» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Myyjällä voi olla oikeus vahingonkorvaukseen, jos ostaja viivästyy kauppahinnan maksamisessa tai laiminlyö velvollisuutensa myötävaikuttaa kaupan toteuttamiseen.
Kauppalain mukaan myyjällä on oikeus saada korvausta maksuviivästyksen aiheuttamasta vahingosta. Ostaja voi vapautua korvausvastuusta, jos hän osoittaa, että viivästys johtui lain säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytymisestä tai muusta vastaavasta esteestä, jota hän ei voinut kohtuudella ottaa huomioon eikä välttää tai voittaa (kauppalain 57 §:n 1 momentti).
Myyjä voi vaatia vahingonkorvausta myös silloin, kun ostaja ei myötävaikuta kauppaan tai jättää tavaran noutamatta tai vastaanottamatta. Tällöin korvausvastuu määräytyy kauppalain 57 §:n 2 momentin ja 27 §:n mukaisesti.
Korvattavia vahinkoja voivat olla esimerkiksi ylimääräiset säilytys- ja kuljetuskulut, tavaran uudelleenmyynnistä aiheutunut hinnanero sekä saamatta jäänyt voitto. Korvauksen edellytykset riippuvat kuitenkin vahingon laadusta ja sopimusrikkomuksen perusteesta. Jos vahinko johtuu ostajan myötävaikutusvelvollisuuden tai noutovelvollisuuden laiminlyönnistä, välillisen vahingon korvaaminen edellyttää lähtökohtaisesti huolimattomuutta ostajan puolella. Välillistä vahinkoa voi olla esimerkiksi tuotannon keskeytymisestä aiheutunut menetys (kauppalain 57 §:n 2 momentti ja 27 §:n 3 ja 4 momentti). Myyjän on lisäksi pyrittävä rajoittamaan vahinkoaan kohtuullisin toimin. Hän ei voi vaatia korvausta sellaisesta vahingosta, jonka hän olisi voinut kohtuudella välttää (kauppalain 67 ja 70 §).
Lisäksi myyjällä on oikeus saada vahingonkorvausta esimerkiksi kaupan purkamisen tai peruutuksen vuoksi aiheutuvista erityisistä kustannuksista. Vahingonkorvaus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun ostaja peruuttaa tilauksen sellaisesta tavarasta, joka on erityisesti valmistettava häntä varten.
Kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja, vahingonkorvaukseen sovelletaan kuluttajansuojalain erityissäännöksiä. Myyjällä voi olla oikeus korvaukseen, jos kuluttaja viivästyy maksussa ja kauppa puretaan tai jos kuluttaja peruuttaa tilauksen ennen tavaran luovutusta. Korvaus voi kattaa esimerkiksi sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä aiheutuneita erityisiä kustannuksia, jotka jäävät hyödyttömiksi (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 §).
Korvaus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun kuluttaja peruuttaa tilauksen tavarasta, joka on valmistettu erityisesti häntä varten ja jonka myyminen toiselle ostajalle on vaikeaa.
Myyjä voi saada myös kohtuullisen korvauksen muusta vahingosta. Korvauksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa tavaran hinta, sopimuksen purkamisen tai tilauksen peruuttamisen ajankohta sekä se, kuinka pitkälle myyjä on ehtinyt sopimuksen täyttämisessä.
Myyjällä ei kuitenkaan ole oikeutta vahingonkorvaukseen, jos maksuviivästys tai tilauksen peruuttaminen johtuu laissa tarkoitetusta esteestä, jota kuluttaja ei ole voinut kohtuudella välttää tai voittaa. Korvausta ei myöskään voida vaatia vahingosta, joka johtuu myyjästä tai myyjän vastuulla olevasta seikasta.
Milloin kumpaa lakia sovelletaan
Kauppalakia sovelletaan yksityisten väliseen ja yritysten väliseen kauppaan sekä silloin, kun kuluttaja myy yritykselle.
Kun yritys myy kuluttajalle, myyjän korvauksesta säädetään kuluttajansuojalain 5 luvussa.
Jos ostaja rikkoo sopimusta, myyjä voi kauppalain mukaisten edellytysten täyttyessä joko pitää kaupan voimassa ja vaatia kauppahinnan maksamista tai purkaa kaupan. Myyjällä voi kummassakin tapauksessa olla oikeus myös vahingonkorvaukseen. Myyjä voi lisäksi pidättyä tavaran luovuttamisesta, kunnes kauppahinta on maksettu, ellei ostajalle ole myönnetty maksuaikaa. Maksun viivästyessä myyjä voi vaatia myös viivästyskorkoa (kauppalain 10, 51 ja 71 §).
Kun ostaja ei maksa
Jos ostaja ei maksa kauppahintaa sovitussa ajassa, myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus saada korvausta maksuviivästyksen aiheuttamasta vahingosta.
Ostaja voi vapautua vahingonkorvausvastuusta vain, jos hän osoittaa, että viivästys johtui lain säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytymisestä tai muusta vastaavasta esteestä, jota hän ei voinut kohtuudella ottaa huomioon kaupantekohetkellä eikä välttää tai voittaa (kauppalain 57 §:n 1 momentti). Korvausvastuusta vapautumisen edellytykset ovat tiukat. Esimerkiksi ostajan oma rahapula tai pankkilainan saamisen viivästyminen ei yleensä vapauta ostajaa vastuusta. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, voitko vaatia ostajalta vahingonkorvausta.
Myyjällä on lisäksi oikeus vaatia maksamattomalle kauppahinnalle viivästyskorkoa. Korkolain mukaan viivästyskorko on yleensä seitsemän prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi. Kaupallisissa sopimuksissa, kuten yritysten välisessä kaupassa, viivästyskorko on kahdeksan prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi (korkolain 4 ja 4 a §). Jos viitekorko on esimerkiksi 2,5 prosenttia, yksityishenkilöiden välisessä kaupassa viivästyskorko on 9,5 prosenttia vuodessa. Tällöin 10 000 euron kauppahinnan maksaminen kaksi kuukautta myöhässä aiheuttaa noin 160 euroa viivästyskorkoa.
Jos maksulle ei ole sovittu sitovaa eräpäivää, viivästyskorkoa on yleensä maksettava 30 päivän kuluttua laskun tai maksuvaatimuksen lähettämisestä korkolain 6 §:ssä säädetyin edellytyksin. Jos et ole varma, mistä alkaen viivästyskorkoa voi vaatia, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Kun ostaja ei myötävaikuta tai nouda tavaraa
Ostajan on myötävaikutettava kauppaan sillä tavalla kuin häneltä voi kohtuudella edellyttää, esimerkiksi toimitettava tilauksen mitat tai piirustukset, ja noudettava tavara (kauppalain 50 §).
Jos ostaja laiminlyö nämä velvollisuutensa, myyjällä voi olla oikeus vahingonkorvaukseen. Ostaja voi vapautua korvausvastuusta, jos hän osoittaa, että laiminlyönti johtui hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolisesta esteestä, jota hän ei voinut kohtuudella ottaa huomioon eikä välttää tai voittaa (kauppalain 57 § ja 27 §).
Tavaran noutamatta jättämisestä voi aiheutua myyjälle esimerkiksi ylimääräisiä varastointi- ja käsittelykuluja. Kaupan purkaminen noutamatta jättämisen perusteella edellyttää kuitenkin lisäksi, että tavaran pois saamisella on myyjälle erityistä merkitystä ja ostaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tämä. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun varastotila tarvitaan kiireellisesti muuhun käyttöön (kauppalain 55 §).
Jos tavara jää ostajan viivästyksen vuoksi myyjän hallintaan, myyjän on huolehdittava siitä kohtuullisesti ostajan lukuun. Myyjällä on oikeus saada korvaus tarpeellisista säilytys- ja muista huolenpitokuluista. Hän voi myös pidättää tavaran, kunnes nämä kulut on korvattu. Jos ostaja viivyttelee tavaran vastaanottamisessa kohtuuttoman pitkään, myyjällä voi olla oikeus myydä tavara edelleen. Myynti on tehtävä huolellisesti, ja ostajalle on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava siitä etukäteen. Myyntituotosta voidaan vähentää lain mukaan korvattavat saatavat, ja mahdollinen ylijäämä kuuluu ostajalle (kauppalain 72 ja 75–78 §).
