Olisin haastamassa ainakin petoksesta ja markkinointirikoksesta.

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Petos ja markkinointirikos ovat rikoksia ja ne käsitellään rikosprosessissa, joka koostuu esitutkinnasta, syyteharkinnasta ja oikeudenkäynnistä. Selitän alla hieman perustietoa rikosasioiden oikeusprosessista ja sen kulusta, joka toivottavasti vastaa kysymykseesi.

Silloin kun kyse on rikoksesta, asia lähtee liikkeelle poliisille tehtävällä rikosilmoituksella. Eli aina kun on joutunut rikoksen uhriksi, tulee tehdä rikosilmoitus. Rikokset on jaettu asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Asianomistajarikoksia poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi näpistys ja lievä pahoinpitely. Suurin osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei vaatisikaan tekijälle rangaistusta.

Poliisi tutkii saamansa rikosilmoituksen ja mikäli on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut aloittaa poliisi esitutkinnan. Esitutkinnassa selvitetään mitä on tapahtunut, osapuolet ja aiheutuneet vahingot. Esitutkinnan aikana poliisi suorittaa tarvittaessa muun muassa kuulusteluja. Esitutkinnasta tehdään esitutkintapöytäkirja, joka lähetetään syyttäjälle.

Esitutkintapöytäkirjan perusteella syyttäjä suorittaa syyteharkinnan eli päättää syytteen nostamisesta, toisin sanoen asian viemisestä oikeuskäsittelyyn. Syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen muun muassa silloin kun hän harkitsee, ettei asiassa ole saatu riittävästi näyttöä rikoksesta. Mikäli uhri on jo poliisitutkinnassa vaatinut tekijälle rangaistusta, hän voi itse nostaa syytteen, ellei syyttäjä sitä tee.

Syytteen nostamisen jälkeen on oikeudenkäynti, johon kaikki osapuolet (uhri, syytetty ja syyttäjä) kutsutaan sekä mahdolliset todistajat. Osa jutuista voidaan ratkaista pelkästään kirjallisessa menettelyssä. Tällaisia rikoksia ovat lievät ja tavalliset rikokset. Tuomio asiassa julistetaan heti istunnon jälkeen tai erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen. Osassa tapauksista tarvitaan erillinen jatkokäsittelylupa. Valituskirjelmä on jätettävä 30 päivän kuluessa tuomiosta.

Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan rikoksella aiheuttamansa vahingot. Syyttäjä voi esittää vahingonkorvausvaateen uhrin puolesta oikeudelle, jos se on syyttäjän mielestä selvä ja perusteltu. Mikäli syyttäjä ei esitä vahingonkorvausvaadetta, voi uhri tehdä sen itse.

Neuvoisin sinua siis ensitilassa tekemään rikosilmoituksen poliisille, mikä käynnistää prosessin.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.