuinka kauan rahoja voi vaatia?

  • Palautussaatava vanhentuu kolmessa vuodessa.
  • Aika alkaa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää sopimuksen pätemättömyydestä ja siitä, kuka edun sai. Pelkkä maksupäivä ei siis yleensä aloita aikaa.
  • Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta (vanhentumislain 7 §:n 2 mom).
  • Vanhentumisen voi katkaista vapaamuotoisella vaatimuksella, josta käy ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla (vanhentumislain 10 §). Katkaisu aloittaa uuden kolmen vuoden ajan (vanhentumislain 13 §). Myös kanne, asian vieminen kuluttajariitalautakuntaan tai ulosottohakemus katkaisee vanhentumisen (vanhentumislain 11 §).
  • Jos maksu perustui rikokseen, esimerkiksi petokseen, saatava ei vanhene niin kauan kuin rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai asia on vireillä tuomioistuimessa (vanhentumislain 7 §:n 3 mom).
     

Saako palautettavalle rahalle korkoa?

Viivästyskorkoa voi vaatia. Koska palautukselle ei ole sovittua eräpäivää, korkoa maksetaan siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut maksuvaatimuksen lähettämisestä, mutta ei ajalta ennen kuin vaatimus on saapunut vastapuolelle (korkolain 6 §). Viimeistään korkoa maksetaan siitä päivästä, jona haaste annettiin vastapuolelle tiedoksi (korkolain 9 §). Viivästyskorko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä (korkolain 4 §).

Esimerkki: Lähetät 2 000 euron palautusvaatimuksen 1.3. Jos vastapuoli ei maksa, viivästyskorkoa kertyy 31.3. alkaen. Vaadi korko jo ensimmäisessä kirjeessä.

Laissa ei ole yleistä säännöstä korosta ajalta ennen vaatimusta, kun palautus perustuu pätemättömyyteen. Siksi vaatimus kannattaa esittää heti, kun peruste on selvä.
 

Näin vaadit rahat takaisin

  1. Vetoa pätemättömyyteen ja vaadi palautusta. Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen vaatimus on näyttöä ja katkaisee vanhentumisen.
  2. Yksilöi vaatimuksessa sopimus, pätemättömyyden peruste, maksut päivämäärineen, vaadittu summa, tilinumero ja maksun määräpäivä. Vaadi myös viivästyskorkoa.
  3. Kerro, mitä palautat itse tai mitä olet valmis hyvittämään vastapuolelle.
  4. Liitä mukaan maksutositteet, sopimus tai tilausvahvistus ja viestit. Lähetä vaatimus niin, että voit näyttää sen lähettämisen, esimerkiksi sähköpostilla tai kirjattuna kirjeenä.
  5. Jos vastapuoli on lähettänyt laskuja tai perintää, kiistä ne perusteineen. Perintää ei saa jatkaa, jos kiistät maksuvelvollisuutesi ja esität kiistämiselle perusteen, jolla voi olla vaikutusta maksuvelvollisuuteen (perintälain 4 b §).
  6. Jos vastapuoli ei maksa ja se on elinkeinonharjoittaja, voit kuluttajana viedä asian kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunnan ratkaisu on suositus eikä sido. Muuten asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.
     

Esimerkkejä

Esimerkki: Iäkäs asiakas maksoi kotimyyjälle 4 000 euroa sopimuksesta, jonka myyjä sai aikaan valehtelemalla. Kun harhautus selviää, asiakas vetoaa petolliseen viettelyyn ja vaatii rahat takaisin. Hänellä on kolme vuotta aikaa siitä, kun hän sai tietää harhautuksesta ja siitä, kuka rahat sai.

Esimerkki: 16-vuotias maksoi ilman huoltajien lupaa 800 euroa pelikonsolista, jonka hän rikkoi. Hän ei maksanut sitä omilla työansioillaan, joten kauppa ei sido häntä ilman huoltajan hyväksyntää.

Hän palauttaa rikkoutuneen konsolin ja saa rahansa takaisin. Konsolin arvon alenemista hän korvaa enintään siltä osin kuin konsoli on tullut hänen hyödykseen (holhoustoimilain 25, 26 ja 28 §).

Esimerkki: Maksoit pätemättömän sopimuksen perusteella 3 000 euroa ja sait laitteen, jonka olet jo käyttänyt loppuun. Vastapuoli voi vaatia, että laitteen arvo vähennetään palautettavasta summasta.

 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristin apu kannattaa, kun summa on suuri, kun vastapuoli kiistää pätemättömyyden tai vaatii kuittausta tai kun vanhentuminen lähestyy. Juristi arvioi pätemättömyyden perusteen ja sen, saiko vastapuoli perusteetonta etua.
Hän laskee palautettavan määrän korkoineen ja vähennyksineen ja laatii vanhentumisen katkaisevan vaatimuskirjeen. Tarvittaessa hän nostaa kanteen tai esittää korvausvaatimuksen rikosasian yhteydessä ja arvioi sitä ennen kuluriskin ja oikeusturvavakuutuksen kattavuuden.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voinko vaatia rahat takaisin, vaikka olen itsekin hyötynyt sopimuksesta?
Voit, mutta palautus ei yleensä ole täysimääräinen. Vastapuoli voi vaatia, että sinun saamasi hyödyn arvo vähennetään tai kuitataan.
Voiko vastapuoli vedota siihen, että maksoin vapaaehtoisesti?
Se voi yrittää vedota. Vapaaehtoinen maksu ei aina estä palautusta, mutta jos maksoit tietoisena perusteesta ja sait vastineen, jonka halusit, palautus voi jäädä saamatta (KKO 2025:36). Jos maksoit tietoisena perusteesta ilman varaumaa, vastapuoli voi myös väittää, että hyväksyit sopimuksen.
Mistä vanhentumisaika alkaa?
Siitä, kun tiesit tai sinun olisi pitänyt tietää pätemättömyydestä ja siitä, kuka maksun sai. Vanhentuminen on kuitenkin katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta.
Saako perintäkulut takaisin?
Jos olet maksanut perintäkuluja saatavasta, jolle ei ole ollut oikeudellista perustetta ja jonka olet asianmukaisesti kiistänyt, voit tilanteen mukaan vaatia maksamiasi perintäkuluja takaisin korkoineen. Ratkaisussa KKO 2025:36 korkein oikeus velvoitti sähkönsiirtoyhtiön palauttamaan perintäkulut, koska niiden perusteena ollutta velkasuhdetta ei ollut syntynyt. Viivästyskorkoa määrättiin kuitenkin maksettavaksi vasta haasteen tiedoksiannosta lukien.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa