» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys lapsen huollon uskomisesta äidin ohella tämän kanssa rekisteröimättömässä parisuhteessa elävälle kumppanille, joka oli antanut tähän suostumuksensa.
Hakemuksesta ei ilmennyt olosuhdetta, joka T:n edun takia edellyttäisi A:n määräämistä T:n huoltajaksi tämän äidin ohella. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain tarkoituksena ei ollut uusien perheiden perustaminen määräämällä muu aikuisosapuoli kuin lapsen vanhempi lapsen huoltajaksi, vaan lain tarkoituksena oli ensisijassa suojata lapsen kiinteää ihmissuhdetta omiin vanhempiinsa sekä kiinteiden jo syntyneiden ihmissuhteiden suojaaminen. Se, että hakija ja A asuivat yhdessä ei edellyttänyt huoltajan määräämistä lapsen edun näkökulmasta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asia eteni korkeimpaan oikeuteen joka lausui, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Tuomioistuimen on ratkaistessaan lapsen huoltoa koskeva asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset.
Korkein oikeus totesi, että tässä tapauksessa kun kysymys oli oheishuoltajan määräämisestä ja kun A ei ollut lapsen vanhempi, asiaan ei soveltunut lapsen huoltolain 10 §:n 2 momentista ilmenevä periaate, jonka mukaan asiaan osallisten sopimukselle tai yksimielisyydelle annetaan ratkaiseva painoarvo. Korkein oikeus katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että oheishuoltajan määräyksen antaminen A:lle oli lapsen edun mukaista.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa