- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Siviiliprosessissa käsiteltävä riita-asia voi olla joko dispositiivinen tai indispositiivinen. Dispositiivisella riita-asialla tarkoitetaan siviilioikeudellista asiaa, jossa asianosaisten sovinto on sallittu. Indispositiiviset riita-asiat ovat puolestaan sellaisia, joissa asianosaisten sovinto ei ole sallittu. Vaikka asian dispositiivisuus tai indispositiivisuus määräytyy pääsääntöisesti aineellisen oikeuden pohjalta, on prosessuaalinen dispositiivisuus miellettävä osittain eri asiaksi kuin oikeudenkäynnin ulkopuolinen dispositiivisuus. Prosessuaalisessa dispositiivisuudessa on kyse nimenomaan mahdollisuudesta sovinnon tekoon riidan jo edettyä tuomioistuimeen.
Dispositiivinen riita-asia
Suurin osa riita-asioista on dispositiivisia eli sellaisia, joissa osapuolet voivat sopimusvapautensa puitteissa tehdä sovinnon, jonka sisällöstä he saavat päättää. Tämä johtuu siitä, että siviilioikeudessa vallitsee yleisesti sopimusvapaus.
Oikeudenkäynnissä asianosaisten sopimusvapauden laajuus on vähintään yhtä suuri kuin oikeudenkäynnin ulkopuolellakin, joten asianosaiset saavat sopia asiasta myös oikeudenkäynnin alettua, jos he olisivat saaneet sopia siitä jo ennen oikeudenkäynnin alkamistakin. Sopimusvapaus on tietyissä asioissa kuitenkin oikeudenkäynnissä tavallista laajempi eli oikeudenkäynnin alettua voi olla mahdollista sopia sellaisestakin asiasta, josta asianosaiset eivät ilman tuomioistuimen myötävaikutusta voisi keskenään sopia.
Dispositiivisessa asiassa tuomioistuimen on lain mukaan pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia, ja tuomioistuin voi myös tehdä asianosaisille oman ehdotuksensa asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. Dispositiivisessa riita-asiassa asianosaisten tekemä sovinto sitoo tuomioistuinta, ja tuomioistuimen on asianosaisten pyynnöstä kirjallisesti vahvistettava heidän tekemänsä sovinto. Tuomioistuin ei kuitenkaan saa vahvistaa sellaista asianosaisten sovintoa, joka on lain vastainen, selvästi kohtuuton tai sivullisen oikeutta loukkaava.
Dispositiivisissa riita-asioissa asianosaiset voivat tietyssä määrin vapaasti sopia paitsi asian lopputuloksesta, myös osasta menettelyä. Määräämisperiaatteen mukaisesti on asianosaisen tehtävä ratkaista, haluaako hän oikeussuojaa ja missä määrin hän sitä haluaa. Asianosaisilla on tällöin valta ja velvollisuus päättää siitä, mihin oikeudellisiin perusteisiin ja todisteisiin he vaatimustensa tueksi vetoavat. Tuomioistuin on tällöin sidottu asianosaisten ratkaisuihin, joten tuomioistuin ei voi tuomita enempää eikä muuta kuin siltä on vaadittu. Tuomioistuin ei myöskään saa perustaa ratkaisuaan oikeustosiseikkaan, johon asianosainen ei ole oikeudenkäynnin aikana vedonnut. Jos asianosainen dispositiivisessa asiassa myöntää kanteen oikeaksi tai tunnustaa toisiseikan, on tuomioistuin tähän sidottu eli se ei omasta aloitteestaan tutki myöntämisen tai tunnustamisen totuudenmukaisuutta.
Vaikka edellä kuvattu asianosaistoimintoisuus on dispositiivisen riita-asian käsittelylle leimallista, ei tuomioistuimen rooli ole tällöinkään täysin passiivinen. Tuomioistuimen tulee huolehtia asian asianmukaisesta käsittelystä ja sen on toiminnallaan täydennettävä asianosaisten toimintaa.
Indispositiivinen riita-asia
Asiaa, jossa sovinto ei ole sallittu, kutsutaan indispositiiviseksi tai virallisvalvontaiseksi riita-asiaksi. Tällainen asia vaatii viranomaisen myötävaikutusta, vaikka asia olisikin sinänsä riidaton. Indispositiivisissa asioissa asianosaisten sopimusvapautta on siis haluttu syystä tai toisesta rajoittaa, joten asianosaiset eivät voi keskenään sopia oikeudenkäynnin kohteena olevasta kysymyksestä.
Indispositiivisissa riita-asioissa on kyse asioista, jotka koskettavat myös kolmannen osapuolen etua tai yleistä etua. Asianosaisten ei tällöin voida antaa sopia asiasta oikeudenkäynnissä eikä sen ulkopuolellakaan, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin itseensä. Indispositiivisia riita-asioita ovat esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat, isyysasiat ja holhousasiat.
Indispositiivisissa riita-asioissa tyypillistä on tuomioistuimen aktiivinen rooli eli tuomioistuinkin voi mm. omasta aloitteestaan hankkia todisteita, mikä ei dispositiivisessa asiassa ole mahdollista. Indispositiivisissa asioissa on tärkeää, että tuomio perustetaan tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään sille, että toinen osapuoli tunnustaa jonkin tosiseikan. Koska indispositiivisissa asioissa on tärkeää saavuttaa tosiseikkoja vastaava lopputulos, eivät asianosaiset voi vapaasti päättää siitä, mitä todisteita asiassa esitetään tai siitä, mille tosiseikoille tuomio perustetaan. Asianosaisten näkemykset eivät siis indispositiivisessa asiassa sido tuomioistuinta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa