Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

Minilex
69 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Lain mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Muuta vakavaa häirintää kuin rikoksella uhkaamista voisi olla esimerkiksi pitkän aikaa jatkunut tai tiheästi sattunut yhteyden ottaminen vailla asiallista perustetta tai itsensä uhatuksi tuntevan henkilön seurailu. Samoin toistuva pilkallinen tai loukkaava käyttäytyminen voisi johtaa lähestymiskiellon määräämiseen. Itsensä uhatuksi tuntevan henkilön oma arvio tilanteesta ei kuitenkaan pelkästään riitä kiellon määräämiseen, vaan uhan on oltava myös ulkopuolisen henkilön havaittavissa.
Kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on huomioitava asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet, jo tapahtuneen rikoksen tai häirinnän laatu ja toistuvuus sekä todennäköisyys, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, jatkaisi häirintää tai tekisi itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen. Esimerkiksi yksittäistä, lähinnä ajattelemattomuudesta johtunutta häiriötä tuottanutta tekoa ei siis vielä voitaisi yleensä pitää riittävänä perusteena kiellon määräämiseen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.