Yrityksen sopimuksen purku 6.6.14 oli kumottu tuomiolla 22.12.15. Kyseessä oli tilapäinen sopimus, jonka voimassaolo päättyy tapahtumaan, jonka päivämäärää ei ollut tiedossa sopimushetkenä. Tuomiosta oli haettu valituslupaa (oli muitakin seikkoja), joka ei ollut myönnetty ja tuomio tuli lainvoimaiseksi 19.4.17. Kuitenkin 5.2.16 yllättäen tapahtui se, mihin sopimuksen voimassaoloaika olisi päättynyt. Asiasta oli ilmoitettu asianosaisille, mutta sopimuksen tarkoittamia palveluja jatkui turvaamistoimipäätöksellä, joka päättyi 19.4.17. Näin ollen käsityksemme lainvoimainen tuomio 22.12.15, joka kumoaa purkua 6.6.14 ja tilapäisen sopimuksen päättyminen ennen kuin tuomio tulisi lainvoimaiseksi, on ristiriidassa. Miksi nyt vastapuolen pyynnöstä kihlakunnanvouti pakotti palveluihin sakon uhalla?