Kanteen muutoskielto tarkoittaa riita-asioissa sitä, ettei kantaja saa esittää oikeudelle haasteesta poikkeavaa kannetta, ellei se perustu oikeudenkäynnin aikana hänen tietoonsa tulleeseen asiaan. Tapaus X: kanteeseen jälkeenpäin lisätty muitakin asioita ”teema”-otsikolla, joita eivät ole mitenkään kohdistettu haasteen pääasiaan. Esimerkki: pääasia on palvelusopimuksen purku, selityksessä kantaja lisää Sade- ja hulevesien riita-asian (hallinnollinen päätös?), petossyyte (poliisiasia?) ja riidanalainen perintä, joka koskee vahinkolaskua ihan muista asioista. Toimiiko oikeus oikein sallimalla kantajalle jälkeenpäin lausumakierroksen aikana lisätä useita muita vaatimuksia, joista jokainen erikseen on itsenäinen kanne.
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
näiden tietojen perusteella oikeuden ei pitäisi sallia tuollaisia lisävaatimuksia. Jos vahingonkorvausvaade ei perustu palvelusopimussuhteeseen, sitä ei voi sisällyttää kanteeseen. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 3 kohdan mukaan kantaja saa tehdä uuden vaatimuksen, joka johtuu olennaisesti samasta perusteesta kuin alkuperäinen vaatimus. Tässä tapauksessa tämä edellytys ei täyty.
Kantaja ei voi vaatia vastaajalle rangaistusta rikoksesta, jos vastaaja on alun perin haastettu sopimusta koskevaan riita-asiaan. On kyllä mahdollista, että rikosasian yhteydessä esitetään rikoksesta johtuva yksityisoikeudellinen vaatimus, esimerkiksi vahingonkorvausvaatimus. On myös mahdollista, että rangaistusta vaatii rikoksen uhri eikä syyttäjä. Mutta on mahdoton ajatus, että vastaaja vastaa riita-asiaan ja saa yllättäen kesken prosessin kuulla, että hänelle vaaditaankin myös rangaistusta petoksesta. Näin on erityisesti, jos vastaaja ei ole ollut poliisin kuultavana.
Jos ymmärsin oikein, hulevesiasiassa on kyse maankäyttö- ja rakennuslain 103j, 103k tai 103n §:n mukaisesta asiasta: Erimielisyys siis koskee hulevesimaksua tahi kunnan määräystä hulevesien hallinnasta tai haitan poistamisesta. Tässä tapauksessa vaatimusta ei todellakaan voi sisällyttää kanteeseen, koska maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n mukaan tällaisista päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen; käräjäoikeus ei ole lainkaan toimivaltainen. Mikäli ymmärsin tämän seikan väärin, voitte soittaa lakipuhelimeen ja luonnehtia asiaa tarkemmin.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.