» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapausta on alun perin käsitelty Lahden käräjäoikeudessa, josta päätös on tullut 4.6.2002. Käräjäoikeuden mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa. Tämän jälkeen yhtiö valitti Kouvolan hovioikeuteen ja vaati saneerausmenettelyn aloittamista. Hovioikeus on määrännyt saneerausmenettelyn aloittamisen. Hovioikeuden tuomio on annettu 15.8.2002. Verovirastolle on tämän jälkeen myönnetty valituslupa Korkeimpaan oikeuteen ja verovirasto on valituksessaan vaatinut hovioikeuden päätöksen kumoamista ja että asia jätetään käräjäoikeuden varaan.
Tapauksessa Tili- ja veroasiaintoimisto X avoin yhtiö (jäljempänä yhtiö) pyysi hakemuksessaan käräjäoikeudelle, että käräjäoikeus määräisi yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Yhtiötä uhkaa maksukyvyttömyys, mikä voitiin poistaa saneerausmenettelyn ansiosta. Yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin 14.12.1994. Yhtiömiehiä oli A ja B. A omisti 60% yhtiötä ja B loput. Yhtiöön ei kuulunut muita työntekijöitä.
Yhtiö oli velkaantunut viimeisten kuluneiden tilikausien aikana. Se johtui siitä, että yhtiömiesten yksityisotot olivat olleet voittovaroja suuremmat. Yhtiömiesten henkilökohtaisten vastuiden takia yhtiömiehille määrättyjä tuloveroja ja henkilökohtaisesti ottamiaan YEL-vakuutusten maksuja oli jäänyt maksamatta. Näitä oli jäänyt maksamatta kuluneiden 2-3 vuoden aikana.
Hakemukseen oli liitetty tilintarkastajan antama selvitys yhtiön maksuvalmiudesta. Selvityksen mukaan maksuvalmius oli rasittunut, mutta yhtiö ei kuitenkaan ollut pysyvästi maksukyvytön. Tilintarkastajan mukaan oleellista parannusta yhtiön rahoitustilanteeseen ei ollut. Tilintarkastaja lisäsi, että toimenpidekiellosta ja toiminnan myötä saatavista uusista veloista johtuen yhtiö kykenee suoriutumaan saneerausmenettelystä.
Sisä-Suomen verovirasto (yksi velkoja) vastusti hakemusta. Heidän mukaansa yhtiön elinkeinotoiminnassa ei ollut mitään saneerattavaa. Yhtiöllä oli yhteensä 24 566,40 euroa maksamattomia arvonlisäveroja ja viivästysseuraamuksia vuosilta 1999-2001. Yhtiön toiminta oli kuitenkin voitollista ja velkaantuminen oli johtunut yhtiömiesten nostojen vuoksi, jotka olivat yhtiön voittoja suurempia. Näin ollen voidaan todeta, että velkaantuminen ei johdu elinkeinotoiminnasta vaan yhtiömiesten henkilökohtaisista syistä ottaa varoja yhtiöstä.
Yhtiön mukaan A:n henkilökohtainen velkaantuminen oli johtunut asuntokaupasta, jonka seurauksena velkakierre oli alkanut. A oli maksanut yhtiölle määrättyjä arvonlisäveronkorotuksia ja korkoja, tuloverojen veronkorotuksia ja jäämämaksuja yhteismäärältään 164 501,31 markkaa vuosina 1997-2001. Nämä varat hän oli nostanut yhtiöstä yksityisottona. Pankilta 100 000 markan saadulla lainalla oli maksettu yhtiön ja yhtiömiesten veroja. Varoilla, jotka A oli saanut A:n kesäasunnon kaupasta, maksettiin yhtiön laina pois pankille. A oli tilittänyt yhtiölle 94 713 markkaa. Yhtiölle ei ollut aiheutunut lainasta lisäkustannuksia.
Käräjäoikeus antoi päätöksensä. Käräjäoikeuden mukaan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos on perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä. Käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. Käräjäoikeus painotti veroviraston kantaa, sillä verovirasto oli suurin velkoja ja verovirasto itse oli sitä mieltä, ettei saneerausmenettelylle ollut edellytyksiä.
Yhtiö valitti hovioikeuteen ja vaati edelleen saneerausmenettelyn aloittamista.
Hovioikeuden mukaan yhtiötä uhkaa maksukyvyttömyys, kun otetaan vastattavien velkojen kokonaismäärä huomioon. Hovioikeuden mukaan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaan oli edellytyksiä saneerausmenettelyn aloittamiselle. Yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa ilman edellytysten olemassaoloa. Hallituksen esityksen mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos on selvää, että velallinen ei perustellusta syystä nauti velkojien vähimmäisluottamusta tai saneerausmenettelyn vahvistamiselle on velallisen tai velallisyrityksen omistajan tai johdon rikoksiin perustuva este. Este on myös käsillä, jos velallinen kieltäytyy sellaisesta myötävaikutuksesta, joka on välttämätön toteuttamiskelpoisen saneerausohjelman aikaansaamiseksi. Kyse on väärinkäyttö epäilystä tai siihen rinnastettavasta seikasta.
Verovirasto vastusti saneerausmenettelyn aloittamista sen vuoksi, että yhtiössä ei ollut mitään saneerattavaa ja että yhtiön velkaantuminen johtuu yksinomaan yhtiömiehistä.
Hovioikeus katsoi, ettei suurimman velkojan vastustus kyseisellä perusteella ollut yrityksen saneerauksesta annetun lain tarkoittama perusteltu syy olettaa, ettei saneerausmenettelyn alkamiselle olisi edellytyksiä. Näin ollen ei ollut estettä saneerausmenettelyn aloittamiselle. Hovioikeus määräsi yhtiötä koskevan saneerausmenettelyn aloitetuksi.
Verovirasto pyysi valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. Sille myönnettiin valituslupa. Valituksessaan verovirasto vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista ja että asia jätettäisiin käräjäoikeuden päätöksen varaan. Yhtiö vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.
Yrityksen saneerausmenettelystä annetun lain mukaan saneerausmenettelyä ei siis voida aloittaa, jos on perusteltua olettaa, että saneerausohjelman alkamiselle tai vahvistamiselle ei ole olemassa edellytyksiä. Tämän säännöksen esitöissä kirjoitetaan, että tämä tilanne voi olla käsillä silloin, kun ennalta on selvää, että velallinen perustellusta syystä ei nauti sellaista vähimmäisluottamusta velkojien taholta, mikä vaaditaan. Verovirasto on ilmoittanut, ettei yhtiö nauti vähimmäisluottamusta.
Korkeimman oikeuden mukaan saneerausmenettely tarkoittaa yritystoiminnan tervehdyttämisen ja jatkamiskelpoisuuden edellytysten varmistamista. Se, onko ohjelman toteuttamiselle edellytyksiä, ratkaistaan vasta lopullisesti saneerausohjelman vahvistus vaiheessa. Enemmistö velkojan vastustusta saneerausmenettelyn aloittamisesta ei voida pitää ainoana perusteena sille, että saneerausmenettelyn aloittamiselle ei ole syytä. Toki sille annetaan painoarvoa.
Veroviraston mukaan luottamus puuttuu yhtiöön sen vuoksi, että yhtiön velkaantuminen johtuu yhtiömiehien henkilökohtaisista syistä ja siitä, ettei yhtiö ollut noudattanut veroviraston kanssa sopimaa maksuohjelmaa.
Yhtiömiehet ovat molemmat ylivelkaantuneita niin, että he eivät kykene henkilökohtaisesti vastaamaan yhtiön veloista. He ovat ilmoitustensa mukaan hakeutumassa yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Yrityssaneeraus on yrityksen toimintaan liittyvä saneeraus ei yksityisen velkojen järjestelyä varten luotu. Saneeraushakemuksen hylkääminen merkitsee sitä, että yrityssaneerauksella voitaisiin liiketoiminnan velkojien kustannuksella kattaa myös yhtiömiesten yksityisen kulutuksen aiheuttama velkaantuminen.
Korkein oikeus on katsonut, että verovirasto on antanut tarpeeksi hyvät perustelut, ettei saneerausmenettelyn vahvistamiselle tule olemaan edellytyksiä. Saneerausmenettelylle on lain mukainen este Korkeimman oikeuden mukaan. Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden päätöksen ja jättää asian käräjäoikeuden päätöksen varaan. Korkein oikeus on antanut tuomionsa 24.11.2003.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa