» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2015:56 oli kyse lapsikaappauksesta. Tapauksessa yhteishuoltajuudessa olleiden lasten äiti, jonka luona lapset asuivat, vei lapset noin kaksi viikkoa kestäneelle kesälomamatkalle Sveitsiin aikana, jolloin lasten isällä oli oikeus tavata lapsiaan ja pitää heitä luonaan. Korkeimman oikeuden mukaan lasten äiti ei menettelyllään ole syyllistynyt lapsikaappaukseen.
Syyttäjä oli vaatinut B:n tuomitsemista lapsikaappauksesta sillä perusteella, että B oli ottanut vuonna 2004 ja 2006 syntyneet lapset huostaansa ja ilman lasten isän A:n suostumusta vienyt lapset pois maasta 12.6.2012 ja 29.6.2012 väliseksi ajaksi. A:lla oli oikeus tavata lapsia viikonlopun 15.6.2012-17.6.2012 sekä oikeus viikon mittaiseen kesälomatapaamiseen kesäkuun aikana.
Käräjäoikeus oli tuominnut B:n lapsikaappauksesta sakkorangaistukseen. Hovioikeus oli hylännyt syytteen ja vapauttanut B:n rangaistuksesta. Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko B syyllistynyt syytteen mukaiseen lapsikaappaukseen.
Lapset olivat puolisoiden yhteishuollossa. Lapset asuivat B:n luona. Lapsilla oli vuonna 2012 oikeus tavata isäänsä A:ta joka kolmas viikonloppu, sekä kesälomalla kahden viikon ajan, viikko kerrallaan perjantaista kello 18 perjantaihin kello 18, jolloin toinen viikko on kesäkuussa ja toinen heinäkuussa.
Rikoslain 25 luvun 5 §:ssä säädetään, että jos kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen vanhempi, kasvatusvanhempi tai huoltaja taikka lapselle läheinen henkilö omavaltaisesti ottaa lapsen huostaansa tai muun edellä mainitun henkilön huostaan siltä, jonka huostassa lapsi on, hänet on tuomittava, jollei teko ole rangaistava 5 a §:ssä tarkoitettuna lapsikaappauksena, lapsen omavaltaisesta huostaanotosta.
Rikoslain 25 luvun 5 a §:n mukaan rikoksentekijä on tuomittava lapsikaappauksesta, jos lapsen omavaltaisessa huostaanotossa 1) lapsen huoltoa koskevia oikeuksia loukaten lapsi viedään pois asuinvaltiostaan tai jätetään palauttamatta sinne ja 2) lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty tai olisi käytetty ilman poisviemistä tai palauttamatta jättämistä.
Korkeimman oikeuden mukaan lapsikaappausta koskevan rangaistussäännöksen tarkoituksena on suojata lapsen tosiasiallisen huoltosuhteen rikkomattomuutta. Säännöksen sanamuoto lapsen omavaltaisesta huostaanotosta edellyttää sanamuodon mukaisesti, että tekijä ottaa lapsen huostaansa siltä, jonka huostassa lapsi on. Säännöksen tarkoitus ei puolla sellaista tulkintaa, jonka mukaan rangaistavuus ulottusi sellaisiin tilanteisiin, joissa se henkilö, jonka luona lapsi asuu, matkustaa lapsen kanssa tavanomaiselle, lyhyehkölle ulkomaanmatkalle, vaikka lapsen toinen huoltaja ei olisi antanutkaan tähän suostumustaan ja vaikka tapaamisoikeus voisi matkan aikana estyä.
Näin ollen korkein oikeus totesi, että B ei ollut syyllistynyt lapsikaappaukseen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa