Minilex - Lakipuhelin

Konkurssimenettely pääpiirteittäin

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Yritys, tai muu velallinen, joka ei pysty enää vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely. Konkurssin vaihtoehtona on mahdollisuus yrityksen saneerausmenettelyyn, jos yritystoiminta on mahdollista terveyttää jatkamiskelpoiseksi.

 

Velallinen tai velkoja voi hakea käräjäoikeudelta velallisen konkurssiin asettamista. Konkurssilaissa on tarkemmat säännökset siitä, mitä konkurssihakemuksen tulee sisältää missäkin tilanteessa.

 

Käräjäoikeuden tehdessä päätöksen konkurssiin asettamisesta se myös määrää pesänhoitajan selvittämään konkurssipesän varat ja hoitamaan sen hallintoa pesän velkojien kanssa. Velallinen siis menettää määräysvaltansa konkurssipesän omaisuuteen.

 

Konkurssi alkaa siis silloin, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin. Konkurssista julkaistaan kuulutus Virallisessa lehdessä ja siitä tehdään merkintä oikeusministeriön konkurssirekisteriin, kaupparekisteriin ja luottotietorekistereihin. Tuomioistuimen määräämällä pesänhoitajalla tulee olla tehtävän vaatima kyky, taito ja kokemus sekä yleinen sopivuus tehtävään. Käytännössä pesänhoitajan tehtäviä hoitavat asianajajat tai muut lakimiehet.

 

Täysimittaisessa konkurssimenettelyssä pesänhoitaja selvittää velkojien saatavat, realisoi pesän omaisuuden ja jakaa pesän varat tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti. Menettely päättyy pesänhoitajan laatimaan ja velkojien hyväksymään lopputilitykseen tai sovintoon, jos neljä viidesosaa kaikista pesän velkojista kannattaa sovintoa. Täysimittainen konkurssimenettely kestää yleensä noin 2-5 vuotta, mutta mitään tarkkaa kestoa ei konkurssille ole määritelty. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeusriidat, oikeudenkäynnit ja muut epäselvyydet voivat pitkittää konkurssimenettelyä huomattavasti.

 

Jos konkurssipesän varat eivät riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia tai jos velkojien jako-osuudet jäävät hyvin pieniksi, tuomioistuin voi tehdä päätöksen konkurssin raukeamisesta. Tällöin pesän mahdollisesti jäljellä olevat varat siirtyvät ulosottomiehelle, joka jakaa ne velkojille. Konkurssin raukeamisen vaihtoehtona tuomioistuin voi myös konkurssiasiamiehen esityksestä päättää konkurssin jatkumisesta julkisselvityksenä. Tämä on mahdollista myös silloin, jos velallisen konkurssia edeltävään toimintaan tai konkurssipesän toimintaan liittyy erityisiä selvitystarpeita tai kun menettelylle on jokin muu erityinen syy. Julkisselvitykseen siirryttäessä konkurssimenettely siirtyy konkurssiasiamiehen vastuulle, ja konkurssia jatketaan valtion varoilla.

 

Lisätietoja konkurssimenettelystä tai julkisselvityksestä antavat esimerkiksi lakimiehet.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa