» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Hovioikeus oli tuominnut A:n rangaistukseen törkeästä velallisen petoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta. KKO:ssa on A:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko syytteen törkeää velallisen petosta koskevaan teonkuvaukseen sisältynyt sellainen menettely, jonka hovioikeus oli lukenut A:n syyksi.
Syytteen mukaan A oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä ulosottomenettelyssä ja ulosottoselvityksessä salannut varojaan tai antanut muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta. A oli omistanut yhtiöiden X ja Y osakkeet, sekä Y:n omistamat yhtiön Z osakkeet sekä omakotitalon tontteineen. A:lla oli ollut yksinomainen määräysvalta omistusosuuksiinsa, vaikka hän olikin erilaisilla valeoikeustoimen kaltaisilla järjestelyillä näennäisesti siirtänyt omaisuutensa velkojien ulottumattomiin. A oli kuitenkin ulosottoselvityksessä ilmoittanut, ettei hän omistanut osakkeita eikä omakotitaloa. A oli siten ulosottoselvityksessä salannut varojaan.
Hovioikeus oli asiaa käsitellessään pyytänyt syyttäjältä lausuman siitä, mikä oli se väärä tai harhaanjohtava tieto velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta, johon syyttäjä oli teonkuvauksessa vedonnut. Syyttäjä oli ilmoittanut, että kysymys oli omaisuuden salaamisesta ja että väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen oli sisältynyt syytteen teonkuvaukseen ainoastaan siksi, että teonkuvaus olisi mahdollisimman kattava.
Rikoslain 39 luvun 2 §:n mukaan velallinen, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä muun muassa ulosottomenettelyssä 1) salaa omaisuuttaan tai 3) antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta, on tuomittava velallisen petoksesta. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n mukaan vastaaja voidaan tuomita vain siitä teosta, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.
Syyttäjä oli hovioikeudessa nimenomaisesti ilmoittanut vaativansa rangaistusta omaisuuden salaamisesta ulosottoselvityksessä. Vaikka syytteessä mainittiin myös väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta, väärän tai harhaanjohtavan tiedon antamista ei syytteessä oltu kuvattu muuten kuin omaisuuden salaamisena. Kun hovioikeus oli tuominnut A:n edellä selostetuin perustein törkeästä velallisen petoksesta katsottuaan ensin, ettei A ollut kyseisen omaisuuden tosiasiallinen omistaja, ja kun väärän tai harhaanjohtavan tiedon antamista on syytteessä kuvattu vain omaisuuden salaamisena, hovioikeus oli tuominnut A:n muusta kuin mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. Rangaistusta ei oltu vaadittu myöskään siitä, että A ei ollut ulosottoselvityksessä ilmoittanut yhtiöistä saamiaan etuuksia.
Lopuksi piti selvittää, onko hovioikeuden tuomio jo saanut lainvoiman siltä osin kuin siinä on ratkaistu omistusoikeus X Oy:n ja Y Oy:n osakkeisiin sekä jälkimmäisen yhtiön omistamiin Z Oy:n osakkeisiin ja omakotitalokiinteistöön.
Hovioikeuden valmisteluistunnon pöytäkirjaan on merkitty riidattomaksi, että B oli vuonna 1997 sijoittanut omia varojaan 500 000 markkaa X Oy:n osakekannan hankkimiseen yhtiötä perustettaessa. B:n ei oltu näytetty luopuneen yhtiötä perustettaessa sijoittamastaan pääomasta A:n hyväksi eikä A:n sijoittaneen yhtiöön omia varojaan. A:n ei siten oltu näytetty omistaneen X Oy:n osakkeita.
Hovioikeus oli katsonut, että Y Oy oli vuonna 1993 siirtynyt A:n silloisen avopuolison C:n omistukseen. Y Oy oli sen jälkeen perustanut Z Oy:n ja vastannut omakotitalon rakennuskustannuksista. Se, että A oli myöhemmin saanut erilaisia etuuksia Y Oy:n omaisuudesta, ei sellaisenaan osoittanut siirtoa näennäiseksi. Myöskään yhtiöiden puolesta toimiminen ja määräysvallan käyttäminen niissä eivät riittäneet osoittamaan A:n omistusoikeutta, kun oli olemassa selvitystä siitä, että yhtiöt tosiasiallisesti kuuluvat sivulliselle.
KKO katsoi, ettei A ollut omistanut kyseistä omaisuutta. Sen vuoksi hän ei ollut omaisuutta salaamalla syyllistynyt törkeään velallisen petokseen. Syyte hylättiin ja A vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa