» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli toiminut X Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen ainoana jäsenenä. X Oy oli ajautunut konkurssiin. Pesäluetteloa tehdessään pesänselvittäjä oli toiminut A:lta saamiensa tietojensa pohjalla. A myös vahvisti luettelon oikeaksi. A kuitenkin salasi velkansa yhtiölle ja näin ollen yhtiön varallisuus oli pesäluettelossa ilmoitettu virheellisesti.
A tuomittiin siis velallisen petoksesta. Lääninverovirasto katsoi kuitenkin olevansa oikeutettu korvaukseen A:n virheellisen menettelyn vuoksi. Käräjäoikeus ei kuitenkaan katsonut, että asiassa olisi tullut osoitetuksi, että veroviraston jako-osuus olisi pienentynyt A:n toiminnan seurauksena. Näin ollen se hylkäsi korvausvaatimuksen. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.
Korkeimmassa oikeudessa tuotiin esille se seikka, että A oli omien sanojensa mukaan jättänyt velkansa ilmoittamatta, koska oli maksukyvytön ja näin ollen velan kirjaaminen pesäluetteloon ei olisi vaikuttanut yhtiön todelliseen varallisuuteen. A:n pysyvää maksukyvyttömyyttä ei kuitenkaan pystytty todistamaan. Näin ollen A:n velka ei ollut arvoton ja kaikille yhtiön velkojille oli aiheutunut vahinkoa. Näin ollen hovioikeuden tuomio kumottiin ja A määrättiin maksamaan vahingonkorvausta lääninverovirastolle.
Voidaan siis todeta, että velallisen petos on luonteeltaan sellainen rikos, joka aiheuttaa velkojille vahinkoa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa