Sopimuksen rasitettu osapuoli ”Tila A”:n omistaja lämmittää B:n kiinteistön ”Tila B”. Tilanne nyt: B möi ”Tila B” kolmannelle C:lle/ “Tila A”:ta ei ole enää olemassa (yhdistetty kahden muun tilan kanssa ja uuden tilan nimi on “Piha A”)/ “Tila B”:ta ei ole enää olemassa, tila on yhdistetty toisen tilan kanssa ja yhdistetyn tilan nimi on “Asema B”. Esineoikeudellisen kirjaamismenettelyn keskeisiä periaatteita ovat täsmällisyys- ja laillisuusperiaatteet: kirjaamisen kohteiden kuin kirjattavien oikeuksienkin tulee olla täsmällisesti määrättyjä. Kiinteistöinsinöörin mukaan uudet tilat ovat sisällöstä uusia tiloja ja “Tila B” ja “Asema B” ei ole korvauskelpoinen kirjaaminen. Lakimiehen mukaan asialle ei ole väliä, vaikka päätös koskee muuta kun sopimuksessa olevaa kohdetta. Kuka on oikeassa?

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei,

kirjaamisperiaatteet eivät ole olennaisia ko. lämpötoimitussopimuksen kannalta. Esineoikeudellisen kirjaamisen säännöt ja periaatteet koskevat vain sellaisia oikeuksia, jotka kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Kyseiseen rekisteriin ei kirjata mitä tahansa oikeuksia, vaan vain niitä, joista maakaaressa säädetään. Ensinnäkin kirjataan kiinteistön omistus ja panttioikeus. Lisäksi rekisteriin voidaan kirjata maakaaren 14 luvussa mainittuja erityisiä oikeuksia. Näitä ovat vuokra ja muu käyttöoikeus, eläkeoikeus (syytinki), metsänhakkuuoikeus tms., sopimus kiinteistön hallinnan jaosta sekä tietynlaisten rakennusten ja laitteiden omistusoikeus.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin siis ei kirjata muita oikeuksia, vaikka ne käytännössä vaikuttaisivatkin kiinteistöön tai sen omistajiin. Niitä koskeviin sopimuksiin ei myöskään sovelleta esineoikeudellisia normeja. Niinpä myös se, miten kiinteistön omistajanvaihdos vaikuttaa sopimukseenne, arvioidaan muilla perusteilla.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.