Jos ostaja ei pysty täyttämään sopimusta ajoissa, hänen on ilmoitettava esteestä ja sen vaikutuksista myyjälle. Jos ilmoitus viivästyy, myyjällä voi olla oikeus korvaukseen vahingosta, joka olisi voitu välttää ajoissa tehdyllä ilmoituksella. Tämä koskee myös tilanteita, joissa itse este vapauttaa ostajan muusta vahingonkorvausvastuusta (kauppalain 58 §).
Kun ostaja peruu erikseen valmistettavan tilauksen
Jos ostaja peruu tilauksen tavarasta, joka on valmistettava tai hankittava erityisesti häntä varten, myyjä ei yleensä saa jatkaa valmistusta ja vaatia koko kauppahintaa. Poikkeuksena on tilanne, jossa valmistuksen keskeyttäminen aiheuttaisi myyjälle olennaista haittaa tai vaaran siitä, että vahinko jää korvaamatta. Muuten myyjä keskeyttää työn ja vaatii vahingonkorvausta (kauppalain 52 §:n 2 momentti ja 13 luku). Jos haluat juristin laativan korvausvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Mitä vahingonkorvaus sisältää
Lähtökohta on, että myyjä asetetaan samaan taloudelliseen asemaan kuin jos kauppa olisi täytetty (kauppalain 67 §:n 1 momentti).
Tyypillisiä korvattavia eriä ovat:
- jo tehty työ ja hankitut materiaalit, jotka jäävät hyödyttömiksi sopimusrikkomuksen takia
- säilytys-, kuljetus- ja uudelleenmyyntikulut
- hinnanero, kun kauppa on purettu ja tavara myydään alkuperäistä kauppahintaa halvemmalla. Jos myyjä myy tavaran uudelleen huolellisesti ja kohtuullisessa ajassa kaupan purkamisen jälkeen, korvattava hinnanero lasketaan lähtökohtaisesti alkuperäisen kauppahinnan ja uudelleenmyyntihinnan perusteella (kauppalain 68 §). Jos tällaista uudelleenmyyntiä ei tehdä ja tavaralla on käypä hinta, hinnanero voidaan laskea alkuperäisen kauppahinnan ja purkuhetken käyvän hinnan perusteella (kauppalain 69 §).
- saamatta jäänyt voitto eli menetetty kate.
Myyjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vahingon rajoittamiseksi. Jos se laiminlyö tämän, se kärsii vastaavan osan vahingosta itse. Korvausta voidaan myös sovitella, jos se on kohtuuton (kauppalain 70 §).
Jos ostaja on myötävaikuttanut kauppaan liian myöhään, myyjän on ilmoitettava purusta tai korvausvaatimuksesta kohtuullisessa ajassa siitä, kun se sai tietää myötävaikutusvelvollisuuden täyttämisestä. Jos myyjä purkaa kaupan, sen ei tarvitse erikseen ilmoittaa korvausvaatimuksesta (kauppalain 59 §:n 2 momentti).
Kolme esimerkkiä
Esimerkki 1: Yritys tilaa toiselta yritykseltä erikoisvalmisteisen koneen 40 000 eurolla ja peruu tilauksen, kun valmistus on puolivälissä. Myyjä lopettaa työn. Se voi vaatia korvausta jo tehdystä työstä ja hankituista osista, joille ei ole muuta käyttöä, sekä saamatta jääneestä voitosta (kauppalain 52 §:n 2 momentti ja 67 §). Hyödyllisten osien arvo vähennetään.
Esimerkki 2: Yksityinen myy veneen 12 000 eurolla. Ostaja ei maksa eikä nouda venettä. Myyjä asettaa kahden viikon lisäajan, ja kun maksua ei tule, hän ilmoittaa purkavansa kaupan. Myyjä myy veneen kuukauden kuluttua 11 000 eurolla. Hän voi vaatia ostajalta 1 000 euron hinnaneron, myynti-ilmoituksen kulut ja kohtuulliset säilytyskulut purkuun asti (kauppalain 54, 57, 67, 68 ja 75 §).
Esimerkki 3: Puusepänliike odottaa yritysasiakkaalta tiskin mittapiirustuksia sovittuun päivään mennessä. Piirustukset tulevat kolme viikkoa myöhässä, ja liike joutuu varastoimaan valmiiksi hankitut materiaalit. Varastointikulut ovat välitöntä vahinkoa. Jos viivästys estää puusepänliikettä ottamasta vastaan muita töitä, myös menetetty kate voi tulla korvattavaksi. Tällainen menetys voi kuitenkin olla välillistä vahinkoa, jonka korvaaminen edellyttää lähtökohtaisesti huolimattomuutta ostajan puolella (kauppalain 57 §:n 2 momentti, 27 ja 67 §). Liikkeen on ilmoitettava korvausvaatimuksesta kohtuullisessa ajassa piirustusten saapumisesta.
Määräajat
Myyjän kauppahintasaatava vanhenee kolmessa vuodessa eräpäivästä tai, jos eräpäivää ei ole sovittu, siitä kun myyjä luovutti tavaran (velan vanhentumisesta annetun lain 4–6 §). Myyjän vahingonkorvaus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun myyjä havaitsi ostajan sopimusrikkomuksen tai sen olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (7 §). Sen katkaisee vaatimus, josta käyvät ilmi saatavan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, tai kanne (velan vanhentumisesta annetun lain 10 ja 11 §). Jos haluat juristin laativan vanhentumisen katkaisevan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Milloin juristista on hyötyä
Juristista on hyötyä, kun vahinko on suuri, kun ostaja kiistää rikkomuksen tai vetoaa esteeseen tai kun riidellään erikseen valmistetun tilauksen peruutuksesta. Juristi tarkistaa ensin, onko myyjä toiminut oikein: asettanut lisäajan, ilmoittanut purusta ajoissa ja rajoittanut vahinkoa. Sen jälkeen hän erittelee korvausvaatimuksen, laskee hinnaneron ja koron, arvioi sopimusehtojen vaikutuksen ja lähettää vaatimuskirjeen, joka katkaisee vanhentumisen. Tarvittaessa juristi neuvottelee sovinnon tai hoitaa perinnän ja kanteen käräjäoikeudessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko myyjä vaatia sekä kauppahintaa että vahingonkorvausta?
Kyllä. Jos myyjä pitää kaupan voimassa, hän voi vaatia maksamatonta kauppahintaa, viivästyskorkoa ja korvausta muusta sopimusrikkomuksen aiheuttamasta vahingosta, kuten ylimääräisistä säilytyskuluista.
Jos myyjä purkaa kaupan, hän ei voi enää vaatia kauppahinnan maksamista. Sen sijaan hän voi vaatia vahingonkorvausta esimerkiksi alkuperäisen kauppahinnan ja uudelleenmyyntihinnan erotuksesta (kauppalain 51 ja 67–69 §).
Onko myyjän pakko myydä tavara eteenpäin?
Ei aina. Myyjän on kuitenkin pyrittävä rajoittamaan vahinkoaan kohtuullisin toimin. Kaupan purkamisen jälkeen tavaran myyminen uudelleen voi olla tarkoituksenmukainen tapa vähentää vahinkoa (kauppalain 70 §).
Jos tavara on vaarassa pilaantua tai sen säilyttäminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, myyjällä voi olla velvollisuus myydä se lain edellytysten mukaisesti (kauppalain 76 §).
Ostaja kertoo, ettei hänellä ole rahaa. Vapautuuko hän korvauksesta?
Ei yleensä. Kauppalain mukaisessa kaupassa ostajan oma rahapula ei tavallisesti ole sellainen este, joka vapauttaisi hänet maksuviivästyksen aiheuttamasta vahingonkorvausvastuusta.
Kuluttajankaupassa tilanne voi olla toinen. Myyjän vaatimaa korvausta voidaan sovitella, jos kuluttajan maksuvaikeudet johtuvat esimerkiksi sairaudesta, työttömyydestä tai muusta erityisestä syystä pääasiassa ilman kuluttajan omaa syytä (kuluttajansuojalain 5 luvun 30 §:n 3 momentti).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
