kysymys: Omistan mieheni kanssa puoliksi sijoitusasunnon ja sitten meillä on pörssiosakkeita jotka ovat mieheni nimissä. Onko näitä mahdollisuus siirtää minun omistukseeni? Meillä on kaksi perillistä ja miehelläni on lapsi joka ei ole syntynyt avioliitossa. Tämä on ennen meidän liittoa. Minkä verran tämä avioton lapsi perii ja minun omistuksessa olevasta hän ei tulee saamaan vai?
Kiitos neuvoista!

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Mainittu irtain omaisuus (asunto-osake on myös irtainta omaisuutta) on mahdollista siirtää omistukseesi, niin vastikkeellisesti kuin vastikkeettomastikin. Jos luovutus tehdään lahjana, on kuitenkin erotettava kysymys lahjan sitovuudesta luovuttajaan nähden kysymyksestä siitä, milloin tällainen irtaimen omaisuuden lahja sitoo lahjan antajan velkojia. Irtaimen omaisuuden lahjoitus sitoo lahjan antajan ja vastaanottajan välisessä suhteessa antajaa vapaamuotoisenakin, jos lahja on täytetty. Lahja tulee täyttää luovuttamalla lahjoitettu omaisuus lahjansaajan hallintaan (LahjanlupausL 1 §).

Toisinaan lahjan täyttämistä edeltää lahjoitustahdonilmaisu eli lahjanlupaus. Jos lahjanlupaus tehdään velkakirjassa tai muussa asiakirjassa, joka annetaan lahjan saajalle, lahjanlupaus sitoo antajaansa. Jos lahjoitus on tarkoitettu tulemaan yleisön tietoon, lahjanlupaus sitoo suullisenakin (LahjanlupausL 1.1 §).

Pelkkä lahjanlupaus ei kuitenkaan riitä sitovuuden saavuttamiseksi antajan velkojiin nähden, vaan edellytetään lahjan täyttämistä. Jos lahjaa ei ole täytetty, voidaan lahjoitettu omaisuus katsoa antajan omaisuudeksi tämän konkurssissa tai ulosotossa. Irtaimen omaisuuden osalta lahjan täyttäminen edellyttää hallinnan siirtoa lahjan saajalle eli näkyvän muutoksen aikaansaamista hallintasuhteissa, mikä esimerkiksi osakekirjan tai juoksevan velkakirjan osalta merkitsee, että lahjaa pidetään pidetään täytettynä vasta silloin, kun lahjan saaja on saanut asiakirjan fyysisesti hallintaansa (LahjanlupausL 3.1 §). Mikäli kyseessä eivät ole fyysiset asiakirjat, vaan arvo-osuudet, lahjoitusta pidetään täytettynä, kun lahjoitettu arvo-osuus on kirjattu vastaanottajan arvo-osuustilille (LahjanlupausL 3.2 §). On kuitenkin huomattava, että silloin kun kyseessä on perheen sisäinen lahjoitus, on lahjoituksesta lahjan täyttämisen lisäksi ilmoitettava maistraatille siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain (57/2005) 7-9 §:ssä säädetään. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia tavanmukaisia lahjoja, jotka eivät ole epäsuhteessa antajan taloudelliseen asemaan, esim. tavanomaiset syntymäpäivä- ja joululahjat. Lahjoitus saavuttaa sitovuuden lahjan antajaan nähden jo ilman ilmoitustakin, mutta lahjan saaja voi saada suojaa lahjanantajan konkurssi- ja ulosmittausvelkojan takaisinsaantivaatimuksia vastaan ainoastaan silloin, kun lahjailmoitus on säädetyllä tavalla tehty. Jos lahjanantaja joutuu konkurssiin, konkurssivelkojat voivat takaisinsaantilaissa säädettyjen määräedellytysten täyttyessä peräyttää lahjan takaisin konkurssipesään, ja vastaavasti näiden edellytysten täyttyessä ulosotossa voidaan lahjoitettu omaisuus ulosmitata lahjoittajan velkojen maksamiseksi. Lahja peräytyy konkurssissa, jos ilmoitus maistraatille on tehty myöhemmin kuin vuosi ennen sitä määräpäivää, jona konkurssihakemus tehtiin tuomioistuimelle. Kuitenkin silloin, kun kyseessä on esimerkiksi aviopuoliso tai muu erityisen läheinen henkilö, peräytyy lahja myös silloin, kun ilmoitus on tehty vuotta ennen tätä määräpäivää mutta myöhemmin kuin kolme vuotta ennen määräpäivää, ellei näytetä, ettei velallinen ollut ylivelkainen eikä lahjan vuoksi tullut ylivelkaiseksi (TakSL 6 §). Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja sen voi tehdä lahjanantaja tai lahjansaaja. Ilmoituksessa on mainittava lahjanantajan nimi ja henkilötunnus, lahjansaajan nimi ja henkilötunnus, lahjanantajan kotikunta tai asuinvaltio, lahjan kohde sekä lahjan antamisen ajankohta.

On lisäksi huomattava, että lahjansaajan on maksettava lahjaveroa ja tehtävä lahjaveroilmoitus aina silloin, kun samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo on 4 000 euroa tai enemmän.

Yhteiset lapsenne ovat perimysasemassa teihin molempiin nähden, mutta mikäli et ole adoptoinut tätä miehesi lasta, ei tämä lapsi luonnollisesti ole Sinun perillisesi eikä tule perimään Sinua. Perimysaseman suhteen ei ole merkitystä sillä, onko lapsi syntynyt avioliitossa vai sen ulkopuolella, vaan sillä, onko lapsen isyys vahvistettu. Avioliitto lapsen syntymän aikoihin luo ainoastaan olettaman isyydestä, jonka mukaan lapsen isyys merkitään rekisteriin, ja tämän olettaman mukainen tilanne voidaan luonnollisesti myöhemmin kumota. Jos siis miehesi isyys tähän lapseen on vahvistettu, tulee lapsi perimään miehesi yhtä vahvoin oikeuksin kuin teidän yhteiset lapsenne. Jos miestäsi ei ole merkitty lapsen isäksi, ei lapsi ole perimysasemassa mieheesi.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.